edelphi

3. Delfoi-menetelmän tunnusmerkit

Delfoin eri versioita yhdistää kolme tunnuspiirrettä: anonyymisyys, asiantuntijuus ja iteratiivisuus. Tunnuspiirteet ovat kestäneet mullistukset, jotka ovat johtuneet teknologian kehityksestä että laajentuvasta ymmärryksestä sen suhteen, miten tietoa muodostetaan. Kukin ominaislaatu on vuorollaan myös kyseenalaistettu.

2. Delfoi-prosessin vaiheet

“A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff 1975)
Delfoi-metodia voi luonnehtia kysely- tai haastattelumuotoiseksi tutkimustekniikaksi, jossa ohjatun vuorovaikutusprosessin kautta pyritään kokoamaan ja kehittämään asiantuntijoista kootun ryhmän eli paneelin jäsenten tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Menetelmässä korostuu vaiheiksi strukturoitu prosessi, joka perustuu manageritutkijan (tai tutkijaryhmän) ja asiantuntijoista koostuvan paneelin väliseen ja keskiseen vuorovaikutukseen. Tutkittavan ilmiön ominaisuuksia kuoritaan esiin kerros kerrokselta tai kuten Delfoissa sanotaan kierros kierrokselta.

Ilmastot@komo

Ilmastot@komo-paperi kuvaa yleissivistävän koulutyön ja opettajien avuksi viisi pedagogista työkalua, joissa yhteistoiminnallisen ja tutkivan oppimisen keinoin paneudutaan ilmastonmuutokseen, ja etsitään keinoja päästöjen vähentämiseen eri tasoilla luokasta kouluun ja kotikunnasta koko Suomeen. Useimpia työkaluja yhdistää Delfoi-metodi ja eDelphi- verkko-ohjelmisto, jonka tähtäin on nykyhetkessä tapahtuvissa tulevaisuuden ratkaisuissa. Ratkaisuvaihtoehtoja kuten tulevaisuuksiakin on aina monta ja niiden valintaan on mahdollista vaikuttaa. Delfoi on vuorovaikutuksellinen menetelmä arvioida ja arvottaa näitä vaihtoehtoja keskenään. Toiminnallisena metodina se tukee opetussuunnitelman perusteissa (OPS 2016) kuvattuja laaja-alaisia osaamisia sekä peruskoulussa että lukiossa.

Delfoi-pedagogia

Delfoi-pedagogiikka on menetelmäoppia, jossa oppimisprosessi käynnistetään sokraattisilla kysymyksillä. Ne toimivat käyttövoimana dialogille, jonka päämääränä voi yhtä hyvin olla saman- tai monimielisyys tarkasteltavasta asiasta tai ilmiöstä. Konsensus-vaihtoehdossa pyritään valmistelemaan ryhmän yhteistä päätöstä. Jälkimmäisessä prosessissa muodostetaan erilaisia mahdollisia ja perusteltuja tulevaisuudenkuvia tai skenaarioita.

Dare to Disrupt

Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemian metodiopiskelijat toteuttivat touko-kesäkuussa 2018 Opetushallituksen Osaamisen ennakointi-foorumin tilauksesta neljän toimialan Delfoi-tutkimuksen, jonka aiheena oli alan disruptio-herkkyys vuoteen 2035 mennessä. Tähän artikkeliin on koottu keskeisiä tutkimustuloksia ja Dare to Learn-tapahtumaan työstetty esitys ja julkaisu. Dokumenttien lisäksi jutussa kuvataan kahdenkymmenen… Lue lisää ›

DARE 2030 – oppimisen tulevaisuuksissa

DARE 2030 – OPPIMISEN TULEVAISUUKSISSA Oppimisen tulevaisuus muotoutuu navakoissa ympäristötuulissa, joista digitalisaation, automaation ja tekoälyn megatrendikimppu saattaa yltyä myrskyksi. Teknologiavetoisesta murroksesta johtaa tulevaisuuteen kaksi näennäisesti vastakkaisiin suuntiin johtavaa polkua. Toisessa oppiminen entisestään henkilökohtaistuu ja toisessa yhteisöllistyy. Ennen oppija mukautui opetukseen,… Lue lisää ›

Dare to Learn

DARE TO LEARN 2018 Vuonna 2018 Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemian metodiopiskelijat saivat Opetushallituksesta uuden tutkimustilauksen. Osaamisen ennakointifoorumin Delfoi-projektin jatkoksi toivottiin syventymistä ennakointiryhmien mahdolliseen disruptio-kehitykseen. Touko-kesäkuussa toteutettiin tilauksen pohjalta neljä toimialapohjaista yhden kierroksen Delfoi-prosessia, joiden tuloksista analysoitiin julkaisu ja Dare to Disrupt-esitys, joka pidetään… Lue lisää ›