1. Tiivistelmä

Tieteelliselle kirjoittamiselle on omat kliseensä, joiden tunteminen auttaa ymmärtämään itse tutkimusprosessia. Vaikka yksityiskohdat vaihtelevat tieteenalasta ja koulukunnasta toiseen, tutkimusraportin päätavoite on perustella tutkimuksen päätulokset. Tämän lisäksi raportissa on perusteltava myös tulosten tuottamisessa käytettyjen apuvälineiden eli tutkimusongelman, käsitteiden, teorian, mallin ja menetelmien valinta.

Väitteiden perusteleminen eli argumentointi on siis tutkimuksen ydin. Argumenteista rakentuu väittely ja muista uskottavuuden tuottamisen keinoista retoriikka. Siksi aloitamme argumenteista, etenemme väittelyyn ja päädymme retoriikkaan.

2. Tarjous

Tämä teoria- ja tehtäväaineisto tarjoaa sinulle tehokurssin tieteellisen tutkimuksen ja ajattelun ydinkohtiin. Samalla tämä on preppausta tieteenfilosofian ja eri metodologioiden opiskeluun.

3. Rakenne

Teoria kehitellään tehtävien yhteydessä.
Tämä on tehokkain työtapa taitojen opiskelun yhteydessä.
Tehtävät ovat eri aiheista ja eri tieteenaloilta. Näin kehität yleispätevää tieteellisten tekstien luku- ja kirjoitustaitoa.

4. Työohjeet

5. Lisätietoa

Tämä aineisto perustuu Argumentti ja kritiikki: Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot, Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila (toim.), Gaudeamus, Tampere, 1999. Siksi useimmat viittaukset ovat tähän teokseen. Lisätietoja voit hankkia myös muista argumentaation ja kriittisen ajattelun, sekä muodollisen logiikan oppikirjoista. Tieteenfilosofian opiskelua voit jatkaa tieteenfilosofian perusoppikirjojen avulla. Metodix-paketti tarjoaa lukuisten eri menetelmien esittelyjä.

6. Aineiston rakenne

I ARGUMENTTI

1. Miksi paneutua argumentaatioon tieteessä?

1.A. Miksi paneutua tieteelliseen argumentaatioon?

Haluatko ymmärtää, mitä tieteellinen tutkimus on ja mitkä ovat tutkimuksen perustavat työkalut?

Jos vastaat kyllä, sinun on syytä paneutua
ARGUMENTAATIOON.

Vastaus

Tutkimuksen keskeisin osa on tiedeyhteisön sisäinen ja tiedeyhteisöjen välinen tieteellinen kommunikaatio.

Johtopäätös: argumentaatio on kaikkien tieteiden yhteinen, yleinen menetelmä.

Kysymyksiä:

“Menetelmä” ymmärretään yleensä suppeasti.

Me käytämme laajaa “menetelmä”-käsitettä.

Kysymys: Minkälainen näkemys tieteellisestä tiedosta saadaan laajan menetelmänäkemyksen nojalla?

Tieteellinen tieto on tiedeyhteisön hyväksymien perustelutapojen mukaisesti hyvin perusteltuja, tiedeyhteisöjen hyväksymiä uskomuksia.

Kertauskysymys: Miksi minun tulisi ottaa selvää, mitä on argumentointi ja väittely?

Ehdotus

1.B. Miksi aloittaa arkiargumentaatiosta?

“Arkipäiväisissä” keskusteluissa kotona, ystävien kanssa, työpaikalla, poliittisissa keskusteluissa, jne. perustelemme monenlaisia asioita erilaisten perustelujen avulla. Näin on tieteessäkin.

Tieteellinen argumentaatio ei eroa olennaisesti arkiargumentaatiosta. Ero tieteellisen ja arkiargumentaation välillä on lähinnä aste-ero argumenttien lukumäärän ja systemaattisuuden suhteen.

Arkitilanteissa käytetään monia samoja yleisiä argumenttirakenteita kuin tieteellisissäkin keskusteluissa.

Tieteessä ja arkiajattelussa hyväksytään tai hylätään uskomuksia niiden seurausten totuuden tai epätotuuden nojalla, hyväksytään uskomuksia vaihtoehtojen kumoamisen menetelmän, kautta, vedotaan analogiaan tai auktoriteettiin.

Kysymys: Käytetäänkö tieteessä aivan samoja argumentteja kuin arkikeskusteluissakin?

Ehdotus

Kertauskysymys: Miksi kannattaa aloittaa argumentaation opiskelu arkitilanteista?

Ehdotus 

2. Argumentin perusosien erottaminen

2.A. Sanaton tieto sanalliseksi

Oppiessamme uuden kielen, esimerkiksi äidinkielemme, jonkin vieraan kielen, tai jonkin tieteenalan koulukunnan kielen, opimme samalla tämän kielen eri käyttötapoja. Äidinkielen omaksuessamme olemme oppineet mm. kuinka tervehtiä eri tilanteissa, kuinka osoittaa ilahtumista tai pahaa mieltä, kuinka perustella asioita ja kuinka tunnistaa perustelut toisen puheessa. Olemme huomaamattamme oppineet kielen argumentoivan käyttötavan.

Tämä tieto on suureksi osaksi sanatonta tietoa. Meillä ei ehkä ole edes nimiä argumentin eri osille, saati että osaisimme kysyttäessä erottaa argumentin osat.

Argumentin osien tunnistaminen ei aina ole aivan helppoa!

Nyt ryhdymme tekemään tästä sanattomasta tiedosta sanallista ja vielä käyttökelpoisempaa tietoa.

Kertauskysymys: Mitä on sanaton tieto? Anna esimerkkejä.

Ehdotus 

2.B. Kielenkäytön ja merkityksen tilannesidonnaisuus

Kaikki kielenkäyttö tapahtuu aina jossain tietyssä tilanteessa. Tilanne määrittää suureksi osaksi käytettyjen ilmaisujen merkityksen.

Sama ilmaisu saattaa jossain tilanteessa olla tulkittavissa argumentiksi ja jossain toisessa tilanteessa ei.

Kysymys: Mitä vaikeuksia kielenkäytön tilannesidonnaisuudesta (usein puhutaan kontekstisidonnaisuudesta) seuraa lyhyiden esimerkkien tulkinnalle?

Ehdotus

Tilanteen rakentaminen on kulttuurisidonnaista. Mikäli työskentelet yhdessä jostain toisesta kulttuurista lähtöisin olevan henkilön kanssa, voit huomata eroja useiden tämän aineiston esimerkkien tulkinnassa.

Huomaa: Ilmaisujen tulkinnalle pätee fallibilismi:.

tulkinta voi periaatteessa aina osoittautua (ainakin osittain) virheelliseksi.

Esimerkkitehtävissämme mainitaan puhuja tai lähde tilanteen rakentamisen helpottamiseksi.

Kertaustehtävä: Mieti (opiskelukaverisi kanssa) seuraaville lausumille eri tilanteita. Miten lausuman merkitys muuttuu?

a. Eikö jo lähdetä kotiin. Alkaa olla aika myöhä.
b. Edelleenkö sä luet tota samaa kirjaa!
c. Mä olen odottanut sua aika kauan.

Kirjallisuutta 

2.C. Argumentin perusosat

Tehtäviä: Mikä seuraavista esimerkeistä on tulkittavissa argumentiksi? Mitä osia voit erottaa argumentissa?

a. Maija: Tule tänne, haluan näyttää sinulle jotain.

Ehdotus

b. Tutkimustyön ohjaaja gradun tekijälle: Määrittele keskeiset käsitteet huolella. Saat paremman arvosanan.

Ehdotus

c. Pekka: Eikö ole aika erikoista, että isät käyttävät niin vähän mahdollisuutta jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan?

Ehdotus

Kysymys: Miksi julkilausumattomien vastakohtien tunnistaminen on tärkeää tulkinnassa?.

Ehdotus

Kirjallisuutta

d. Pallas Athene Zeukselle jumalten keskustelussa Odysseuksen kohtalosta:

Mutta Odysseus siintävän sauhun vain kotimaastaan viel’ ikävöisi nähdä ja sitten kuolla.
Sun eikö jo mielesi, sunkaan, helly, Olympon Zeus?
Vai eiköpä sulle Odysseus tuonut palvehiaan yhä luona Akhaijien laivain, kentill’ Ilionin? Noin miks olet hälle sa nurja? Lähde

Ehdotus

e. Sosiologian historian teos:

Parsonsin teos The structure of social action esittelee monia amerikkalaisille aiemmin tuntemattomia eurooppalaisia yhteiskuntatieteilijöitä, kuten Durkheimia, Weberiä ja Paretoa. Kun Parsons ja amerikkalainen sosiologia tulivat hallitseviksi eurooppalaisessa sosiologiassa toisen maailmansodan jälkeen, monet eurooppalaiset tutustuivat omiin klassikoihinsa Parsonsin teoksen välityksellä. Lähde

Ehdotus

Kertauskysymys: Mitkä ovat argumentin perusosat?.

Ehdotus

Kertauskysymys: Mikä on argumentin perusmuoto?

Ehdotus

Kertauskysymys: Kirjoita tehtävän d. kaksi tulkintatapaa käyttäen nuolikaaviota:

Ehdotus

2.D. Argumentin tehtäviä ja tunnistaminen

Argumentin perustehtävänä on tehdä jokin asia, väite, uskottavaksi. Tämä tehtävän toteuttaa argumentin perustelu.

Argumentaatio tapahtuu yleensä tietyssä kommunikaatiotilanteessa, jossa on argumentin esittäjä ja argumentin vastaanottaja.

Ohje: Argumentin tunnistuskysymykset:

Huomaa: Argumentteja käytetään myös muihin tarkoituksiin kuin väitteen hyväksymiseksi.

Kysymys: Kun harkitsen jotain asiaa, esitän itselleni argumentteja puolesta ja vastaan. Kuinka nämä argumentit tulisi tulkita?

Ehdotus

Kysymys: Kuinka argumentit tulisi tulkita, kun ne esitetään argumentaation vuoksi?

Ehdotus

 3. Argumentin kokonaisuus ja arvio

3.A. Argumentin taustaoletukset ja linkki

Kielelliset ilmaisut ja niiden käyttö erilaisissa tilanteissa sisältävät aina suuren joukon taustaoletuksia. Tämä seuraa jo kielen verkkomaisen luonteen vuoksi.

Osa taustaoletuksista täsmentää ilmaisun merkitystä tässä tilanteessa.

Kysymys: Sisältääkö argumentatiivinen kielenkäyttö omia erityisiä taustaoletuksia?

Selvitämme asiaa jakson 2c.esimerkkien avulla.

a. Maija: Tule tänne! Haluan näyttää sinulle jotain.

Tämän argumentin perusmuoto on seuraava:

P: Haluan näyttää sinulle jotain.
V: Tule tänne.

