6. Delfoi-kierrokset

Hannu Linturi © Metodix Oy

Delfoi-tutkimus käynnistetään usein ajan- tai tulevankohtaisesta kiistakysymyksestä (engl. issue = ”a matter that is in dispute between two or more” ). Ihanteellinen (kiista)kysymys on kiinnostava, julkinen ja ratkaisematon puheenaihe (”a vital or unsettled matter”), joka odottaa lähitulevaisuudessa ratkaisuaan. Englannin kielen kiistakysymystä tarkoittavalla ”issue” –termillä on mielenkiintoinen lisämerkitys. Se tarkoittaa painosta tai antia, esimerkiksi osakeantia (emissio). Metaforaa jatkaen Delfoi –prosessissa kysymykselle annetaan tulevaisuusannin sivumerkitys. Kysymyksestä käynnistyvä Delfoi-prosessi on parhaimmillaan paneelin ja managerin yhteistyöstä syntyvä intellektuaalinen sijoitus tulevaisuuteen. Sijoituksen arvo kasvaa Delfoi-kierrosten myötä. Jokaisella kierroksella tietämys ja ymmärrys tutkittavasta ilmiöstä syvenee ja laajenee.

Delfoi-prosessissa tuotetaan näkökulmia, hypoteeseja ja väitteitä, jotka saatetaan avoimen asiantuntijatestin ja argumentoinnin kohteeksi. Moniääninen paneeli on luonnostaan erimielinen tarkasteltavan ilmiön vaihtoehtojen todennäköisyydestä ja haluttavuudesta. Delfoi-kierroksella pyritään seulomaan ja keskustelemaan alkuaan erilaiset näkemykset jaetuiksi tai erimielisiksi yhteisönäkemyksiksi. Molemmat lopputulemat ovat arvokkaita. Konsensusta tavoitteleva paneeli hakee valintojen ja perustelujen yhteistä perustaa luomalla painetta erityisesti reunoilla oleviin näkemyksiin. Päinvastaisessa Delfoi-variaatiossa tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vahvat perustelut kaikille vaihtoehdoille. Asetelmasta syntyy aihioita useiden tulevaisuuksien skenaarioille. Erilaiset tavoitteet ohjaavat managerin toimintaa, mutta yhteistä on proaktiivinen kommunikointi paneelin kanssa. Manageri pitää asiantuntijoita ajan tasalla ja nostaa kesken kierroksenkin kiinnostavia asioita esiin.

Kun manageri kutsuu panelistit vastaamaan kyselyyn Delfoi-kierros käynnistyy. Panelistin vastaus koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen on tyypillisesti asteikkovastaus ja toinen perustelu tälle skaalavalinnalle. Panelistit saavat managerin säätelemällä aikataululla näkyviinsä myös muiden panelistien vastaukset, joita he pääsevät kommentoimaan samoin kuin muuttamaan omia alkuperäisiä vastauksiaan koko kierroksen eli vastaamisajan. Ensikutsu ajoitetaan usein viikon alkuun eli maanantaiaamuun, jolloin vastaajat ainakin teoriassa saapuvat viikonlopun jälkeen virkeinä töihin. Tavallinen Delfoi-kierroksen kesto on kaksi työviikkoa ensimmäisen viikon maanantaista toisen viikon perjantaihin. Jakson loppuun kannattaa varata ainakin viikonlopun verran joustoaikaa, sillä monet panelistit ovat kiireisiä ja ajautuvat vastaamaan vasta viime hetkellä. Tavallista on että joku panelisteista pyytää jatkoaikaa.

Ennen kuin ollaan niin pitkällä että myönnetään lisäaikaa manageri on tarjonnut paneelille useita mahdollisuuksia päivittää vastauksiaan ja tehnyt myös nostoja siitä, mitkä kysymykset jakavat panelisteja. Delfoi-kierroksen aikana managerin viestintä ei kohdistu vain koko paneeliin vaan hän poimii asiantuntijuus- ja osaisuusluokittelun pohjalta alaryhmiä tai jopa yksittäisiä panelisteja personoidun viestinnän kohteeksi. Hyvä nyrkkisääntö on jakaa “uutisia” (vastaajien ja kommentoinnin määrät, sisällölliset jännitteet jne.) koko ryhmälle, mutta kohdistaa karhu- ja motivointikirjeet niin pienille ryhmille, että tekstiin on mahdollista sisällyttää vastaajien kompetenssiin ja intressiin liittyviä vetoomuksia. Managerin on hyödyllistä jo ennen kutsun lähettämistä tehdä päiväkohtainen viestintäsuunnitelma. Suunnitelma ei välttämättä toteudu sellaisenaan, mutta siitä saa turvallisen toimintamallin, josta on myös tilanteen toisin kehittyessä helppo poiketa.

