blogi

6. Delfoi-kierrokset

Hannu Linturi © Metodix Oy Delfoi-tutkimus käynnistetään usein ajan- tai tulevankohtaisesta kiistakysymyksestä (engl. issue = ”a matter that is in dispute between two or more” ). Ihanteellinen (kiista)kysymys on kiinnostava, julkinen ja ratkaisematon puheenaihe (”a vital or unsettled matter”), joka… Lue lisää ›

4. Delfoi-paneeli

Delfoi on leimallisesti asiantuntijamenetelmä. Sen paneeliksi nimettyyn raatiin valitaan tarkasteltavaa ilmiötä eri suunnilta hallitsevia eksperttejä. Heidät saatetaan vuorovaikutukseen sekä tutkittavan aiheen teemojen että toistensa kanssa tavalla, jossa korostuvat asiaperustelut vastaajien aseman sijasta. Koska paneelit ovat anonyymejä, keskustelussa ja mielipiteiden esittämisessä ei tarvitse ajatella muuta kuin itse asiaa. Tittelit, asemat ja muut voimasuhteet menettävät merkityksensä ja antavat mahdollisuuden keskittyä tulevaisuuskysymyksiin avoimin mielin.

3. Delfoi-menetelmän tunnusmerkit

Delfoin eri versioita yhdistää kolme tunnuspiirrettä: anonyymisyys, asiantuntijuus ja iteratiivisuus. Tunnuspiirteet ovat kestäneet mullistukset, jotka ovat johtuneet teknologian kehityksestä että laajentuvasta ymmärryksestä sen suhteen, miten tietoa muodostetaan. Kukin ominaislaatu on vuorollaan myös kyseenalaistettu.

2. Delfoi-prosessin vaiheet

“A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff 1975)
Delfoi-metodia voi luonnehtia kysely- tai haastattelumuotoiseksi tutkimustekniikaksi, jossa ohjatun vuorovaikutusprosessin kautta pyritään kokoamaan ja kehittämään asiantuntijoista kootun ryhmän eli paneelin jäsenten tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Menetelmässä korostuu vaiheiksi strukturoitu prosessi, joka perustuu manageritutkijan (tai tutkijaryhmän) ja asiantuntijoista koostuvan paneelin väliseen ja keskiseen vuorovaikutukseen. Tutkittavan ilmiön ominaisuuksia kuoritaan esiin kerros kerrokselta tai kuten Delfoissa sanotaan kierros kierrokselta.

1. Delfoin monet tarkoitukset

Hannu Linturi, © Metodix Oy (artikkeli julkaistu 13.3.2020, päivitetty 24.4.2020) ”The purposes of the futures studies are to discover or invent, examine or evaluate, and propose possible, probable and preferable futures.” (Wendell Bell 2003) Delfoi-metodin käytölle on tunnistettavissa viisi selkeästi… Lue lisää ›

Työkaluja ilmastoahdistukseen

Ilmastot@komosta https://sites.google.com/metodix.fi/takomo/ tepsiviä työkaluja kouluun ja ilmastoahdistukseen! Peruskoulujen ja lukioiden ilmastokasvatuksen toiminnalliset aineistot on saatu valmiiksi. Ilmastot@komon sivuilla esitellään viisi tutkivan oppimisen mallia  ilmastokysymyksen käsittelyyn. Takomon päämetodi on suomalaisten tulevaisuudentutkijoiden kehittämä avoimen lähdekoodin eDelphi-ohjelmisto (http://www.edelphi.org) ja Delfoi-metodi, josta on projektissa… Lue lisää ›

”Evoluutio on lahjoittanut ihmiselle kyvyn ennustaa, muttei kykyä tarttua ennusteisiin.”

Tietokirjailija Maria Katajavuori (2018) kuvaa esikoiskirjassaan yhtä ihmislajin paradoksia: ”Evoluutio on lahjoittanut ihmiselle kyvyn ennustaa, muttei kykyä tarttua ennusteisiin. Ihminen tai sanikkainen tähyilee vain lähitulevaisuuteen.” (ks. HS 30.9.2018) Saman päivän 30.9. Helsingin Sanomissa on toinenkin artikkeli, joka avaa samaa ilmiötä vähän… Lue lisää ›