Sekä perustelulla että väitteellä on monia taustaoletuksia mm. käsitteiden “haluta”, “näyttää”, “sinä”, “jokin”, “tulla”, “tänne” merkitysten nojalla. Esimerkiksi “haluta” on läheisessä yhteydessä sanoihin “tahtoa”, “toivoa”, “tavoitella”, ymv. “Sinä” ja “tänne” saavat tarkemman sisältönsä tilanteen nojalla.

Argumentin taustaoletukset liittyvät argumentin erityistehtävään: perustelu antaa tukea väitteelle. Argumentin lähimmät taustaoletukset ovat niitä, jotka tekevät argumentista argumentin. Ne linkittävät eli yhdistävät perustelun ja väitteen, ts. osoittavat, kuinka perustelu ja väite liittyvät toisiinsa.

Kysymys: Mitkä ovat argumentin a. lähimmät taustaoletukset?

Ehdotus 

Tehtävä: Mitkä ovat argumentin lähimmät taustaoletukset jakson 2.c esimerkissä b.?

Argumentin perusmuoto on seuraava:

P: Jos määrittelet gradussasi keskeiset käsitteet huolella, saat gradustasi paremman arvosanan.
V: Määrittele gradussasi keskeiset käsitteet huolella.

Ehdotus 

Tehtävä: Mitkä ovat lähimmät taustaoletukset osion 2.c. esimerkissä c.?

Argumentin perusmuodossa tulkitsimme tämän seuraavalla tavalla:

P: Isät voisivat jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan yhtä hyvin kuin äidit.
V: Isien tulisi enemmän jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan.
Ehdotus

Jatkotehtävä: Kirjoita argumentti perusmuodossa eri taustaoletuksilla.

3.B. Hyvän argumentin ehdot

Hyvä argumentti täyttää argumentin tehtävän hyvin: perustelut vakuuttavat vastaanottajan väitteen hyväksyttävyydestä reilulla tavalla.

Tehtävä: Arvioi seuraavan argumentin hyvyyttä.

Nonna: Onko meillä tarpeeksi samppanjalaseja uuden vuoden aatoksi? Vieraita tulee lähes 30.
Paavo: Sitten kyllä riittää. Meillähän on 20 lasia ja lainasin naapurista vielä 10.

Argumentin hyvyyttä on helpoin arvioida, kun se on kirjoitettu perusmuotoon.

P1: Meillä on 20 omaa ja 10 naapurista lainattua samppanjalasia.
P2: Vieraita tulee lähes 30.
V: Samppanjalasit riittävät.

Lähimpinä taustaoletuksina ovat mm.:

T1: 20 samppanjalasia + 10 samppanjalasia = 30 samppanjalasia.
T2: Kukin vieraista käyttää vain yhtä samppanjalasia.

Eikö argumentti näytä hyvältä? Jos perustelut P1 ja P2, sekä taustaoletukset T1 ja T2 ovat tosia, niin myös väitteen on oltava tosi.

Tässä tapauksessa linkki on vahva, jopa vahvin mahdollinen.
Voimme myös sanoa, että linkki on sitova.
Tämä tarkoittaa, että

jos perustelut ovat tosia, väite on välttämättä tosi.

Toisin sanoen, ei ole mahdollista, että premissit ovat tosia ja väite olisi epätosi.
Päättelyjä, joiden linkki on tähän tapaan ehdottoman sitova kutsutaan loogisesti päteviksi päättelyiksi.

Loogisesti päteviä päätelmiä tarkastellaan muodollisessa logiikassa.

Kirjallisuus

Linkin sitovuus ei vielä sellaisenaan lisää väitteen uskottavuutta. Puhtaasti loogisten kriteerien lisäksi tarvitaan vielä episteemisiä(episteme=tieto (muin. kreikka) ja epistemologia = filosofian tietoteoria) kriteerejä perusteille ja taustaoletuksille, sillä perusteista tai taustaoletuksista on harvoin varmaa tietoa. Tästä syystä onkin tyydyttävä heikompaan ehtoon: hyvässä argumentissa perusteluja samoin kuin julkilausumattomien taustaoletusten tulee olla riittävän hyväksyttäviä. Jotta perustelut ja taustaoletukset voisivat lisätä väitteen hyväksyttävyysastetta, niiden tulee olla hyväksyttävämpiä kuin väite ennen argumentin esittämistä.

Jotta Nonna vakuuttuisi, hänen on luotettava Paavoon, uskottava ettei tämä petkuta häntä. Taustaoletuksista T1 on itsestään selvä – jokainen osaa laskea yhteen. Toisen taustaoletuksen T2 totuus riippuu juhlien tarjoilun suunnittelusta, jonka oletamme Nonnan tietävän.

Hyvässä argumentissa linkki on riittävän vahva.

Hyvän argumentin ehdot:

Huomio: Argumenttien arvioiminen on taito, eikä siihen ole olemassa sääntäjä, joita voisi mekaanisesti noudattaa.

P: Haluan näyttää sinulle jotain.
T: Näet sen vain kun tulet tänne.
V: Tule tänne.

Ehdotus 

Tehtävä: Miksi argumentin b. linkin sitovuutta on vaikea arvioida?
Argumentin yksi muotoilu on seuraava:

P: Jos määrittelet gradussasi keskeiset käsitteet huolella, saat gradustasi paremman arvosanan.
T: Haluan, että saat gradustasi paremman arvosanan.
V: Määrittele gradussasi keskeiset käsitteet huolella.

Ehdotus

Kertaustehtävä: Määritä alla olevan argumentin lähimmät taustaoletukset ja arvioi linkin voimaa.
Argumentti on seuraava:

P1: Parsons esittelee teoksessaan The structure of social action eurooppalaisia yhteiskuntatieteilijöitä.
P2: Toisen maailmansodan jälkeen Parsons ja amerikkalainen sosiologia olivat hallitsevassa asemassa Euroopassa.
V: Toisen maailmansodan jälkeen eurooppalaiset sosiologit tutustuivat eurooppalaisiin yhteiskuntatieteilijöihin Parsonsin teoksen The structure of social action välityksellä.

Ehdotus

3.C. Argumentin arvion objektiivisuus ja reiluus

Argumentin hyvyys ei ole täysin objektiivinen, kommunikaation osapuolista riippumaton asia. Linkin sitovuus ja perustelujen sekä taustaoletusten hyväksyttävyys vaihtelevat henkilöstä toiseen.

Argumentin hyvyys ei kuitenkaan ole täysin suhteellinen eli relatiivinen asia. Emme päädy arvostelmarelativismiin. Voimme nimittäin rakentaa yksimielisyyttä keskustelemalla ja väittelemällä linkin sitovuudesta samoin kuin oletusten hyväksyttävyydestä.

Perusteleminen eli argumentointi luo uskomuksia ja varmuutta muiden uskomusten avulla.

Reiluilla argumenteilla luodaan uskomuksia reilulla tavalla.

Epäreiluilla argumenteilla luodaan uskomuksia epäreilulla tavalla.

Tässä tarkastelemme lähinnä reilua argumentaatiota.

Kirjallisuutta

Huomaa: Argumentaatio on reilua vastaanottajan kannalta, mikäli

1. vastaanottaja voi luottaa argumentin esittäjän

2. argumentti on esitetty siten, että vastaanottaja voi itse arvioida

Kysymys: Mitä argumentaation reiluus edellyttää argumentin esittäjältä?

Ehdotus

Huomaa: Mitkään ohjeet eivät ole täysin yleispäteviä.

Tehtävä: Anna esimerkkejä tilanteista, joissa reilun argumentin ehtoja on muunnettava.

Ehdotus

3.D. Argumentin hyvyyden tilannesidonnaisuus

Kuten edellisen jakson esimerkit a.-c. osoittavat, argumentin linkin vahvuus ja perustelujen hyväksyttävyys on tilannesidonnainen asia. Tästä johtuen argumentaation hyvyys ja reiluus on tilannesidonnaista.

Huomaa: Argumentin hyvyydelle ei voida antaa mekaanisesti sovellettavia ehtoja. Arviointi nojaa kokemukseen ja kommunikaation lajeja ja käsiteltävää aihetta koskevaan (osin sanattomaan) tietoon.

Tehtävä: Erittele seuraavan esimerkin argumenttien perustelut ja väitteet, sekä tarpeen tullen lähimmät taustaoletukset. Arvioi argumenttien hyvyyttä ja reiluutta.

Talouselämä -lehden 7/2000 Etolaa koskevasta kirjoituksesta:

Esimerkkien avulla perustellaan väitettä, että Etola on vallannut markkinoita aggressiivisesti.

Esimerkit toimivat usein yleisten väitteiden perusteluina.

Kysymys: Kuinka monta esimerkkiä tarvitaan yleisen väitteen tueksi?

Ehdotus 

Kysymys: Ovatko esimerkit riittävän informatiivisesti kuvattu reilun argumentaation kannalta, ts. jotta lukija voi itse arvioida perustelujen pitävyyttä ja väitteen hyväksyttävyyttä?

Ehdotus 

 3.E. Ankaran empiristisen tieto-opin rajoitukset ja ratkaisu laajan empirismin avulla

Tieteenfilosofiset kannat eroavat sen suhteen, mitä tiedon lähteitä ne hyväksyvät, eli minkälaisia perusteluja ne suosittelevat käytettäväksi tutkimuksen argumentaatiossa.

Ankaran empirismin tieto-opin mukaan ainoa sallittu tieteellisen tiedon lähde ovat havainnot. Kaikki tieteellinen tieto on voitava viime kädessä palauttaa havaintoja koskevaan tietoon.

Tutkimuksessa on siis erotettava kaksi tulosten oikeuttamisen (engl. justification) muotoa:

Esimerkkejä: Seuraavien lauseiden totuuden voit oikeuttaa havaintojen avulla:

Huomaa: Nämä – kuten kaikki muutkin – havaintojen kuvaukset ovat teoriasidonnaisia, siitä huolimatta, että ne voidaan todeta tosiksi tai epätosiksi havaintojen avulla.
Näihinkin esimerkkeihin pätee fallibilismin periaate: havaintojen kuvaukset voivat osoittautua virheellisiksi.

Tieteellisissä teksteissä tärkein oikeuttamisen muoto on perusteleminen. Monien tieteen alojen teksteissä käytetään myös havaintoihin vetoavia kuvia tekstin tukena. Kuvat antavat usein asiasta yksityiskohtaisempaa tietoa kuin kielelliset kuvaukset.

Tehtävä: Analysoi seuraavan argumentin rakenne ja arvioi perustelun tiedollista eli episteemistä luonnetta.

Professionalismia koskevassa tutkimuksessa: Voimme hyväksyä sen, että asiantuntijat käyttävät monissa toiminnoissaan sanatonta tietoa. Vastaava käsitys on itse asiassa jo arkiajattelun mukaista.

Ehdotus 

Kysymys: Miksi ankara empiristinen tieto-oppi ei hyväksyisi tätä argumenttia tieteellisenä perusteluna? Ankarasta empirismistä myös Empiristisen tieto-opin rajoitukset ja ratkaisu – jatkoa sekä Empiristisen metodologian rajoitus ja ratkaisu

Ehdotus 

Kysymys: Onko tämä argumentti mielestäsi hyväksyttävä?

Ehdotus 

Kysymys: Mitkä tieto-opilliset kannat tai tutkimustraditiot hyväksyvät arkikäsityksiä tieteellisiksi perusteluiksi edellä mainitulla ehdolla?

Ehdotus

Nimitys: Tässä kutsumme laajaksi empirismiksi kantaa, joka hyväksyy tieteellisessä argumentaatiossa seuraavat tiedon lähteet:

Laajan empirismin osana on fallibilismin periaate:.

Seuraava: Tieteellisen keskustelun argumenttirakenteita.

4. Tieteellisen keskustelun argumenttirakenteita

4.A. Tieteellisen tekstin rakenne ja moninaiset perustelut

Tieteellisen tekstin tärkein väite on sen pääväite eli tutkimuksen tulos.

Pääväite on tutkijan tai tutkijoiden panos tieteelliseen keskusteluun.

Tutkimusraportin päätehtävä on tehdä pääväite uskottavaksi, perustella se niin, että aiottu yleisö kiinnostuu siitä ja on valmis sen uskomaan. Tieteellisessä kontekstissa perustelemista ja argumentaatiota kutsutaan usein termeillä oikeuttaminen.

Pääväitteen lisäksi tutkimuksessa perustellaan myös monia muita asioita. Tutkimus- ja kirjoitusprosessi on ymmärrettävissä asteittaiseksi etenemiseksi kohti pääväitettä ja sen perustelujen tuottamista.

Tutkimusprosessin kuluessa tehdään lukuisa joukko valintoja (mainittu jo I 1.a.). On valittava tutkimusaihe, rajattava sopivan suppea tutkimusongelma, valittava lähestymistapa, keskeiset käsitteet, mallit, viitekehys, tmv., sekä tutkimusmenetelmät. Tämän jälkeen valitaan empiirinen aineisto, mikäli kysymys on empiirisestä tutkimuksesta. Sen jälkeen tuotetaan tulokset. Sekin on eräänlainen valinta. Lopuksi työstetään tulosten tulkinta eli johtopäätökset.

Tutkimusraportissa on perusteltava kaikki tärkeimmät valinnat.

Valintojen perustelua nk. teorialähtöisessä tutkimuksessa kuvaa seuraava kaavio.

Teorialähtöisellä tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa tärkeimmät teoreettiset käsitteet, mallit tai teoriat on valittu ennen empiirisen aineiston hankintaa.

Kuva: Teorialähtöisen empiirisen tutkimusraportin argumenttirakenteen kaavio.

Tässä P1,…,P7 ovat perusteltuja eri valintojen puolesta. Tässä omaksutun laajan empirismin mukaan ne voivat olla peräisin eri tiedon lähteistä.

Lähde

Tehtävä: Muodosta aineistolähtöisen tutkimusraportin argumenttirakenteen kaavio.

Huomaa: Tutkimusprosessi ei useinkaan etene askeleittain näin loogisen suoraviivaisesti.Lisäksi monet tutkimukset ovat teorialähtöisen ja aineistolähtöisen tutkimuksen välimuotoja.

Tutkimusraportin hyvyys riippuu olennaisesti eri valintojen ja niiden perustelujen, sekä esitystavan onnistumisesta.

Tutkimusraportin arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin:

Tutkimusraportin argumentaation ja sen esittämistavan nojalla arvioidaan myös itse tutkimuksen hyvyyttä.

Huomaa: Eri tieteenaloilla on kehittynyt omia tutkimusraporttien rakennetta ja esitystapaa koskevia periaatteita. Näitä on noudatettava, jos haluaa alan tutkijoiden arvostavan työtään.

Tehtävä: Laadi oman (tulevan) tutkimuksesi raportin argumenttirakenteen kaavio.

4.B. Argumentin ilmiasu ja asiasisältö

Tutkimusraportin tyyli ratkaisee sen, miten asiat sanotaan, kuinka yksityiskohtaisesti tai tiiviisti ja minkälaisia ilmaisuja käytetään.

Tiiviissä esityksessä argumentit ilmaistaan usein niin lyhyesti, että tottumattomalta saattaa jäädä huomaamatta, että kysymyksessä on argumentti. Argumentin väite tai välittävät argumenttiaskeleet jätetään useasti sanomatta.

Argumentin ilmiasu eroaa siis argumentin asiasisällöstä.

Ilmiasu = argumentin sanallinen asu.

Argumentin asiasisältö = väite ja perustelut, sekä lähimmät taustaoletukset kirjakielessä yksinkertaisesti ilmaistuna.

Tieteellistä kirjoittamista ohjaavat sovinnaiset säännöt, kuten kaikkea muutakin sosiaalista toimintaa ja kommunikaatiota. Tieteellisessä argumentaatiossa on kehittynyt kliseitä eli usein toistuvia argumenttimalleja. Niitä käytetään usein sen kummemmin ajattelematta, vain siksi että niin on tapana. Niissä on kuitenkin oma “järkensä” ja niiden tunnistaminen auttaa opinnäytetyön tekijää saamaan vakuuttavuutta kirjoittajana.

Analysoimme muutamia esimerkkejä tyypillisistä tieteellisistä argumenteista ja etsimme niiden taustalla olevia yleisempiä päättelyrakenteita.

Huomaa: Tieteellisten tekstien argumenttien tunnistamisessa on huomioitava argumentaation kontekstisidonnaisuus – aivan kuten muussakin tekstin tulkinnassa. Se tarkoittaa mm. että otat huomioon tekstin yhteyden, kuten tieteenalan ja koulukunnan, sekä missä tekstin osassa ilmaisu on. Onko se esimerkiksi johdannossa, menetelmien tai tulosten esittelyssä vai johtopäätösjaksossa?

Tehtävä: Analysoi seuraava teksti ottaen huomioon, että se on tutkimuksen johdanto-osassa. Onko siinä erotettavissa jokin argumentti?

Tieteenalallamme on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti laadullisten ja määrällisten menetelmien asemasta. Tässä kirjoituksessa puolustamme näkemystä, että laadulliset ja määrälliset menetelmät täydentävät toisiaan.

Ehdotus

Huomaa: Väitettä ei ole lausuttu julki. Tämä merkitsee yleensä, että kuka tahansa pystyisi kysettäessä sen argumenttiin lisäämään. Mutta onko asian laita tässä todellakin niin? Väitteen tunnistaminen saattaakin tapahtua sanattoman tiedon tasolla. On syytä lisätä, että sillä, mitä tässä pidetään perusteena, on myös toinen funktio; kyseessä olevan tutkimuksen sijoittaminen alalla käydyn keskustelun kontekstiin.

4.C. Esimerkkejä tutkimusraporttien tavanomaisista argumenttirakenteista

Kysymys: Mikä on edellisen jakson tehtävän argumentin yleisempi rakenne?

Ehdotus

Tehtävä: Johdannoissa käytetään tutkimuksen merkittävyyden perusteluna usein myös sitä, että aihetta on tutkittu (viime aikoina) vähän. Mitkä ovat seuraavan tekstin perustelut ja väitteet, sekä niiden yleinen rakenne?

Tässä tutkimuksessa selvitämme kysymystä …, jota tieteenalamme viime aikaisessa tutkimuksessa on käsitelty vain vähän.

Ehdotus

Se että asia on tärkeä tutkimuskohde tarkoittaa, että sitä on tutkittava edelleen.

Arvostus tukee toimintasuositusta.

Tämän argumentin yleinen rakenne on:
P: Asia y on tärkeä tutkimuskohde tieteenalalla x.
V: Asiaa y on tutkittava edelleen tieteenalalla x (paljon).

Huomaa: Edellä annetut tehtävät osoittavat, että samaa asiaa voidaan perustella vastakkaisten seikkojen nojalla.

Kysymys: Mitkä ovat nämä vastakkaiset seikat?

Ehdotus

Kysymys: Kuinka on mahdollista vedota vastakkaisiin seikkoihin saman asian perustelemisessa?

Ehdotus

Tehtävä: Analysoi seuraava teksti, joka on tutkimuksen menetelmäosasta:

Haastateltujen lukumäärä tutkimuksessamme määräytyi Glaserin ja Straussin (1967) käsitteen “teoreettinen saturaatio” mukaisesti – emme enää hankkineet uusia haastateltavia kun aloimme kuulla samojen kertomusten toistuvan aina uudelleen.

Ehdotus 

4.D. Lisää esimerkkejä tutkimusraporttien argumenttirakenteista

Tehtävä: Analysoi seuraavan Nelsonin tekstin argumenttirakenne. Se on tutkimuksen johdanto-osasta.

Naistutkimus kyseenalaistaa taloustieteen käytännön siksi, että se ei ole riittävän objektiivinen, ei suinkaan siksi, että se olisi liian objektiivinen. Monet arvosidonnaiset – erityisesti maskuliiniset – kohdetta, mallia, menetelmää ja pedagogiikkaa koskevat näkökulmat on virheellisesti tulkittu arvovapaiksi ja puolueettomiksi taloustieteessä samoin kuin muillakin tieteenaloilla. Lähde

Ehdotus

Tehtävä: Seuraava esimerkki on selvitystilaa (USA:ssa konkurssitarkkailua) hakeneiden yritysten kohtaamia ongelmia selvittävän Suttonin ja Callahanin tutkimuksen tulosten esittelystä. Analysoi argumenttirakenne.

Stigmaa (poltinmerkki) käsittelevässä kirjallisuudessa osoitetaan, että pitkäaikaisessa suhteessa olevat ihmiset alkavat suhtautua torjuvasti äskettäin stigmatisoituun henkilöön (Jones et al 1984). Näin havaitsimme tapahtuvan myös neljässä tutkimassamme konkurssitarkkailua hakeneessa yrityksessä. Yrityksen sidosryhmien eräät jäsenet sanoutuvat irti yhteistyöstä ja toisten kohdalla yhteistyön laatu laski. Alihankkijat eivät toimittaneet tavaroita tai sitten lähettivät roskaa, esim. eräs yrityksistä sai levykkeitä, joista 30% oli viallisia. Asiakkaat eivät enää osta uusia koneita, jotkut lähettivät takaisin ehjiä laitteita varustettuna merkinnällä ’viallinen’. Lähde

Ehdotus 

Tehtävä: Seuraava esimerkki on edellisen tehtävän Suttonin ja Callahanin tutkimuksen tuloksia esittelevästä osasta. Mikä on sen argumenttirakenne?

Vaikeuksissa olevan organisaation valta vähenee mm. siksi, että yhteistyökumppaneiden määrän laskiessa organisaatio tulee näistä yhä enemmän riippuvaiseksi (Pfeffer & Salancik 1978), jolloin toimittajat ja asiakkaat voivat neuvotella itselleen edullisempia ehtoja. Tutkimissamme konkurssitarkkailua hakeneissa yrityksissä toimittajat ja asiakkaat onnistuivat neuvottelemaan itselleen edullisempi hintoja ja maksuehtoja. Lähde

Ehdotus
Tehtävä: Etsi esimerkkejä laadullisten tutkimusten tulosten validiteettia tai reliabiliteettia koskevista tarkasteluista oman tutkimusalasi tutkimuksista, tai vastaavista tarkasteluista. Analysoi argumentit, väitteet ja perustelut.

(Katso esimerkiksi Metodixin virtuaalikirjasto).

II TUTKIMUS VÄITTELYNÄ

1. Väittely

1.A. Väittelyn asema tutkimuksessa

Tutkimuksessa ei ainoastaan perustella monenlaisia asioita. Tutkimuksen kriittisyyden ydin on siinä, että arvioidaan useiden rinnakkaisten, keskenään kilpailevien näkemysten keskinäistä paremmuutta. Tällöin etsitään kattavasti perusteluja toisensa poissulkevien kantojen puolesta sekä niitä vastaan. Tutkimuksen logiikassa on täten keskeistä arvioida samanaikaisesti useita vaihtoehtoja.

Fallibilismin nojalla tämä on järkevä menettely.

Huomaa: Epävarmuus on kahden suuntainen: Vaikka perustelu olisi heikko ja argumentaatio epäreilua, puolustettu uskomus saattaa silti olla tosi.

Vaikka tutkimuksessa ei juuri voi tavoittaa varmuudella totuutta, voimme lisätä tulosten luotettavuutta tutkimalla mahdollisuuksien mukaan kaikkien järkevältä vaikuttavien oletusten hyväksyttävyyttä.

Mikäli onnistumme kumoamaan luotettavasti kaikki muut vaihtoehdot paitsi yhden, jäljelle jäävä vaihtoehto saa tukea muiden kumoutumisen kautta.

Tämä tarkoittaa, että tutkimuksen argumentointi on useimmiten loogiselta rakenteeltaan väittelyä. Meidän on siis selvitettävä väittelyn perusteita.

Seuraava: Väittelyn looginen perusrakenne.

1.B. Väittelyn looginen perusrakenne

Tehtävä: Analysoi seuraavan vuoropuhelun argumenttien rakenne sekä argumenttien keskinäiset suhteet.

Leena: Mä haluaisin mennä tänään sun kanssa leffaan. Nyt menee monia hyviä leffoja.
Tuomas: Mä en, ikävä kyllä, voi mitenkään lähteä. Mullahan on parin päivän päästä se kamala tentti.

Ehdotus

Väittelyn looginen perusrakenne on seuraava:.

Tämä voidaan esittää kaaviokuvan avulla seuraavasti:.

Nuoli-merkintä P —-> V tarkoittaa, että nuolen lähtökohdassa oleva lause P on perustelu nuolen kärkiosassa olevalle lauseelle V. +-merkki nuolen kärjessä tarkoittaa, että perustelu P tukee väitettä V.

Kirjallisuus

Huomaa: Jos vaihtoehdot V1 ja V2 ovat vastakohtia ja kattavat kaikki reaalisesti mahdolliset tapaukset, argumentti toisen puolesta on argumentti toista vastaan.

Huomaa: Keskustelu voi päättyä seuraavilla tavoin:

Keskustelu voi myös jatkua edelleen väittelynä.

Kirjallisuus

Huomaa: väittelyn peruslogiikka ei edellytä että keskustelussa on kaksi eri osapuolta. Voit itse esittää omassa mielessäsi argumentit kilpailevien kantojen puolesta.

1.C. Väittelyn logiikka

Väittely etenee, jos kumpikin osapuoli puolustaa edelleen omaa kantaansa. Periaatteessa keskustelu voi jatkua myös siten, että molemmat vaihtavat puolta.
Tehtävä: Analysoi Leenan ja Tuomaksen väitteet ja perustelut heidän jatkaessaan keskusteluaan seuraavasti:

Leena: Ei kai sun tänä iltana tarvitse lukea tenttiin. Sä olet jo paahtanut siihen koko viikon. Yksi lepotauko tekee vain hyvää.
Tuomas: Mulla on yksi tärkeä kohta, jota en ole vielä lainkaan lukenut. Siitä tulee aina kysymyksiä.

Ehdotus 

Väittelyn looginen rakenne on seuraava:

Kirjallisuus

Huomaa: Väittelyn logiikka voi toteutua monenlaisissa kommunikaatio- ja harkintatilanteissa.

Keskusteluun voi osallistua yksi tai useampia henkilöitä tai ryhmiä.

Keskustelulla voi olla monenlaisia tavoitteita kuten

Kirjallisuus. 

1.D. Tuki oletukselle vaihtoehtojen kumoamisen kautta

Edellä on jo todettu, että kun väitteet ovat toisensa poissulkevia, toisen saama tuki on samalla vasta-argumentti kilpailevaa väitettä vastaan.

Tuki vaihtoehtojen kumoutumisen kautta on tavanomainen argumenttirakenne arkiajattelussa sekä tutkimuksessa.Joten se on yksi esimerkki teesistämme ”tutkimus arkiajattelun jatkona”.

Tehtävä: Analysoi seuraavan vuoropuhelun argumenttirakenne.

Lapset katsovat ulos ikkunasta lähestyviä ihmisiä ja leikkivät arvausleikkiä, kuka tulee seuraavaksi.

Ville: Hei, tuolta tulee taas joku. Se ei oo ainakaan lapsi, se näyttää niin isolta.
Jaana: No, nyt se näkyy jo paremmin. Ei se oo ainakaan mies, koska sillä on noin pitkä takki.
Ville: Mä arvasin oikein: seuraava on nainen.

Ehdotus 

Jatkotehtävä: Kirjoita argumentin perusmuotoon Villen ja Jaanan argumentit oletuksia H1 ja H2 vastaan edellisessä tehtävässä.

Kysymys: Miksi on tärkeää, että vaihtoehdoista jäljelle jäävä saa suoraa tukea vaihtoehtojen kumoutumisessa saatavan tuen lisäksi?

Ehdotus

Kysymys: Kuinka eo. esimerkissä hyväksytty oletus, että tulija on nainen, voi saada suoraa tukea?

Ehdotus 

2. Hypoteesien saaman tuen muodot

2.A. Tutkimustyyppejä

Tieteellisen ajattelun kulmakivi on kriittisyys. Sen tärkein toteutumismuoto on hypoteesien, eli todellisuutta koskevien oletusten testaaminen. Se tarkoittaa sen selvittämistä, pitäväkö oletukset yhtä muiden hyväksyttyjen tietojen kanssa.

On syytä erottaa kahdenlaiset oletukset eli hypoteesit:

Kysymys: Onko tutkimuksessa aina aitoja hypoteesejä?

Vastaus: Se, onko tutkimuksessa aitoja hypoteeseja vai ei, riippuu tutkimuksen tyypistä.

Ehdotus

Tutkimustyypit voidaan erottaa toisistaan sen kysymyksen nojalla, johon ne antavat vastauksen.

Kysymys: mihin kysymykseen vastaavat.

Ehdotus.

Huomaa: Tutkimustyyppien luokittelu tehdään tutkimuksen päätuloksen eli pääväitteen ja siis pääargumentin mukaan. Sen lisäksi tutkimuksessa voi olla muiden tutkimustyyppien mukaisia sivutuloksia. Esimerkiksi kuvailevassa tutkimuksessa voidaan selittää monia asioita tai testata koko joukko pieniä hypoteesejä, vaikka päätulos onkin kuvaileva.

Selittävässä tutkimuksessa on yleensä joukko kuvauksia. On kuvattava ainakin selitettävä ilmiö, mikä voi jo sinällään olla aito tutkimustulos.

2.B. Hypoteesien tuen neljä muotoa

Hypoteesien testauksen ydinkysymys kuuluu: pitävätkö hypoteesit yhtä tosiasioiden ja muiden hyväksymiemme näkemysten kanssa? Jos hypoteesit eivät sovi yhteen hyväksyttyjen käsitysten kanssa, ne on hylättävä. Jos hypoteesit taas sopivat yhteen, ne voidaan hyväksyä toistaiseksi.

Tavanomaisen oppikirjakäsityksen mukaan hypoteesien testauksella tarkoitetaan kuitenkin tavallisesti sitä, sopiiko hypoteesi yhteen empiiristen tosiasioiden tai havaintojen kanssa. Tällöin hypoteesia testataan sen seurausten nojalla.

Tämän lisäksi tavanomaiseen käsitykseen testaamisen käytännöstä kuuluu hypoteesin ja yleisten oletusten yhteensopivuuden selvittäminen

Tavallisesti ei testata yhtä hypoteesiä kerrallaan, vaan useita samanaikaisesti. Tällöin yksi hypoteeseistä saa tukea, mikäli muut voidaan eliminoida.

Kausaalinen hypoteesi saa tukea mekanismien tuntemisen kautta.

Hypoteesi voi siis saada neljänlaista tukea:

Otamme esimerkkejä näistä neljästä tapauksesta.

2.C. Argumenttirakenteet hypoteesin testauksessa seurausten kautta

Tehtävä: Eräät varhaisimmat länsimaisen tieteellisen ajattelun dokumentit löytyvät antiikin kreikkalaisten lääketieteellisistä kirjoituksista. Eräässä pyhää tautia eli kaatumatautia käsittelevässä kirjoituksessa on seuraava argumentti:

Vuohennahkojen käyttö vaatetuksessa ei voi olla pyhän taudin syy, kuten eräät ajattelevat. Sillä jos se aiheuttaisi pyhän taudin, tulisi sen olla tavallinen niillä saarilla, joilla asukkaat käyttävät etupäässä vuohennahasta tehtyjä pukimia. Lähde

Analysoi tämän argumentin rakenne ja kirjoita se argumentin perusmuodossa.

Ehdotus

Jatkokysymys: Mikä on tämän hypoteesin hylkäämiseen johtavan argumentin yleinen rakenne?

Ehdotus

Kysymys: Onko tämän päättelyn linkki sitova eli loogisesti pätevä?

Ehdotus 

Tehtävä: Varhaisimmissa kreikkalaisissa lääketieteellisissä kirjoituksissa kuvataan mm. verisuoniston kulkua ihmisissä ja eläimissä. Kuvaukset ovat melko summittaisia, sillä ne eivät näytä perustuvan ruumiinavauksissa saataviin systemaattisiin havaintoihin. Meille on säilynyt vain seuraava katkelma, jossa “pyhän taudin” luonnollista, ei-jumalallista syytä perustellaan havainnoilla. Analysoi sen argumenttirakenne.

Jos leikkaat auki (pyhää tautia sairastaneen vuohen) pään ja tarkastelet sitä, huomaat että aivot ovat märät, täynnä pahanhajuista nestettä. Tämä on vakuuttava todiste siitä, että sairaus, eikä henkiolento on vahingoittanut ruumista. Lähde

Ehdotus

Kysymys: Miksi tekstin kirjoittaja kuitenkin päättelee, että ruumiillinen sairaus on syynä?

Ehdotus 

Tehtävä: Kuinka testata seuraavaa Argyrisin hypoteesia? Riittääkö yksi vastaesimerkki hypoteesin kumoamiseen?

Jos organisaatiossa on ongelmia, ne pyritään peittämään ja peittely pyritään peittämään. Lähde

Ehdotus

Kertaustehtävä: Tarkastelemme uudelleen Suttonin ja Callahanin jaksossa I.4.d analysoitua esimerkkiä tutkimuksesta.

Etsi mitä hypoteesiä seuraavassa Suttonin ja Callahanin tutkimuksessa on testattu. Muotoile hypoteesin testauksen argumenttirakenne.

Stigmaa (poltinmerkki) käsittelevässä kirjallisuudessa osoitetaan, että pitkäaikaisessa suhteessa olevat ihmiset alkavat suhtautua torjuvasti äskettäin stigmatisoituun henkilöön (Jones et al 1984). Näin havaitsimme tapahtuvan myös neljässä tutkimassamme konkurssitarkkailua hakeneessa yrityksessä. Yrityksen sidosryhmien eräät jäsenet sanoutuvat irti yhteistyöstä ja toisten kohdalla yhteistyön laatu laski. Alihankkijat eivät toimittaneet tavaroita tai sitten lähettivät roskaa, esim. eräs yrityksistä sai levykkeitä, joista 30% oli viallisia. Asiakkaat eivät enää osta uusia koneita, jotkut lähettivät takaisin ehjiä laitteita varustettuna merkinnällä ‘viallinen’. Lähde

Ehdotus

Huomaa: Monissa tapauksissa hypoteesin empiiriset seuraukset on ennakoitava hyvin yksityiskohtaisesti. Näin esimerkiksi tilanteissa, joissa hypoteesi on matemaattisessa muodossa.

Edellisen esimerkin nojalla huomaamme, että laadullisessa tutkimuksessa empiiriset seuraukset voivat ilmetä monella eri tavoin, joita voi olla vaikea ennakoida. Tästä syystä hypoteesin seuraukset ilmaistaan aluksi vähemmän täsmällisesti, korkeammalla abstraktiotasolla.

Kertauskysymys: Mikä ero on linkin sitovuudessa kun hypoteesin seuraukset osoittautuvat tosiksi tai kun ne osoittautuvat epätosiksi? Kummassa tapauksessa päättely on varmempaa?

Ehdotus 

2.D. Välitön tuki hypoteesin puolesta

Tehtävä: Tarkastelemme edelleen Suttonin ja Callahanin esimerkkiä. Edellä tarkastelimme kuinka hypoteesi “Yrityksen sidosryhmien jäsenet alkavat suhtautua torjuvasti äskettäin konkurssitarkkailun johdosta stigmatisoituneeseen yritykseen” saa empiiristä tukea seurausten kautta tutkituista neljästä tapauksesta. Mitä muuta tukea hypoteesi saa seuraavassa? Esimerkki on selvitystilaa hakeneiden yritysten kohtaamia ongelmia käsittelevän tutkimuksen tulosten esittelystä.

Stigmaa (poltinmerkki) käsittelevässä kirjallisuudessa osoitetaan, että pitkäaikaisessa suhteessa olevat ihmiset alkavat suhtautua torjuvasti äskettäin stigmatisoituun henkilöön (Jones et al 1984). Näin havaitsimme tapahtuvan myös neljässä tutkimassamme konkurssitarkkailua hakeneessa yrityksessä. Yrityksen sidosryhmien eräät jäsenet sanoutuvat irti yhteistyöstä ja toisten kohdalla yhteistyön laatu laski. Alihankkijat eivät toimittaneet tavaroita tai sitten lähettivät roskaa, esim. eräs yrityksistä sai levykkeitä, joista 30% oli viallisia. Asiakkaat eivät enää osta uusia koneita, jotkut lähettivät takaisin ehjiä laitteita varustettuna merkinnällä ‘viallinen’. Lähde

Ehdotus

Jatkokysymys: Miksi tuki on analogian eikä yleistyksen nojalla? Muotoile yleistys, joka antaisi tukea sekä Jonesin ym. että Suttonin ja Callahanin tutkimukselle.

Ehdotus

Kysymys: Mikä on tämän argumentin yleinen rakenne?

Ehdotus

2.E. Tuki hypoteesille mekanismin osoittamisen kautta

Kausaalinen eli syy-seuraus -säännönmukaisuus tai tendenssiväite saa tukea, jos voidaan osoittaa mekanismi tai voima, joka tuottaa havaitun säännönmukaisuuden tai tendenssin.

Mekanismi antaa tällöin selityksen säännönmukaisuudelle.

Tehtävä: Tulkitsimme edellä seuraavan Argyrisin hypoteesin tendenssin kuvaukseksi.

Jos organisaatiossa on ongelmia, ne pyritään peittämään ja peittely pyritään peittämään.

Kysymys: Voitko esittää mekanismeja tai voimia, jotka tuottavat tämänkaltaisen tendenssin?

Ehdotus

Huomaa: Säännönmukaisuus tulkitaan kausaaliseksi, jos näyttää ilmeiseltä, että sen taustalla on jokin tai joitain säännönmukaisuuksia tuottavia mekanismeja tai voimia, vaikka näitä ei osattaisikaan täsmentää. Näin on usein esimerkiksi tilastollisen tutkimuksen tulosten tulkinnan yhteydessä.

Kysymys: Minkälaiseen tietoon tällöin nojataan?

Ehdotus

Huomaa: Yksi tavallisimpia virheargumentteja on päätellä pelkän säännönmukaisuuden nojalla kausaalisuhteeseen. Argumentin latinankielinen nimi on post hoc ergo propter hoc.

Kirjallisuus

Kysymys: Miksi tämä virheargumentti post hoc ergo propter hoc on tavallinen?

Ehdotus 

Tehtävä: Empiirisen aineiston tilastollisen analyysin yhteydessä on havaittu, että nuoremmat käyvät vähemmän kirkossa kuin vanhemmat ja koulutustason noustessa kirkossakäynti vähenee. Tästä on päätelty, että koulutus on ensisijaisesti kirkossakäyntiä vähentävä tekijä. Ovathan nuoremmat paremmin koulutettuja kuin vanhemmat.

Mutta mikä tai mitkä tekijät koulutuksessa ovat varsinaisia syytekijöitä, se jää tässä tutkimuksessa täsmentämättä. “Koulutustason nousu” on vielä liian epämääräinen asia toimiakseen kunnollisena selittävänä tekijänä. Millä menetelmillä voisit tutkia syytekijöitä?

Ehdotus

Huomaa: Tilastollinen säännönmukaisuus toimii usein laadullisen tai kokeellisen tutkimuksen lähtökohtana.

Tämä on tuttu ilmiö lääketieteen alalta. Epidemiologia osoittaa tilastollisia säännönmukaisuuksia joidenkin tautien esiintymisen ja sosiaalisten tai alueellisten tekijöiden (muuttujien) välillä. Nämä tulokset toimivat lähtökohtana kliiniselle tutkimukselle, jossa pyritään muotoilemaan selityksiä havaituille säännönmukaisuuksille.

Esimerkki: Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu alueellisia säännönmukaisuuksia imeväiskuolleisuuden ja sepelvaltimotautien välillä. Kliinisiä tutkimuksia ohjaa tällä hetkellä mm. Barkerin hypoteesi. Sen mukaan selitysmekanismi löytyy sikiövaiheen ravitsemushäiriöistä, jotka aiheuttavat taipumuksia erilaisiin sairauksiin. Tällä hetkellä testataan mm. seuraavia hypoteesejä:

Tehtävä: Keksi mekanismeja, jotka tuottavat seuraavan suuruuden ekonomiaksi kutsutun yleistyksen:

Ehdotus 

2.F. Tuki hypoteesille vaihtoehtojen kumoamisen kautta

Tieteellisissä koejärjestelyissä testataan samanaikaisesti joukkoa hypoteeseja, joten argumentaation taustalla on diskjunktiivinen päätelmä ja vaihtoehtojen kumoaminen.
Lähde

Testissä käytetään koetilannetta koskevia tietoja. Osaa hypoteeseista testataan myös muiden tietojen avulla. Koska testataan joukkoa keskenään kilpailevia hypoteeseja, argumentaation taustalla on disjunktiivinen päätelmä ja vaihtoehtojen eliminaatio.
Esimerkki: Tarkastelemme Francesco Redin (1626-1697) tunnettua koejärjestelyä. Redin aikana hyväksyttiin yleisesti Aristoteleen teoria spontaanista syntymästä. Sen mukaan hajoavaan orgaaniseen aineeseen ilmestyvät toukat syntyvät spontaanisti eli kehittyvät ilman vanhempia. Useiden koesarjojen jälkeen Redi kehitti hypoteesin, jonka mukaan toukat kehittyvät kärpästen munista. Hän kuvaa erästä koejärjestelyään seuraavasti:

Uskomus olisi tyhjänpäiväinen ilman kokeen antamaa tukea. Niinpä laitoin heinäkuun puolivälin paikkeilla neljään suurisuiseen pulloon käärmeen, kaloja ja Arno-joesta pyydystettyjä ankeriaita ja viipaleen maitovasikkaa. Suljettuani ja sinetöityäni ne täytin saman määrän pulloja samaan tapaan, mutta jätin niiden suut auki. Ei kestänyt kauaakaan ennen kuin näiden jälkimmäisten astioiden lihaan ja kalaan ilmaantui toukkia ja kärpästen nähtiin lentävän vapaasti niihin sisään ja ulos. Mutta suljetuissa pulloissa en nähnyt ainuttakaan toukkaa, vaikka monta päivää oli kulunut siitä kun kuollutta lihaa oli pantu niihin.
Lähde

Tämän koejärjestelyn avulla ei vielä testata Redin varsinaista hypoteesia, matojen kehittymistä kärpästen munista. Avonaisiin purkkeihin pääsee muitakin eläimiä kuin kärpäsiä. Koejärjestely on eräs askel kärpäshypoteesin testaamiseksi. Tässä testauksen kohteena on vähemmän täsmällinen hypoteesi, että madot eivät synny spontaanisti tai niiden alut eivät ole valmiina lihassa.

Testihypoteesi on seuraava:

H1 = Madot eivät synny suljetussa astiassa.

Testihypoteesi ilmaisee sekä oletetun syyn että seurauksen. Oletettu syytekijä on se, jonka suhteen koeryhmä ja vertailuryhmä eroavat toisistaan: koeryhmän astiat on suljettu ja vertailuryhmän astiat ovat avoinna. Oletettu seuraustekijä on, että matoja syntyy avonaisiin vertailuryhmän astioihin ja matoja ei synny suljettuihin koeryhmän astioihin.

Vaihtoehtoisina hypoteeseina voimme olettaa, että matojen syntymisen esteenä on vaikkapa lämpötila, vuodenaika, valaistus, purkkien materiaali, lihan käsittelytapa tai muu vastaava. Tarkastellaan vain kahta vaihtoehtoista hypoteesia:

H2 = Madot eivät synny koeolosuhteissa vallinneessa lämpötilassa.
H3 = Madot eivät synny käsiteltäessä lihaa kuten kokeessa.

Hypoteesista H2 seuraa, että matoja ei synny koeryhmän astioissa kuten ei myöskään vertailuryhmän avoimissa astioissa. Mutta koska matoja syntyi vertailuryhmän astioissa, hypoteesi kumoutuu. Vastaava pätee hypoteesiin H3. Koehypoteesi H1 saa siten tukea kilpailevien hypoteesien H2 ja H3 kumoutumisesta.

Tehtävä: Kirjoita hypoteesien H1, H2, H3 testaustulokset argumenttien muodossa.

Ehdotus

Hypoteesi H1 saa näin tukea vaihtoehtojen kumoutumisen kautta seuraavalla tavalla (olettaen, että kaikki uskottavat vaihtoehdot on otettu huomioon):

P1: H1 tai H2 tai H3
P2: ei-H2
P3: ei-H3
V: H1.

Kysymys: Ovatko näiden argumenttien linkit sitovia, ts. ovatko päätelmät loogisesti päteviä
Ehdotus

Kysymys: Voimmeko näin todistaa hypoteesin H1 todeksi?

Ehdotus

Tehtävä: Anna esimerkki mahdollisesta vaihtoehtoisesta hypoteesista.

Kirjallisuus

2.G. Ankaran empiristisen tieto

Tieteen luonnetta, hypoteesien testausta ja hypoteesien saamaa tukea koskevissa filosofisissa pohdinnoissa on esitetty usein, että

Tämän empiristisen tieteenkäsityksen mukaan tiedon lähteenä ja kriteerinä, ts. argumentaation perustana ovat yksinomaan havaintoväitteet.
Edellä esitetyt esimerkit osoittavat kuitenkin tämän näkemyksen puutteelliseksi. Hypoteesin testaus havaintoseurausten kautta on vain yksi hypoteesin testausmenetelmä sen lisäksi hypoteesi saa tukea

Tiedon lähteenä ovat laajan empirismin mukaisesti

Empirismi pyrki tekemään ankaran eron tieteen ja ei-tieteen välille. Eron perustana oli näkemys aidon tiedon palautumisesta havaintoihin. Arkiajattelu, kuten kaunokirjallisuus kuului täten ei-tieteen alueelle. Arkikäsitykset tai kaunokirjallisuuden elämännäkemykset eivät kelpaa tieteen perusteluiksi.

Kun oletus tiedon palautumisesta havaintotietoon kumoutuu, tulee luontevaksi omaksua tässä suositeltu näkemys:

Perustavat tutkimusmenetelmät ovat vain jalostunutta arkiajattelua ja käytäntöä.

3. Tutkimuksen työhypoteesien perusteluja

3.A. Väittelyn moninaisuus

Hypoteesien lisäksi tutkimuksessa on monenlaisia muitakin oletuksia. Tutkimusaihe, ongelma, käsitteet, menetelmät, ym. tutkimuksessa perusteltavat asiat ovat oletuksia ja siis eräänlaisia työhypoteeseja, joita on myös perusteltava tutkimusraportissa.

Jaksossa I.4.a esitelty kaavakuva teorialähtöisen empiirisen tutkimusraportin argumentaatiorakenteesta on tulkittavissa siten, että perustelut työhypoteesien puolesta ovat puheenvuoroja väittelyssä.
Tämä ei tarkoita, että kilpailevat väitteet olisi aina lausuttava julki. Niiden tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, jotta kirjoittaja ja lukija tietäisivät mihin tieteellisiin keskusteluihin tutkimus itse asiassa osallistuu. Tutkimuksen eri keskustelujen paikantaminen onkin tutkijaksi kasvamisen yksi ydinkohtia. Mm. siinä tutkijan asiantuntijuus punnitaan.

Tehtävä: Mihin väittelyyn tutkimus osallistuu seuraavan Nelsonin tekstikohdan nojalla? Tarkastele mitä erimielisyys koskee.
Naistutkimus kyseenalaistaa taloustieteen käytännön siksi, että se ei ole riittävän objektiivinen, ei suinkaan siksi, että se olisi liian objektiivinen. Monet arvosidonnaiset – erityisesti maskuliiniset – kohdetta, mallia, menetelmää ja pedagogiikkaa koskevat näkökulmat on virheellisesti tulkittu arvovapaiksi ja puolueettomiksi taloustieteessä samoin kuin muillakin tieteenaloilla. Lähde

Esimerkin argumenttirakenne on analysoitu edellä.
Ehdotus

3.B. Määritelmien valinnan kriteerit

Menetelmien, käsitteistön, teorioiden ymv. valinnan perustelussa keskeinen argumentti on seuraava:

Yhteiskuntatieteissä on tavallista, että sama termi määritellään eri tutkimuksissa eri tavoin. Esimerkiksi “asenne”, “normi”, “organisaatio”, “yritys”, “pääoma” voidaan määritellä monella eri tavalla. Tällöin tutkija joutuu arvioimaan, mikä olisi omassa tutkimuksessa paras keskeisten käsitteiden määrittelytapa.

Huomaa: Todellisuus ei tarjoa meille valmiita luokitusperiaatteita, vaan käsitteiden määrittely on osittain sopimuksenvaraista.

Kysymys: Kuinka tutkimuksen käsitteiden määritelmät tulisi valita?
Ehdotus

Huomaa: Se asia, minkä määritelmä kiinnittää, ei enää ole empiirisen tutkimuksen asia.

Esimerkki: Strategian käsite määritellään organisaatioteorioissa monella eri tavalla. Lyhyesti sanottuna se merkitsee toiminnan tärkeimpiä suuntaviivoja.

Tavallisesti strategia tarkoittaa suunniteltua strategiaa, laadittua suunnitelmaa, jonka organisaation johto omaksuu tietoisen päätöksen tuloksena. Strategia suunnitelmana voi sisältää ainoastaan tärkeimmät tavoitteet, tai sekä tavoitteet että keskeisimmät keinot niiden toteuttamiseksi.
Suunnitellun strategian vastakohtana puhutaan myös emergentistä strategiasta. Se on syntynyt ilman suunnitelmia organisaation toiminnan myötä, mutta sen olemassaolo voidaan jälkikäteen todeta.
On selvää, että strategian käsitteen valinta on tehtävä sen mukaan, mitä halutaan tutkia.

Tehtävä: Jos määrittelet tutkimusongelman niin, että haluat tutkimuksessasi selvittää myös emergenttejä strategioita, voitko määritellä strategian seuraavasti:

strategia = suunnitelma?

Ehdotus
Tehtävä: Haluat tutkia, kuinka strategian toteuttamiseksi valitut keinot on suunniteltu. Voitko määritellä strategian käsitteen seuraavasti:

strategia = suunnitellut tavoitteet ja tavoitteiden toteuttamiskeinot?

Ehdotus
Kirjallisuus

Huomaa: Määritelmän on myös vastattava todellisuutta.

Tehtävä: Voitko tutkia, kuinka organisaatiot määrittelevät ympäristöstrategian organisaation strategian osana, jos organisaatioissa määritellään ympäristöstrategia erikseen strategian määrittelystä riippumatta?
Ehdotus
Kirjallisuus

Tieteenfilosofinen huomautus: Empirismi teki jyrkän eron määritelmien ja empiiristen väitteiden välillä:

Analyyttiset väitteet = määritelmät

Synteettiset väitteet = empiiriset väitteet.

Empirismin kriitikko Willard van Orman Quine puolusti holistista kantaa, jonka mukaan:

Ei voida erottaa määritelmiä ja empiirisiä väitteitä.

Teorian kokonaisuus määrittää käsitteiden merkitykset.

Tässä puolustetaan näiden kantojen välimuotoa:
* Määritelmät ja empiiriset väitteet voidaan erottaa tapauskohtaisesti, ts. kussakin tutkimuksessa erikseen.

Kertaustehtävä: Mitä tutkimusongelmia organisaatioteoriassa ja liiketaloustieteessä voidaan ja mitä ei voida asettaa seuraavilla määritelmillä?
Pääoma =

Rahaa työn, koneiden ja laitteiden ostamiseksi.

Aineellinen ja inhimillinen pääoma.

Aineellinen, inhimillinen ja rakenteellinen pääoma (sisältää mm. organisaation)

Aineellinen, inhimillinen, rakenteellinen ja asiakaspääoma, eli aineellinen ja aineeton pääoma.
Aineellinen ja tietopääoma.

Tehtävä: Etsi joitain oman tieteenalasi tutkimuksia ja selvitä seuraavia kysymyksiä:

1. Onko niissä julkilausuttuja määritelmiä?
2. Onko määritelmiä perusteltu?
3. Onko määritelmien perusteluissa vedottu siihen, että valittu määritelmä on sopiva tutkimusongelman ratkaisuun.
4. Mitä muita perusteluja määritelmille on esitetty?
5. Mieti, miksi määritelmien valintaa ei useinkaan perustella tai perustellaan vain niukasti.

(Katso esimekriksi Metodixin Virtuaalikirjasto).

3.C. Esimerkki määritelmän perustelemisesta

Tehtävä: Metodologian oppikirjoissa on määriteltävä mitä eri menetelmillä tarkoitetaan. Yin määrittelee ”tapaustutkimuksen” ja myös perustelee määritelmänsä. Osa perusteluja on aikaisempien tapaustutkimuksen määritelmien kritiikkiä.
Analysoi seuraavan tekstikohdan argumenttirakenne: Lähde

Mikään näistä lähestymistavoista (= aiemmista tapaustutkimuksen määrittelytavoista) ei kuitenkaan osoita tapaustutkimuksen teknisesti kriittisiä piirteitä – erityisesti niitä, jotka erottavat tapaustutkimuksen muista metodologisista strategioista. Tämän kirjan tarkoituksiin sopii seuraava ”teknisempi” määritelmä:
Tapaustutkimus on empiirinen tutkimus, joka

1. tutkii ko. ajankohtana vallitsevaa ilmiötä
2. sen todellisessa yhteydessään; kun
3. rajat ilmiön ja yhteyden välillä eivät ole selvästi ilmeiset; ja jossa
4. käytetään monia evidenssin lähteitä (aineistoja).

Tämä määritelmä ei ainoastaan auta meitä ymmärtämään tapaustutkimuksia, vaan myös erottaa sen muista tutkimusstrategioista, joista edellä on keskusteltu.
Ehdotus

Jatkotehtävä: Mikä argumenttirakenne on Yinin esityksen taustalla?
Ehdotus

Kysymys: Mikä perusteluista P1, P2 ja P3 on heikoin?
Ehdotus

Tämän lisäksi Yinin oma määritelmä saa erillistä tukea seuraavasti:
P: Määritelmä M1 toteuttaa määritelmän ehdon/ratkaisee tutkimusongelman..
V: Määritelmä M1 on hyvä.

Tehtävä: Yinin teksti jatkuu seuraavasti:
Esimerkiksi koe erottaa ilmiön tarkoituksellisesti yhteydestään, jotta voidaan kiinnittää huomio muutamiin muuttujiin (tyypillisesti yhteys on kontrolloitu laboratorioympäristö). Tämän vastakohtana historiantutkimus käsittelee ympäristön ja yhteyden välistä sidonnaisuutta, mutta tavallisesti historiantutkimus ei käsittele tutkimusajankohtana vallitsevia tapahtumia. Edelleen kysely- ja haastattelututkimus voi pyrkiä käsittelemään ilmiötä ja sen yhteyttä, mutta sen kyky käsitellä yhteyttä on äärimmäisen rajoittunut.

Kuinka tämä argumentti suhtautuu edellisessä tehtävässä annettuun tapaustutkimuksen määritelmää?
Ehdotus

3.D. Esimerkkejä tutkimuksen muiden lähtökohtien perustelemisesta

Kun tunnet tutkimusaiheesta käytyä keskustelua, huomaat kiistanalaiset kohdat myös siellä, missä kirjoittaja ei tuo niitä julki.

Tehtävä: Menetelmien valinnan perusteleminen. Käytämme edellä ollutta esimerkkiä. Miten liittäisit seuraavan tutkimuksessa käytetyn menetelmän perustelun puheenvuoroksi menetelmiä koskevassa tieteellisessä keskustelussa?

Mieti missä metodologiassa menetellään päinvastoin.
Haastateltujen lukumäärä tutkimuksessamme määräytyi Glaserin ja Straussin (1967) käsitteen “teoreettinen saturaatio” mukaisesti – emme enää hankkineet uusia haastateltavia kun aloimme kuulla samojen kertomusten toistuvan aina uudelleen.
Argumenttianalyysi edellä.

Argumentti voidaan kirjoittaa seuraavasti:
P1: Glaser ja Strauss (1967) suosittelevat, että uusia haastateltavia ei hankita enää sen jälkeen kun viimeisimmät haastateltavat eivät ole antaneet uutta informaatiota.
P2: Emme enää hankkineet uusia haastateltavia sen jälkeen kun aloimme kuulla samojen kertomusten toistuvan aina uudelleen.
V: Menettelymme on hyvä.
Ehdotus

Jatkokysymys: Kuinka teoreettisen saturaation menetelmä voi saada tukea empiiristen tutkimusten nojalla?
Ehdotus

Huomaa: Tutkimuksen eri tekijöiden perustelut kulkevat kehässä. – Tämä ei ole paha kehä!

Jatkokysymys: Kuinka muotoilet metodologisen kannan, johon väite “teoreettisen saturaation menetelmä on hyvä” on vastaväite?
Ehdotus

Johtopäätös: Teoreettisen saturaation menetelmä liittyy laadullisten ja määrällisten menetelmien eroihin.

Tehtävä: Paradigman perusteleminen. Tarkastelemme uudesta näkökulmasta aiempaa Suttonin ja Callahanin esimerkkiä.
Kuinka seuraava tutkimustuloksen perustelu on liitettävissä puheenvuoroksi tutkimuksen lähtökohtia koskevaan tieteelliseen keskusteluun?
Mieti tai yritä keksiä missä organisaatioteorian lähestymistavoissa ei huomioida tässä käytettyjä teoreettisia käsitteitä.
Vaikeuksissa olevan organisaation valta vähenee mm. siksi, että yhteistyökumppaneiden määrän laskiessa organisaatio tulee näistä yhä enemmän riippuvaiseksi (Pfeffer & Salancik 1978), jolloin toimittajat ja asiakkaat voivat neuvotella itselleen edullisempia ehtoja. Tutkimissamme konkurssitarkkailua hakeneissa yrityksissä toimittajat ja asiakkaat onnistuivat neuvottelemaan itselleen edullisempi hintoja ja maksuehtoja. Lähde
Ehdotus

III TIETEEN RETORIIKKA

1.Tieteellisen tekstin moninaiset tehtävät

1.A. Tekstin osien tehtäviä: kuvaus, argumentti, selitys, määritelmä, havainnollistus

Tieteellisen tekstin osilla on monenlaisia tehtäviä. Tieteellisen artikkelin tai kirjan päätehtävä on esitellä tutkimustuloksia ja perustella niitä. Sen lisäksi tutkimus voi sisältää kuvauksia, selityksiä, määritelmiä ja havainnollistuksia.

Kysymys: Tutkijan henkilökohtainen päätavoite voi totuuden tavoittelun sijaan olla oman uransa edistäminen. Mieti, millä tavoin tämä meriittien kerääminen päätavoitteena ilmenee tutkimuksessa ja tutkimusraportissa?

Tehtävä: Joskus käytetään tiettyjä kielellisiä ilmaisuja osoittamaan, että tekstikohta on aiottu määrättyyn tehtävään. Etsi tehtävää osoittavat ilmaisut seuraavasta lukion kemian oppikirjan tekstistä:

Kiinteässä olomuodossa oleva aine voi olla kiteistä tai amorfista. Kiteisiä aineita ovat esimerkiksi ruokasuola, jää ja korukivet, kun taas lasi on amorfista. Kiteisen aineen sisäinen rakenne on hyvin säännöllinen. Amorfisella aineella sitä vastoin ei ole säännöllistä rakennetta. … Lämpötilaa, jossa kiinteä aine muuttuu nesteeksi, sanotaan aineen sulamispisteeksi. Lähde

Ehdotus

Huomaa: Monesti ilmaisujen tehtävää osoittavat tekstin lukua helpottavat sanonnat eli metalingvistiset ilmaisut puuttuvat. Tutkimusten mukaan niiden käyttö on kulttuurisidonnaista. Suomalaisissa tieteellisissä teksteissä niitä käytetään vähemmän kuin esimerkiksi englantilaisissa.

Tehtävä: Onko seuraava kemian oppikirjan teksti pelkästään kuvailevaa, vai voitko erottaa siinä argumentteja, selityksiä, määritelmiä tai havainnollistuksia?

Kun jodikiteitä lämmitetään esimerkiksi keittopullossa, jodi sublimoituu eli muuttuu kiinteästä aineesta suoraan kaasuksi. Jäähtyessään jodikaasu härmistyy pullon seinämille eli muuttuu kaasusta suoraan kiinteäksi aineeksi. Luonnossa vastaava ilmiö havaitaan syksyisin jäähärmeenä puiden oksilla. Lähde
Ehdotus 

Tehtävä: Onko seuraava kemian oppikirjan teksti pelkästään kuvailevaa, vai voitko erottaa siinä argumentteja, selityksiä, määritelmiä tai havainnollistuksia?

Aineen rakenneosaset – atomit, molekyylit ja ionit – ovat jatkuvassa liiketilassa, lämpöliikkeessä. Kiinteissä aineissa rakenneosaset värähtelevät toisiinsa nähden, mutta eivät voi liikkua toistensa ohi. Nesteissä rakenneosaset pääsevät liikkumaan toistensa ohi, vaikka ovatkin edelleen toistensa vaikutuspiirissä. Kaasujen hiukkaset liikkuvat vapaasti kaikkiin suuntiin, mutta törmäilevät jatkuvasti toisiinsa ja astian seinämiin. Lähde

Ehdotus

Jatkokysymys: Onko seuraava mielestäsi määritelmä lämpöliikkeelle:
Lämpöliike = aineen rakenneosien jatkuva liike?

Ehdotus

Jatkokysymys: Tekstistä voi poimia seuraavan:

Kiinteä aine = aine, jossa aineen rakenneosaset värähtelevät toisiinsa nähden, mutta eivät voi liikkua toistensa ohi.

Pidätkö tätä määritelmänä?

Ehdotus

Kertaustehtävä: Valitse omaan tutkimusalaasi liittyvä artikkeli tai oppikirjan jakso. Analysoi sitä tässä jaksossa esitetyllä tavalla. Etsi siitä (puhtaat ja sekoitetut) kuvaukset, argumentit, selitykset, määritelmät ja havainnollistukset.

Seuraava: Selitysten rakenne.

1.B. Selitysten rakenne

Tehtävä: Mitä asiaa seuraavassa kysytään, perusteluja, selitystä vai määritelmää?

Kääritään pala ohutta puuvillakangasta lämpömittarin ympärille ja kastellaan kangas huoneenlämpöisellä vedellä. Miksi lämpömittari osoittaa lämpötilan nyt laskevan? Lähde

Ehdotus

Tehtävä: Eo. tehtävän teksti jatkuu seuraavasti. Vastaako se edellisen tehtävän miksi-kysymykseen?

Aineen lämpötila on verrannollinen sen rakenneosasten keskimääräiseen liike-energiaan. Kun vesi haihtuu, siitä poistuvat nopeimmin liikkuvat molekyylit kaasutilaan. Kokeessa märkään kankaaseen jääneiden vesimolekyylien keskimääräinen nopeus on pienempi kuin vastaava nopeus ennen haihtumista. Ilmiö havaitaan veden lämpötilan alenemisena. Lähde

Ehdotus

Nimitys: Taustalta löytyy kuuluisa selitysmalli. Edellisen tehtävän selityksen yleinen rakenne vastaa peittävän lain tai Hempel-Oppenheim selitysmallia. Sen rakenne on seuraava:
P1: L1,…,Ln Yleisiä lakeja
P2: C1,…,Cn Selitettävää asiaa kuvaavia ehtoja
S: E. Selitettävä asia

Yleiset lait L1,…,Ln ovat jos-niin muodossa olevia yleisiä säännönmukaisuuksia. Ehdot C1,…,Cn osoittavat, että lakien ehdot eli jos-osa toteutuu. Näistä seuraa selitettävä asia E, lakien niin-osan mukaisesti.

Jatkotehtävä: Kirjoita edellisen tehtävän kaksi päättelyaskelta peittävän lain selitysmallin mukaisessa muodossa.

Ehdotus

Jatkotehtävä: Mitä lähimpiä taustaoletuksia voit paikantaa edellisen tehtävän toisen päättelyaskeleen taustalla?

Ehdotus

Analysoi seuraavassa Suttonin ja Callahanin tutkimuksessa annetun selityksen rakenne peittävän lain selitysmallin mukaisesti.

Goffmanin kirjoitukset “kasvotyöskentelystä” (1959, 1967) auttavat ymmärtämään tutkimiemme yritysten johtajien stigmaattisia kokemuksia. Goffman esittää, että henkilö voi vaatia itselleen rooliinsa kuuluvan aseman, mikäli onnistuu esittämään itsensä sopusoinnussa niiden “kasvojen” kanssa, jonka havainnoijat katsovat rooliin kuuluvan. Nolostuminen aiheutuu siitä, että esitetty minä ei ole sopusoinnussa rooliin kuuluvan aseman kanssa. Lähde

Etsi mitä selitetään ja minkä avulla. Mikä merkitys on Goffmanin periaatteella?

Ehdotus.

Kertaustehtävä: Kemian oppikirjassa on kuvattu seuraava koe:

Kostutetaan suodatinpaperiliuska parfyymipullossa. Varsin pian havaitaan suodatinpaperista haihtuneen parfyymin levinneen kaikkialle huoneen ilmaan.

Sen jälkeen kysytään: Miksi tuoksua ei heti havaita kaikkialla huoneessa?

Vastaako seuraava jatkoteksti esitettyyn miksi-kysymykseen?

Kaasut sekoittuvat keskenään itsestään. Tällaista hiukkasten lämpöliikkeestä johtuvaa aineiden sekoittumista sanotaan diffuusioksi. Erityisen nopeaa on kaasujen diffuusio, koska kaasuhiukkasten nopeus on suuri.

Ehdotus
Kertaustehtävä: Valitse omaan tutkimusalaasi liittyvä artikkeli tai oppikirjan jakso. Analysoi sitä tässä esitetyllä tavalla. Analysoi argumenttien ja selitysten rakenne, ts. perustelu ja väite tai selittävä ja selitettävä asia.

Seuraava: Muita selitysrakenteita.

1.C. Muita selitysrakenteita

Kaikki selitykset eivät ole peittävän lain mallin mukaisia. Kaikki selitykset eivät ole myöskään kausaalisia, ts. vaikuttavan syyn antavia.

Tehtävä: Minkälainen selitys on seuraavissa:

a. Kissankäpälän lehdet ovat karvaiset, jotta lehdistä ei haihdu liikaa kosteutta.
b. Ihmisen sydämen tehtävä on ylläpitää verenkiertoa.
c. Termostaatin tehtävä on pitää lämpötila tietyn rajan sisäpuolella.

Ehdotus

Huomaa: Selityksiä on monenlaisia.

Esimerkki: Yksityisen ihmisen toimintaa voidaan selittää mm. seuraavien asioiden nojalla:

Esimerkki: Yhteiskunnallisia tapahtumia voidaan selittää mm. seuraavien asioiden nojalla:

2. Tutkimuksen retoriikka

2.A. Retoriikan peruskäsitteet ja näkökulmat

Olemme toistaiseksi tarkastelleet tieteellisten tekstien loogista rakennetta: argumenttien asiasisältöä, perustelujen keskinäisiä suhteita, väittelyn rakennetta, sekä tieteellisissä teksteissä perusteltavia asioita.

Argumenttien asiasisällön esiin kaivamiseksi tarvitaan usein tekstin kielellisen asun yksinkertaistamista, sekä myös täydentämistä. Täydennys on tarpeen kun väite on jätetty mainitsematta, tai argumenttia halutaan täsmentää osoittamalla sen taustaoletuksia.

Kysymys: Miksi tieteellisiä tekstejä ei kirjoiteta niin yksinkertaisiksi ja selkeiksi, että argumenttirakenne olisi välittömästi ilmeinen?

Ehdotus

Kaikki puhutut ja kirjoitetut tekstit vetoavat jollain tavoin vastaanottajan tunteisiin ja ilmaisevat jotain puhujasta. Vakuuttamiseen tähtäävä puhuja tai kirjoittaja pyrkii ilmaisuihin, jotka tukevat hänen tavoitettaan. Hän valitsee kielensä siten, että teksti vetoaa sopivalla tavalla vastaanottajan tunteisiin ja osoittaa olevansa vastaanottajan luottamuksen arvoinen. Myös tunneköyhän ilmaisun valinta on tietty tapa vaikuttaa – olla vaikuttamatta – tunteisiin.

Vakuuttava argumentaatio sisältää siis kolme eri tehokeinoa:

Näitä kutsutaan retoriikan tehokeinoiksi. “Retoriikka” tarkoittaa yleensä tekstien tutkimusta, jossa otetaan huomioon nämä kolme kielellisen vaikuttamisen tasoa. Sana “retoriikka” tarkoittaa myös itse tekstejä ja niiden tuottamista.

Kysymys: Mitä retoriikan tasoista (1)-(3) on käsitelty edellä osissa I ja II?

Ehdotus

Kysymys: Mitä nimityksiä retoriikan teoriassa käytetään näistä kolmesta vaikuttamiskeinosta?

Ehdotus

Kysymys: Mikä käsitys retoriikan keinoista sisältyy sanontaan “se on pelkkää retoriikkaa”?

Ehdotus

Käytämme tässä perinteistä, laajempaa näkemystä retoriikasta, jonka mukaan retorisen vaikuttamisen ydin on asia-argumentaatio, jota kaksi muuta keinoa tukevat.

Huomaa: Retoriikassa erotetaan kaksi näkökulmaa.

Kysymys: Mitä tarkoittaa “hän on hyvä retorikko”?

Ehdotus

Retorinen tilanne on tyypillisesti väittelytilanne, jossa vallitseva erimielisyys on ratkaistava.Lähde

Kysymys: Miksi tieteellinen keskustelu liittyy retoriseen tilanteeseen?

Ehdotus

2.B. Tutkimuksen johdannon retoriikka

Esimerkkinä tieteen retoriikasta tarkastelemme tutkimuksen johdantoa. Johdanto on tutkimus pienoiskoossa. Sen rakenteen ja retoristen keinojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan tutkimusraportin kokonaisuutta.

Hyvässä johdannossa on tietty perusrakenne siitä huolimatta, että tutkijan kirjoitustyyli voi vaihdella. Johdannon rakenteen tunteminen auttaa sinua arvioimaan tutkijan luotettavuutta, vaikka et olisi tämän tieteenalan tai koulukunnan asiantuntija. Voit arvioida, kuinka hyvin, selkeästi ja johdonmukaisesti perusrakenteen mukaiset asiat on kirjoitettu.

Johdannon rakenteen analyysissä on hyödyllinen Swalesin kolmijako:

Täydennämme tätä argumentaation ja retoriikan näkökulmista.

Kysymys: Miksi johdannon rakenteessa on kohta “lukijan haltuunotto”? Onko se erillinen jakso? Mitä se sisältää?

Ehdotus

Lukijan kiinnostuksen herättäminen on yksi pathos-keino ja luottamuksen herättäminen tutkijaan tapahtuu ethos-keinojen avulla.

Kysymys: Miksi johdannon rakenteen tunteminen voi olla apuna tutkimuksen arvioinnissa, vaikka et tuntisi kovin hyvin tutkimusalaa?

Ehdotus

2.C. Esimerkkejä johdannon retoriikasta

Tehtävä: Analysoi seuraavan Koiviston sosiologisen artikkelin johdannon alusta otetun tekstin rakenne johdannon rakennemallin avulla. Osoita argumentit, niiden väitteet ja perustelut. Lauseet on numeroitu analyysin helpottamiseksi.

Ehdotus

Jatkokysymys: Perusteleeko kirjoittaja tässä aiheen tai ongelman tärkeyttä tutkimuksen kehittymisen tai käytännön merkityksen avulla?

Ehdotus

Jatkokysymys: Mikä on edellä mainitun perustelun yleinen argumenttirakenne? Mikä on lähin tai lähimmät taustaoletukset?

Ehdotus

Kysymyslauseet 3 ja 5-7 rakentavat samalla tutkimuksen nicheä osoittamalla aukkoja aikaisemmassa tutkimuksessa. Vaikka kirjoittaja ei erikseen mainitse, lukija voi tämän nojalla odottaa, että artikkeli vastaa juuri näihin kysymyksiin.

Toinen kappale osoittaa nichen haltuunoton tapaa. Teoreettisena lähtökohtana omaksutaan Latourin kollegoineen kehittelemä tieteentutkimuksen lähestymistapa (lause 8).
Sen jälkeen esitellään artikkelin rakennetta (lauseet 9-10).

Kysymys: Miten arvioit lukijan haltuunoton tapaa?

Ehdotus

Kysymys: Mitä johdannoille tyypillinen aineksia tästä puuttuu?

Ehdotus

Tehtävä: Mikä tehtävä on seuraavan, jo edellä analysoidun Nelsonin tutkimuksen johdanto-osan argumentilla?

Naistutkimus kyseenalaistaa taloustieteen käytännön siksi, että se ei ole riiittävän objektiivinen, ei suinkaan siksi, että se olisi liian objektiivinen. Monet arvosidonnaiset – erityisesti maskuliiniset – kohdetta, mallia, menetelmää ja pedagogiikkaa koskevat näkökulmat on virheellisesti tulkittu arvovapaiksi ja puolueettomiksi taloustieteessä samoin kuin muillakin tieteenaloilla. Lähde

Ehdotus

Tehtävä: Analysoi seuraavan, erään Peräkylän sosiologisen teoksen johdannosta otettujen tekstin pätkien rakenne johdannon rakennemallin mukaan. Osoita argumentit, niiden väitteet ja perustelut.

Ehdotus

Tehtävä: Mikä argumentti on seuraavassa Vuoren tutkimuksen johdannosta otetussa tekstissä? Mikä asema sillä on johdannon rakennemallissa?

Suurin osa julkisen ja yksityisen sektorin vertailututkimuksista näyttää keskittyvän yksinomaan organisaatioiden välillä havaittujen erojen kuvaamiseen. Tutkimuksissa ei perehdytä syvällisesti siihen, mistä erot syntyvät. Lähde

Ehdotus

Kirjallisuus

2.D. Empiristisen metodologian rajoitus ja ratkaisu

Tehtävä: Seuraava teksti on Millerin ja Friesenin tutkimuksen johdannosta, jossa on kehitelty ja testattu teoreettista mallia. Malli kuvaa yritysten innovatiivisuusasteeseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus on kuvaileva ja se kuvailee selittävää mallia.

Kuinka tämä malli liittyy aikaisempaan yritysten innovatiivisuusasteeseen vaikuttavia tekijöitä selvittävään tutkimukseen? Minkälainen perustelu mallin puolesta rakentuu tämän nojalla? Sopiiko tämä perustelu johdannon rakennekehikkoon?

Ehdotus

Lähde

Jatkokysymys: Miten tulkitset edellisen tehtävän nojalla Millerin ja Friesenin (1982) tutkimuksen merkitystä metodologisen keskustelun kannalta yleensä?

Ehdotus

Kehitellään teoreettinen käsitteistö ja malli, joka osoittaa ristiriidan eri puolien soveltumisalueet. Lähde

Kakkuri-Knuutila, Marja-Liisa 2001. Mitä on tutkimus? Argumentti, väittely ja retoriikka. http://www.metodix.fi .

Kategoriat:artikkeli, Tutkimus

Avainsanat:argumentti, retoriikka, tutkimus, väittely