AikaToimenpideVaihe
Ennen kierroksen alkuaInfokirje kaikille panelisteilleInformointi, motivointi, paneeliympäristön viimeistely: tiedotepalstalle tieto paneelin kokoonpanosta, aikataulusta, tavoitteesta ja tiivis kuvaus Delfoi-metodista
Maanantai 1. päiväKutsukirje vastausohjeineen panelisteille suoraan paneeliin, varmistus sille vaihtoehdolle, että kutsu menee roskapostiinTavoitteena saada puolet vastaamaan torstaihin mennessä (vastaamisvaihe)
Tiistai 2. päiväVastaamisen seuranta, ei suoraa viestintää (Tiedote-palstaa päivitetään)Seuranta
Keskiviikko 3. päiväKohderyhmittäiset kirjeet vastaamattomille panelisteille (suora linkki)Painotetaan heikosti vastanneita alaryhmiä
Torstai 4. päiväKohderyhmittäiset kirjeet vastanneille panelisteille (suora linkki)Tavoitteena saada neljäsosa kutsutuista tulemaan uudelleen paneeliin ja lukemaan kertyneitä vastauksia (lukemisvaihe), avataan kaikki vastaukset näkyville ellei niin ole tehty heti alkuun
Perjantai 5. päiväTiedotus- ja kannustuskirje kaikille panelisteille, viikonlopun toivotuksetFaktapohjainen katsaus viikon tapahtumista ja saaliista
Lauantai 6. päivä
Sunnuntai 7. päivä
Maanantai 8. päiväKutsu paneeliin kaikille panelisteille niin että on tuore linkki käytettävissäInfo viikon tavoitteista ja aikataulusta 
Tiistai 9. päiväKohderyhmittäiset kirjeet vastaamattomille panelisteillePainotetaan kiistakysymysten argumentointia
Keskiviikko 10. päiväKohderyhmittäiset kirjeet vastanneille panelisteilleTavoitteena saada neljäsosa panelisteista keskustelemaan (dialogivaihe), painotetaan infoa kiistakysymyksistä
Torstai 11. päivä“Lopun alkua”-infokirje kaikilleTiedotusta ja houkuttelu tarkastamaan oma kanta “kuumana hetkenä” klo 12-14 (to ja pe) (näkemyksen ja perustelujen tarkistusvaihe)
Perjantai 12. päiväPikakutsu “kuumaan hetkeen” kaikille yhdistettynä kiitoskirjeeseen, tieto mahdollisesta jatkoajastaTavoitteena saada 90% panelisteista osallistumaan, “kuuma hetki” mahdollistaa kohtaamisen ja kokemuksen muiden läsnäolosta
Lauantai 13. päiväJatkoaikaAnalysointi käynnistyy
Sunnuntai 14. päiväJatkoaika
15-21. päiväAineiston analyysi, toisen kierroksen suunnitteluAnalyysi jatkuu, pikaraportti tuloksista panelisteille sekä tieto jatkoaikataulusta
Maanantai 22. päiväToinen kierros alkaaToisen kierroksen viestintäsuunnitelma on kevytsovellus ensimmäisestä kierroksesta
Taulukko: Delfoi-prosessin viestintäsuunnitelma

Yllä oleva suunnitelma on jaettu neljään sykliin (vastaamisvaihe, lukemisvaihe, keskusteluvaihe, näkemyksen viimeistelyvaihe), joiden järjestys on selvä vaikka yksittäiset panelistit etenevätkin omissa prosesseissaan eriaikaisesti. Vaiheistusta voi hyödyttää myös viestinnässä paneelin kanssa jo silloin, kun panelisteja rekrytoidaan mukaan. Tulevaisuudessa sovellusalusta tullee tukemaan panelistia vaiheiden tunnistamisessa. 

