Piritta Seitamaa-Hakkarainen: Kvalitatiivinen sisällönanalyysi

Sisällön analyysin keskeisiä piirteitä

Sisällön analyysin avulla tutkitaan lähinnä kielellistä aineistoa, jossa tutkija pyrkii erilaisten sisällöllisten luokittelujen avulla analysoimaan tutkittavaan ilmiöön liittyviä sisältöjä ja rakenteita (Chi, 1997). Sisällön analyysi luokitellaan nykyisin lähinnä kvalitatiiviseksi aineiston analyysimenetelmäksi, jolla kuvataan kirjoitetun ja puhutun kielen muotoa ja sisältöä. Pietilän (1976) sisällön analyysia käyttäviksi tutkimuksiksi katsotaan sellaiset tutkimukset, joissa joko sanallisesti (käsitteellisesti) tai tilastollisesti pyritään kuvailemaan dokumenttien sisältöä. Sisällön analyysissa kuvataan analysoitavan materiaalin sisältöä, rakennetta tai molempia. Sisällöllä tarkoitetaan aineiston aihetta tai teemaa ja rakenteen analyysiin sisältyy aineiston sijainti (esim. mainoksen paikka lehden sivulla), muotoilu, kuvien ja tekstin käyttö jne.

Pietilä (1976) jakaa dokumenttipohjaiset tutkimukset kahteen ryhmään 1) dokumentteihin ilmiönä sinänsä kohdistuviin tutkimuksiin ja 2) niihin ilmiöihin kohdistuviin tutkimuksiin, joista dokumentteihin sisältyy eksplisiittisiä tai implisiittisiä tietoja. Dokumenttien kuvailu ilmiönä sinänsä tarkoittaa dokumenttiaineiston sisällöllisten ominaisuuksien kuvailua. Sisällön analyysi voidaan tehdä hyvin erilaisille dokumenteille, joita Pietilä (1976) mukaan ovat kaikki ”inhimillisen toiminnan tai käyttäytymisen tuotteet, joita voidaan pitää esittävinä”. Dokumentit jaetaan käytetyn ilmaisutavan mukaan auditiivisiin, visuaalisiin sekä kirjallisiin dokumentteihin. Tällaisia dokumentteja ovat haastattelunauhat, kirjeet, laulut, sarjakuvat, mainokset, lehtiartikkelit, päiväkirjat, muistiot, esseet ym. Sisällön analyysissa aineistoa tarkastellaan tekstin näkökulmasta, koska useimmat aineistot on saatettavissa tekstin muotoon (esim. litteroidut / puretut haastattelut tai ääneen ajattelu protokollat)

Sisällön analyysin avulla pyritään systemaattiseen ja kattavaan kuvaukseen aineistoon liittyvistä sisällöistä. Sisällön analyysi voidaan toteuttaa määrällisen tai laadullisen tutkimusotteen mukaisesti. (Määrällinen tai laadullinen tutkimusote sisällön analyysissa)Tutkimusongelma ja teoreettinen viitekehys muodostaa lähtökohdan sisältöluokkien valinnalle ja määrittelylle. Sisältöluokat voidaan rakentaa myös tutkittavan aineiston pohjalta tai ne voidaan muodostaa ulkopuolista käsitejärjestelmää, viitekehystä tai teoriaa käyttäen.

Määrällinen tai laadullinen tutkimusote sisällön analyysissa

Määrälliseen tai laadulliseen tutkimusotteeseen pohjautuvaa sisällön analyysia voidaan tarkastellaan seuraavan yksinkertaisen rakennekuvion avulla:

fi_image66

Rakennekuviossa on kuvattu kuinka sisällön analyysi voi olla kvantitatiivisesti tai kvalitatiivisesti orientoitunut analyysimenetelmä. Kvantitatiivisessa sisällön analyysissa aineistoa analysoidaan tekstiin (esim. lehtiartikkeleissa, poliittisissa puheissa) sisältyvien tiettyjen ilmaisujen tai sanojen perusteella, ja noudattaa yleisesti tilastollisen tutkimuksen logiikkaa (Kvantitatiivinen sisällön analyysi). Kvalitatiivisessa sisällön analyysissä ollaan kiinnostuneita tutkittavaan ilmiöön liittyvistä sisällöllisistä merkityksistä ei varsinaisesti sisältöjen esiintymistiheydestä (Kvalitatiivinen sisällön analyysi). Tällainen tutkimus noudattaa yleisesti kvalitatiivisen tutkimuksen logiikkaa: aineiston analysointi ei ole tutkimusprosessin viimeinen vaihe vaan tutkimuksen kulkua kuvaa syklisyys ja aineiston keräämisen ja analysoinnin vuorovaikutus. Kvantitatiivinen sisällön analyysi voidaan lisäksi jakaa sen mukaan pohjautuuko analyysissa käytettävä sisältöluokitus

  1. teoriasta johdettuihin käsitteisiin tai luokkiin,
  2. nouseeko luokitusrunko puhtaasti aineistosta (aineistolähtöinen luokittelu) vai
  3. muodostetaanko aineiston luokitusrunko sekä teorian ja aineiston vuorovaikutuksessa.

