Muita tekijän kirjoituksia
Metodix manager
-
Dialogin idea
Sokrates kehitti kyselevän tekniikan, jonka päälle Delfoi on rakennettu. Kysymys käynnistää prosessin, jossa osallistujien henkilökohtainen näkemys vaikuttaa yhteisen ymmärryksen muotoutumiseen. Muutoksen mahdollistaa Delfoi-managerin fasilitoima panelistien välinen vuorovaikutus, jolla on Delfoissa myös huomattava ajallinen kesto. Sokrates kävi dialoginsa kasvokkain, mutta Delfoissa kommunikointi on kirjallista – ainakin toistaiseksi – johtuen siitä, että keskustelun halutaan olevan anonyymiä. Dialogi tunnistetaan kehittyneimmäksi keskustelumuodoksi, jonka piirteitä artikkelissa tarkastellaan myös antiikin jälkeisten ajattelijoiden avustamana. Englannin kielessä erotellaan suomea paremmin keskustelevan vuorovaikutuksen kolme eri muotoa, jotka ovat “debate, discussion & dialogue. Vain dialogissa löydämme kosketuksen siihen Sokrateen kysymykseen, joka kuuluu: “Mitä rakkaus on?” (Theaitetos)
-
Sokrateen idea
Kysymys käynnistää ajattelun – ja oppimisen, jonka vastaus tavallaan lopettaa. Kyseleminen ilmaisee uteliaisuutta ja ihmettelyä, ja siitä Delfoissakin on kysymys. Kysymystä seuraa ideaalitilanteessa dialogi, joka johtaa vastausten rinnalla uusiin kysymyksiin. Delfoi poikkeaa Sokrateen dialogeista siinä, että keskusteluun kutsutaan kahden sijasta useita ihmisiä, joista jokainen tuo mukanaan oman erityisen näkökulmansa. Keskustelun tulos ei ole ennalta tiedossa eikä tiedettävissä. Sokrateen dialogin tavoin Delfoin lopputulema on avoin, ja se muuntuu – iteroituu – prosessin jatkuessa. Prosessin kulkua – Delfoi-kielessä kierroksia – kätilöi fasilitaattori, jota nimitetään Delfoi-manageriksi. Sokrates piti itseään uusien ajatusten ja näkökulmien synnyttäjänä ja sitä Delfoissakin tavoitellaan. Koulussa voi sopivassa kohdassa kysyä Sokrateen sanoin ”Mitä tieto on?” (Symposium) ja toisessa kohtaa ”Mitä on rohkeus?” (Laches) Tulevaisuussuuntautunut Delfoi-manageri saattaisi kysyä uuden ison kysymyksen, uskooko keskustelukumppani – tai paneeli – sitä, että ihminen on evoluution päätepiste? Tähän kysymykseen palataan artikkelin lopussa.
-
Delfoin seitsemän ideaa
Delfoi-metodin käyttö on lisääntynyt ja laajentunut sitä mukaa, kun huoli ja uteliaisuus tulevaisuutta kohtaan on kasvanut. Tässä johdannossa ja seitsemässä teema-artikkelissa esitellään ideat, joiden varaan Delfoi-prosesseja on mahdollista rakentaa. Tekstit on kirjoitettu ajatellen erityisesti Delfoin pedagogista käyttöä koulussa.
-
Antiikkisia ajatuksia
-
5. Delfoi-manageri
Delfoin laukaisee liikkeelle kehitystarve tai tutkimusongelma, jonka kuvaus määrittää prosessin seuraavat vaiheet. Delfoi-managerin eli tutkijan tehtävä on ensi vaiheessa jäsentää, rajata ja linjata tutkimuskysymykset yhdessä mahdollisen tutkimuksen tilaajan kanssa. Manageri vastaa tutkittavan tai kehitettävän ilmiön määrityksestä, joka onnistuneena energisoi koko tutkimusprosessin. Sen jälkeen on kaksi rinnakkaista tehtävää, joita tässä jutussa tarkastellaan. Toinen on asiantuntijapaneelin valitseminen ja toinen niiden kysymysten tai tulevaisuusväitteiden rakentelu, joista Delfoi-paneelin toiminta käynnistetään. Managerin tehtävät toki jatkuvat niidenkin jälkeen, mutta niitä – prosessin fasilitointi, aineiston analyysi ja raportointi – käsitellään tulevissa blogeissa.
-
7. Delfoi-analyysi
Delfoi-tutkimus käynnistetään usein ajan- tai tulevankohtaisesta kiistakysymyksestä (engl. issue = ”a matter that is in dispute between two or more” ). Ihanteellinen (kiista)kysymys on kiinnostava, julkinen ja ratkaisematon puheenaihe (”a vital or unsettled matter”), joka odottaa lähitulevaisuudessa ratkaisuaan. Englannin kielen kiistakysymystä tarkoittavalla ”issue” –termillä on mielenkiintoinen lisämerkitys. Se tarkoittaa painosta tai antia, esimerkiksi osakeantia (emissio). Metaforaa jatkaen Delfoi –prosessissa kysymykselle annetaan tulevaisuusannin sivumerkitys. Kysymyksestä käynnistyvä Delfoi-prosessi on parhaimmillaan paneelin ja managerin yhteistyöstä syntyvä intellektuaalinen sijoitus tulevaisuuteen. Sijoituksen arvo kasvaa Delfoi-kierrosten myötä. Jokaisella kierroksella tietämys ja ymmärrys tutkittavasta ilmiöstä syvenee ja laajenee. Analyysi on keino järjestää aineistoa siten, että sen ilmiöyhteydet ja merkitykset saadaan näkyviksi. Erityistä Delfoissa on se, että siinä aineistoa luokitellaan ja arvioidaan jo tutkimusprosessin aikana, ei pelkästään sen lopuksi.
-
6. Delfoi-kierrokset
Hannu Linturi © Metodix Oy (julkaistu 13.11.2020, päivitetty 12.6.2024) Delfoi-tutkimus käynnistetään usein ajan- tai tulevankohtaisesta kiistakysymyksestä (engl. issue = ”a matter that is in dispute between two or more” ). Ihanteellinen (kiista)kysymys on kiinnostava, julkinen ja ratkaisematon puheenaihe (”a vital… Lue lisää ›
-
4. Delfoi-paneeli
Delfoi on leimallisesti asiantuntijamenetelmä. Sen paneeliksi nimettyyn raatiin valitaan tarkasteltavaa ilmiötä eri suunnilta hallitsevia eksperttejä. Heidät saatetaan vuorovaikutukseen sekä tutkittavan aiheen teemojen että toistensa kanssa tavalla, jossa korostuvat asiaperustelut vastaajien aseman sijasta. Koska paneelit ovat anonyymejä, keskustelussa ja mielipiteiden esittämisessä ei tarvitse ajatella muuta kuin itse asiaa. Tittelit, asemat ja muut voimasuhteet menettävät merkityksensä ja antavat mahdollisuuden keskittyä tulevaisuuskysymyksiin avoimin mielin.