Managerin päätehtäviä on tukea panelistien välistä vuorovaikutusta ja sen myötä tapahtuvaa oppimista. Paneelin rakenne ja siihen sisältyvät näkökulmien väliset jännitteet ovat potentiaalista uutisruokaa managerin viestinnälle. Monissa Delfoi-prosesseissa voidaan soveltaa karkeaa jakoa sisä- ja ulkopaneeliin, jolloin jälkimmäiset tarkastelevat ilmiötä sen ulkopuolelta ja edelliset sisäpuolelta.

Kerrataanpa vielä! Useimmiten Delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kierroksia, jolloin myös kysymykset muotoutuvat prosessin aikana. Tyypillinen yhden kierroksen kesto on kaksi viikkoa kuten edellä kuvattiin. Uudet kysymykset nostetaan edellisen kierroksen kommenteista ja argumenteista, minkä takia kierrosten välillä muutaman päivän tai viikon mittainen väli, jotta managerit ehtivät analysoida tuloksia ja muodostaa uudet kysymykset.

Viime vuosina on lisääntynyt ns. Real-Time Delphi-variaation (RTD) käyttö, jossa kysymykset ja vastaukset ovat reaaliaikaisesti avoinna koko kierroksen ajan. Real-Time Delphissä järjestetään vain yksi kierros, miksi se on suomennettavissa yhden kierroksen Delfoiksi (engl. roundless). Kierrokseton Delfoi on houkutteleva nopean ja panelisteja kierros-Delfoita vähemmän kuormittavan toteutuksen takia. Real-Time Delpheissä ei kuitenkaan ole tavatonta, että yhden kierroksen sisällä saatetaan nostaa kommenttiaineistosta 1-3 uutta kysymystä äänestykseen.

Delfoi-kierrosten fasilitointi on Delfoi-managerin näyttöpaikka. Rohkea kommunikointi puolustaa useimmiten paikkaansa. Tärkeä on etukäteen suunnitella aikataulu sille, miten ja milloin paneelin kanssa viestii. Säännöllisin ja suhteellisin lyhyin välein tapahtuva kirjeenvaihto on perusteltua jo senkin takia, että siinä uusitaan paneelin suoralinkki jota ei silloin tarvitse kaivella syvältä postilaatikosta. Viestintää tehostaa, jos se kohdennetaan ja viesti personoidaan osaryhmille ja jopa yksittäisille panelisteille.

