Muita tekijän kirjoituksia

  • Anita Rubin: Skenaariotyöskentely Tulevaisuuksientutkimuksessa

    Skenaarion kaksi merkitystä Skenaarioajattelun kehittyminen Skenaario tulevaisuuden käsikirjoituksena Perinteiset skenaarion määritelmät Skenaarion luonnetta koskevat määritelmät Suomalaiset skenaarion määritelmät Hyvän tulevaisuudenskenaarion ominaisuudet Skenaarioiden ja toteutuvan tulevaisuuden suhde Ennusteen ja skenaarion ero Skenaariomenetelmä työkaluna Skenaariotyöskentelyn monimuotoisuus Skenaariomenetelmä murrosajan jäsentäjänä Skenaariotyöskentelyn tarkoitus Skenaariotyöskentelyn… Lue lisää ›

  • Anita Rubin: Tulevaisuuksientutkimus tiedonalana ja tieteellisenä tutkimuksena

    Tulevaisuuksientutkimus (puhutaan myös tulevaisuudentutkimuksesta) on omana, itsenäisenä tieteenalanaan ja tulevasta tietämisen tapana luonteeltaan tieteidenvälistä ja poikkitieteellistä tutkimusta. Se on monien tieteenalojen menetelmiä yhdistävää tutkimustoimintaa, joka kuvaa, selittää ja ymmärtää laaja-alaisia yhteiskunnallisia ja luontoon liittyviä, jatkuvasti muuttuvia ilmiöitä sekä niihin liittyviä eri elämänalueiden muutos- ja kehitysprosesseja.

  • Osmo Kuusi: Delfoi-metodi

    Delfoi-tekniikkaa voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja ideoiden tuomisessa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Menetelmän käyttö on perusteltua myös tutkimusongelman ollessa siinä määrin epämääräinen, että sitä voida tarkastella yhden täsmällisen analyyttisen tekniikan avulla. Siitä huolimatta asiantuntijaryhmässä tehtyjä arviointeja voidaan pitää hyödyllisinä. Delfoi-menetelmän käytön yhteydessä käytetään usein myös muita

  • Iiris Aaltio: Case-tutkimus metodisena lähestymistapana

      Case-tutkimuksen eli tapaustutkimuksen perinne on osa kvalitatiivista tutkimusperinnettä ja se muodostaa erityisen tutkimusstrategian ja lähestymistavan. Tapaustutkimus on paljon käytetty menetelmä liiketaloustieteen piirissä tutkittaessa yrityksiä ja organisaatiokäyttäytymistä. Tutkittavat tapaukset ovat ainutkertaisia, ja niitä tutkitaan omassa erityisessä ympäristössään. Toimintamallia voidaan pitää… Lue lisää ›

  • Jarmo Heinonen: Conjoint-menetelmä

    Seuraava teksti on osin Jarmo Heinosen lisensiaatintyöstä ”A Gap Analysis of Customers and Workers” Helsingin yliopistosta, vuodelta 1998. Tässä katsauksessa conjoint menetelmiin kerrotaan yleisesti conjoint menetelmistä, ortogonaalisista asetelmista, eli tässä tapauksessa conjoint korteista, attribuuttien suhteiden laskemisesta conjoint menetelmässä ja mallinnuksesta…. Lue lisää ›

  • Paul Ilsney & Keith Krasemann: Phenomenological methodology

    Phenomenological Methodology Phenomenology is, in the 20th century, mainly the name for a philosophical movement whose primary objective is the direct investigation and description of phenomena as consciously experienced, without theories about their causal explanation and as free as possible… Lue lisää ›

  • Anders W. Johansson: Narratiivinen metodi

    Narratiivinen tapa tietää Viime vuosina yhteiskuntatieteissä on tapahtunut huomattava käänne narratiivisen tietämyksen suuntaan. Tämän käänteen voidaan nähdä johtuvan kehityksen puutteesta ihmisten ja sosiaalisten ongelmien selvittämiseen tähtäävissä ihmistieteiteissä. Siinä missä lääketiede pystyy osoittamaan menestyksensä parantamalla tauteja ja kehittämällä uusia leikkaustekniikoita tai… Lue lisää ›

  • Osmo Kuusi, Elina Hiltunen ja Hannu Linturi: Heikot tulevaisuuden signaalit

    Artikkelin tavoitteena on etsiä heikoille tulevaisuussignaaleille sellaista luonnehdintaa, joka mahdollisimman hyvin soveltuu tulevaisuudentutkimuksen käyttöön. Tarkastelu perustuu Tulevaisuudentutkimuksen seuran vuoden 2000 alussa organisoimaan argumentoivaan Delfoi-tutkimukseen. Siinä neljätoista väitellyttä tai väitöskirjaa valmistelevaa tulevaisuudentutkijaa tai viestintätutkijaa haki mielekästä tapaa määritellä heikkoja signaaleja. Kaikki… Lue lisää ›