Artikkelit

Anders W. Johansson: Narratiivinen metodi

Narratiivinen tapa tietää Viime vuosina yhteiskuntatieteissä on tapahtunut huomattava käänne narratiivisen tietämyksen suuntaan. Tämän käänteen voidaan nähdä johtuvan kehityksen puutteesta ihmisten ja sosiaalisten ongelmien selvittämiseen tähtäävissä ihmistieteiteissä. Siinä missä lääketiede pystyy osoittamaan menestyksensä parantamalla tauteja ja kehittämällä uusia leikkaustekniikoita tai… Lue lisää ›

Osmo Kuusi, Elina Hiltunen ja Hannu Linturi: Heikot tulevaisuuden signaalit

Artikkelin tavoitteena on etsiä heikoille tulevaisuussignaaleille sellaista luonnehdintaa, joka mahdollisimman hyvin soveltuu tulevaisuudentutkimuksen käyttöön. Tarkastelu perustuu Tulevaisuudentutkimuksen seuran vuoden 2000 alussa organisoimaan argumentoivaan Delfoi-tutkimukseen. Siinä neljätoista väitellyttä tai väitöskirjaa valmistelevaa tulevaisuudentutkijaa tai viestintätutkijaa haki mielekästä tapaa määritellä heikkoja signaaleja. Kaikki… Lue lisää ›

Ulla Suojanen: Toimintatutkimus ammatillisen kehittymisen välineenä

 Toimintatutkimuksen taustaa Toimintatutkimus pyrkii tutkimusstrategiana käytännön toiminnan ja teoreettisen tutkimuksen vuorovaikutukseen. Toimintatutkimuksellinen lähestymistapa sai alkunsa USA:ssa 1940-luvulla, jolloin sosiaalipsykologi Kurt Lewin otti käyttöön action research-termin. (Carr & Kemmis, 1986, s. 162; Cohen & Manion, 1980, s. 176.) Hänen tutkimuskäytännölleen oli… Lue lisää ›

Matti Laitinen: Organisatorisen muutosprosessin kuvaaminen.

Tässä oppikokonaisuudessa esitellään menetelmä organisatoristen muutosnarratiivien tuottamiseksi. Organisatorinen muutosnarratiivi tarkoittaa kertomusta siitä, mitä organisaatio on käynyt läpi esimerkiksi jonkin tietyn kehittämisprojektin kuluessa. Se ei kerro ainoastaan tapahtumien etenemisestä, vaan se sisältää myös selonteon, kuinka organisaatiossa työskentelevät ihmiset ovat konstruoineet oman… Lue lisää ›

Jenni Linturi: Affekti

Affekti on käsitetty yhtäältä sensaatioksi ja ambivalenssiksi (Kristeva 1998), toisaalta tunteeksi ja emootioksi (Ahmed 2004, Sedwick 2002) ja avautumiseksi ja kaikkeudeksi (Deleuze ja Guattari 1993). Joissakin teorioissa korostetaan sitä, että tunne ei ole sama asia kuin affekti (Armstrong 2002, Braidotti… Lue lisää ›

Hannu Linturi: Tiedon hiljainen maailma

Hiljainen (tacit) tieto on tekemisen tietoa, osaamista, jota ei pilkottu eikä sanoiksi tärvätty. Sitä voivat olla pelimannin taituroinnit haitarillaan ja pilkkijän touhut ”työmaallaan”. Harjoitus tekee mestarin, ja mestaruuden takana on automatisoitunut toiminta. Lääkärin diagnoosi on puoleksi hiljaista ja puoleksi julkista… Lue lisää ›