Kirjallisuutta

  1. Airaksinen Tiina, Halinen Irmeli, Linturi Hannu (2016) Futuribles of Learning 2030  – Delphi supports the reform of the core curricula in Finland. European Journal of Futures Research. Special topic: Education 2030 and beyond. Internet https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-016-0096-y
  2. Bell, Wendell (1997, 2003) Foundations of futures studies, Vol I-II, New Brunswick: Transaction Books.
  3. The Delphi Technique: Past, present and future prospects. Technological Forecasting and Social Change, Volume 78, Issue 9, Pages 1487-1720 (November 2011)
  4. Dimitrow, Maarit (2016) Development and Validation of a Drug-Related Problem Risk Assessment Tool for Use by Practical Nurses Working with Community-Dwelling Aged. Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta. Helsinki. Verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/167914
  5. Gordon, T.J. (2008) The Real-Time Delphi Method. The Millennium Project. Futures Research Methodology – V3.0. Verkossa http://www.millennium-project.org/FRMv3_0/05-Real-Time_Delphi.pdf .
  6. Kauppi, Antti (2020) Uudistavan oppimisen lähtökohtia (video). Internetissä https://youtu.be/ErtiB1ow5tc .
  7. Kauppi, Antti ja Linturi, Hannu (2018) Kansalaisfoorumin viisi tulevaisuutta. Internetissä https://metodix.fi/2018/11/30/kansalaisfoorumin-viisi-tulevaisuutta/ .
  8. Korhonen-Yrjänheikki, Kati (2011) Future of the Finnish Engineering Education – A Collaborative Stakeholder Approach. ISBN 978-852-5633-48-1. TEK. Miktor. Helsinki. Verkossa  http://www.tek.fi/ci/pdf/julkaisut/KKY_dissertation_web.pdf.
  9. Kuusi, Osmo (2000) Delfoi-metodi. Internetissä https://metodix.fi/2014/05/19/kuusi-delfoi-metodi/ .
  10. Kuusi, Osmo (1999) Expertise in the Future Use of Generic Technologies. Epistemic and Methodological Considerations Concerning Delphi Studies. Interneissä http://bit.ly/3ayzN4e .
  11. Laakso, Kimmo (2011) Matkaviestinnän sääntely ja sen vaikutukset Suomessa 1985–2015 . Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 965. ISBN 978-952-15-2570-4. ISBN 978-15-2597-1. Tampereen yliopistopaino Oy. 2011. Verkossa http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/20535.
  12. Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu-julkaisu 1/2011.
  13. Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus 2030 – Toinen koulu, toinen maailma. Otavan Opiston Osuuskunta. 978-952-6605-00-5 (pdf), ISSN-L 2242-1297, ISSN 2242-1297.
  14. Linturi, Hannu, Linturi, Jenni ja Rubin Anita (2013) eDelphi – metodievoluutiota verkossa. Metodix https://metodix.fi/2014/11/26/edelfoi-metodievoluutiota-verkossa/ .
  15. Linturi, Hannu, Rubin Anita (2014) Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta. Futura 2/2014.
  16. Linturi, Hannu (2007) Delfoin metamorfooseja. Futura 1/2007.
  17. Linturi, Hannu (2017) OPH:n Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri. Internetissä https://metodix.fi/2017/01/11/oppimisen-tulevaisuus-2030-blogi-2017/ (https://metodix.fi/2016/12/31/oppimisen-tulevaisuus-2030/) .
  18. Linturi, Hannu (2020) Delfoin monet tarkoitukset. Metodix  https://metodix.fi/2020/03/08/delfoin-tarkoitukset/ 
  19. Linturi, Hannu (2020) Delfoi-prosessin vaiheet. Metodix 
  20. Linturi, Hannu (2020) Delfoi-pedagogia. Internetissä https://metodix.fi/2019/11/15/delfoi-pedagogia/.
  21. Linturi, Hannu (2020) Ilmastot@komo: viisi työkalua ilmastokasvatukseen. Internetissä https://metodix.fi/2019/12/01/ilmastotakomo/ .Rand (2020) Delphi Method https://www.rand.org/topics/delphi-method.html 
  22. Myllylä, Yrjö (2007) Logistic and Social Future of the Murmansk Region until 2020. Joensuun yliopisto, Yhteiskunta- ja aluetieteiden laitos. Joensuu. Verkossa http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/myllyla_murmanskin/myllyla.pdf.
  23. Paaso, Aila (2010) Osaava ammatillinen opettaja 2020. Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta. Rovaniemi: Lapin yliopisto 2010, Acta Universitatis Lapponiensis 174. ISBN 978-952-484-348-5. ISSN 0788-7604.
  24. Rubin, Anita (2007) Pehmeä systeemimetodologia. Internetissä https://metodix.fi/2014/05/19/rubin-pehmea-systeemimetodologia/ .
  25. Soini-Salomaa, Kristiina (2013) Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisia tulevaisuudenkuvia. HY. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Helsinki. Verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41734 
  26. Sunell, Otto (2016) Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa: Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere.  Verkossa https://tutcris.tut.fi/portal/en/publications/turvallisuuskulttuuri-julkisen-hallinnon-organisaatiossa-vuoteen-2025-tultaessa(d16cf10d-2d88-4bcb-8dad-62349f74bf36).html .
  27. Tapio, Petri (2002) The limits to traffic volume growth : The content and procedure of administrative futures studies on Finnish transport CO2 policy. Internetissä https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22446 .
  28. Tapio, P. (2002) Disaggregative policy Delphi Using cluster analysis as a tool for systematic scenario formation. Technological Forecasting and Social Change.
  29. Turoff, Murray (2002) The Delphi Method, Techniques and Applications. Internetissä  https://web.njit.edu/~turoff/pubs/delphibook/delphibook.pdf .
  30. Valtonen, Vesa (2010) Turvallisuustoimijoiden yhteistyö. Maanpuolustuskorkeakoulu, taktiikan laitos. Julkaisusarja 1, Helsinki. Verkossa http://www.doria.fi/handle/10024/74154 .


Kategoriat:artikkeli, blogi, Tie

Avainsanat:, , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: