Muita tekijän kirjoituksia

  • Anita Rubin: Skenaariotyöskentely Tulevaisuuksientutkimuksessa

    Skenaarion kaksi merkitystä Skenaarioajattelun kehittyminen Skenaario tulevaisuuden käsikirjoituksena Perinteiset skenaarion määritelmät Skenaarion luonnetta koskevat määritelmät Suomalaiset skenaarion määritelmät Hyvän tulevaisuudenskenaarion ominaisuudet Skenaarioiden ja toteutuvan tulevaisuuden suhde Ennusteen ja skenaarion ero Skenaariomenetelmä työkaluna Skenaariotyöskentelyn monimuotoisuus Skenaariomenetelmä murrosajan jäsentäjänä Skenaariotyöskentelyn tarkoitus Skenaariotyöskentelyn… Lue lisää ›

  • Anita Rubin: Tulevaisuuksientutkimus tiedonalana ja tieteellisenä tutkimuksena

    Tulevaisuuksientutkimus (puhutaan myös tulevaisuudentutkimuksesta) on omana, itsenäisenä tieteenalanaan ja tulevasta tietämisen tapana luonteeltaan tieteidenvälistä ja poikkitieteellistä tutkimusta. Se on monien tieteenalojen menetelmiä yhdistävää tutkimustoimintaa, joka kuvaa, selittää ja ymmärtää laaja-alaisia yhteiskunnallisia ja luontoon liittyviä, jatkuvasti muuttuvia ilmiöitä sekä niihin liittyviä eri elämänalueiden muutos- ja kehitysprosesseja.

  • Tutu: osa III: lähteet ja käsitteet ym.

    Tulevaisuuden tutkimus tiedonalana ja tieteellisenä toimintana   Tulevaisuuden tutkimuksessa on useita kerrostuneita lähestymistapoja, jotka vaihtelevat arvopohjaisen haluttavan tulevaisuuden pohdiskelusta erilaisiksi tekniikoiksi, joilla erilaisia tulevaisuuksia voi tarkastella.   Arvot ja elämänodotukset Rubin, Anita 2000. Tulevaisuuden tutkimus tiedonalana ja tieteellisenä toimintana. Olemme… Lue lisää ›

  • Tutu-osa II: menetelmä ja sovellus

    Tulevaisuuden tutkimus tiedonalana ja tieteellisenä toimintana   Tulevaisuuden tutkimuksessa on useita kerrostuneita lähestymistapoja, jotka vaihtelevat arvopohjaisen haluttavan tulevaisuuden pohdiskelusta erilaisiksi tekniikoiksi, joilla erilaisia tulevaisuuksia voi tarkastella.   Arvot ja elämänodotukset Rubin, Anita 2000. Tulevaisuuden tutkimus tiedonalana ja tieteellisenä toimintana. Olemme… Lue lisää ›

  • Osmo Kuusi: Delfoi-metodi

    Delfoi-tekniikkaa voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja ideoiden tuomisessa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Menetelmän käyttö on perusteltua myös tutkimusongelman ollessa siinä määrin epämääräinen, että sitä voida tarkastella yhden täsmällisen analyyttisen tekniikan avulla. Siitä huolimatta asiantuntijaryhmässä tehtyjä arviointeja voidaan pitää hyödyllisinä. Delfoi-menetelmän käytön yhteydessä käytetään usein myös muita

  • Iiris Aaltio: Case-tutkimus metodisena lähestymistapana

      Case-tutkimuksen eli tapaustutkimuksen perinne on osa kvalitatiivista tutkimusperinnettä ja se muodostaa erityisen tutkimusstrategian ja lähestymistavan. Tapaustutkimus on paljon käytetty menetelmä liiketaloustieteen piirissä tutkittaessa yrityksiä ja organisaatiokäyttäytymistä. Tutkittavat tapaukset ovat ainutkertaisia, ja niitä tutkitaan omassa erityisessä ympäristössään. Toimintamallia voidaan pitää… Lue lisää ›

  • Jarmo Heinonen: Conjoint-menetelmä

    Seuraava teksti on osin Jarmo Heinosen lisensiaatintyöstä ”A Gap Analysis of Customers and Workers” Helsingin yliopistosta, vuodelta 1998. Tässä katsauksessa conjoint menetelmiin kerrotaan yleisesti conjoint menetelmistä, ortogonaalisista asetelmista, eli tässä tapauksessa conjoint korteista, attribuuttien suhteiden laskemisesta conjoint menetelmässä ja mallinnuksesta…. Lue lisää ›

  • Paul Ilsney & Keith Krasemann: Phenomenological methodology

    Phenomenological Methodology Phenomenology is, in the 20th century, mainly the name for a philosophical movement whose primary objective is the direct investigation and description of phenomena as consciously experienced, without theories about their causal explanation and as free as possible… Lue lisää ›