tulevaisuudentutkimus

Anita Rubin: Skenaariotyöskentely Tulevaisuuksientutkimuksessa

Kirjoittanut , • ( 0 )

Skenaarion kaksi merkitystä Skenaarioajattelun kehittyminen Skenaario tulevaisuuden käsikirjoituksena Perinteiset skenaarion määritelmät Skenaarion luonnetta koskevat määritelmät Suomalaiset skenaarion määritelmät Hyvän tulevaisuudenskenaarion ominaisuudet Skenaarioiden ja toteutuvan tulevaisuuden suhde Ennusteen ja skenaarion ero Skenaariomenetelmä työkaluna Skenaariotyöskentelyn monimuotoisuus Skenaariomenetelmä murrosajan jäsentäjänä Skenaariotyöskentelyn tarkoitus Skenaariotyöskentelyn… Lue lisää ›

Anita Rubin: Tulevaisuuksientutkimus tiedonalana ja tieteellisenä tutkimuksena

Kirjoittanut , • ( 0 )

Tulevaisuuksientutkimus (puhutaan myös tulevaisuudentutkimuksesta) on omana, itsenäisenä tieteenalanaan ja tulevasta tietämisen tapana luonteeltaan tieteidenvälistä ja poikkitieteellistä tutkimusta. Se on monien tieteenalojen menetelmiä yhdistävää tutkimustoimintaa, joka kuvaa, selittää ja ymmärtää laaja-alaisia yhteiskunnallisia ja luontoon liittyviä, jatkuvasti muuttuvia ilmiöitä sekä niihin liittyviä eri elämänalueiden muutos- ja kehitysprosesseja.

Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta

Kirjoittanut , • ( 1 )

Lehden artikkeleita sitoo toisiinsa oppimisen tulevaisuuden teema. Useimpia artikkeleita yhdistää myös Delfoi-metodi, jonka avulla tulevaisuusdataa louhitaan. Tärkein lähde on Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri, jota metodisesti voi pitää aikasarjattuna kierroksettoman Delfoin (Real-Time Delphi) versiona. Delfoi ja barometri ovat työkaluja, joilla kartoitamme tulevaisuusmaastoa, jossa edellä esitettyihin kysymyksiin aikanaan reagoidaan. Tulevaisuuden karttatietoa on kartutettu myös varhaisista verkko-oppimiskokeiluista, Suomen Akatemian Futu-murrosprojektista ja sivistysbarometreista vuosina 1996-2007. (kuva Jeff Kubina 03/2007/Flickr)

eDelphi – metodievoluutiota verkossa

Kirjoittanut , • ( 0 )

eDelphi – metodievoluutiota verkossa Hannu ja Jenni Linturi, Anita Rubin 2013 (päivitetty 17.12.2018) Tiivistelmä Delfoi-menetelmän tunnistaa palautteisista kyselykierroksista sekä niihin reagoivasta anonyymistä asiantuntijaraadista. Viime vuosina Delfoille on löydetty uusia menetelmämurteita ja käyttökohteita, joissa sovelletaan sekä verkkoteknologian että -median nykykehitystä. Suomi… Lue lisää ›

Osmo Kuusi: Delfoi-metodi

Kirjoittanut , • ( 1 )

Delfoi-tekniikkaa voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja ideoiden tuomisessa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Menetelmän käyttö on perusteltua myös tutkimusongelman ollessa siinä määrin epämääräinen, että sitä voida tarkastella yhden täsmällisen analyyttisen tekniikan avulla. Siitä huolimatta asiantuntijaryhmässä tehtyjä arviointeja voidaan pitää hyödyllisinä. Delfoi-menetelmän käytön yhteydessä käytetään usein myös muita

Osmo Kuusi, Elina Hiltunen ja Hannu Linturi: Heikot tulevaisuuden signaalit

Kirjoittanut , • ( 2 )

Artikkelin tavoitteena on etsiä heikoille tulevaisuussignaaleille sellaista luonnehdintaa, joka mahdollisimman hyvin soveltuu tulevaisuudentutkimuksen käyttöön. Tarkastelu perustuu Tulevaisuudentutkimuksen seuran vuoden 2000 alussa organisoimaan argumentoivaan Delfoi-tutkimukseen. Siinä neljätoista väitellyttä tai väitöskirjaa valmistelevaa tulevaisuudentutkijaa tai viestintätutkijaa haki mielekästä tapaa määritellä heikkoja signaaleja. Kaikki… Lue lisää ›

Anita Rubin: Pehmeä systeemimetodologia tutkimusmenetelmänä

Kirjoittanut , • ( 0 )

Systeemimetodologian perusoletus on, että havaittava todellisuus – sen organisaatiot, toimintamallit, instituutiot – koostuu keskenään vuorovaikutuksessa olevista systeemeistä ja näiden sisäisistä ja välisistä vuorovaikutuksista. Nämä systeemit ovat luonteeltaan avoimia ja muuttuvia. Systeemi muodostaa kokonaisuuden, jolla on tietty, juuri sille ominainen rakenne…. Lue lisää ›