Puhtaasti aineistolähtöistä sisällön analyysia edustaa grounded teoriaan pohjautuva lähestymistapa (grounded teoria). Vastaavasti luokittelun kehittäminen voi perustua siihen että sekä teorian että aineiston vuorovaikutuksesta syntyy systemaattiset sisältöluokat ja joiden pohjalta tuloksia voidaan tarkastella sekä tilastollisesti että käsitteellisesti.

Kvantitatiivinen sisällön analyysi

Perinteisesti sisällön analyysi (content analysis) on ollut lähtökohdiltaan varsin kvantitatiivista (Sommer & Sommer, 1991). Kvantitatiivisen sisällön analyysissa lähtökohtana on tarkastella tekstiin (esim. lehtiartikkeleissa, poliittisissa puheissa) sisältyvien tiettyjen ilmaisujen tai sanojen esiintymistiheyttä. Jos sisällönanalyysissä nojataan kvantitatiiviseen menetelmään, annetaan luokitusyksiköille numeerisia arvoja sen mukaan, miten ne aineistossa esiintyvät. Näin ollen tilastollisia menetelmiä käytettäessä sisältö käsitetään tilastolliseksi ilmiöksi. Tätä näkökulmaa edustettiin muun muassa aiemmin viestinnän tutkimuksessa, mutta puhtaasti määrälliseen esiintymiseen perustuva sisällön analyysi on kuitenkin väistynyt. Myös yhteiskuntatieteet ovat käyttäneet paljon sisällön analyysia analysoimalla poliittisten puheiden muotoa ja sisältöä sekä puolueohjelmissa esiintyviä teemoja. Sisällön analyysi mahdollistaa sellaisen yhteiskunnallisen tutkimuksen, jossa ei olla suoraan kontaktissa yhteiskunnassa elävien ihmisten kanssa, vaan yhteiskunnan ilmapiiriä tarkastellaan lehtikirjoitusten tai muiden dokumenttien kautta. Tavoitteena määrällisesti orientoituneelle sisällön analyysille on sisällön tai sisältöluokkien esittäminen numeraalisessa muodossa.

Esimerkiksi lääkemainoksiin kohdistuneessa sisällön analyysilla toteutetussa tutkimuksessa löydettiin tulokseksi, että 96% lääkäriä kuvaavassa mainoksessa esiintyi mies, kun taas 90% sairaanhoitajaa tai laboratorioassistenttia esittävänä mallina oli nainen. Nämä luvut vahvistavat stereotypioiden luonnetta lääkemainoksissa ja sallivat vertailun muuhun joukkoviestintä aineistoihin (Sommers, & Sommers, 1991, 176)

Kvantitatiivisesti orientoitunut sisällön analyysi noudattaa tiukemmin kvantitatiivisen tutkimuksen luonnetta ja vaiheita. Empiiristä aineistoa voidaan testata hypoteesia luomalla. Kvantifiointiin pyrkivissä sisällön analyysissa pyritään kehittämään mahdollisimman selkeät analyysisäännöt, joiden tarkoituksena on luokituksen reliabelisuuden varmistaminen. Aineisto analysoidaan koodaamalla aineisto tutkimusongelman kannalta mielekkäisiin muuttujaluokkiin, jotka on usein luotu ennen aineiston analyysivaihetta eikä niihin tehdä enää analyysivaiheessa muutoksia (Moilanen & Roponen, 1994). Luokitteluluokat pyritään saamaan toisiaan poissulkeviksi. Hyvin tiukasti strukturoitu luokittelusysteemi muistuttaa jossain mielessä monivalintaista kyselylomaketta. Esimerkki edellisessä tutkimuksessa käytettyä määrälliseen aineiston kuvaamiseen pyrkivä luokittelusysteemi. (Esimerkki lääkemainoksen luokitusrunko).

Esimerkki: Lääkemainoksen luokitusrunko

Esimerkki kuvaa eräässä lääkemainostutkimuksessa käytettyä etukäteen määriteltyä luokitusrunkoa (Sommer & Sommer, 1991). Aineiston analysointi edustaa kvantitatiivista sisällön analyysia ja luokittelussa käytettävät sisältöluokat ovat toisensa poissulkevia luokkia. Aineisto voidaan analysoitaessa koodata suoraan tilasto-ohjelmiin esim. SPSS:ään. Tilasto-ohjelmaan luodaan luokituksen mukainen havaintomatriisi. Lääkemainoksen luokittelurunko (Täydennetään jokaisesta mainoksesta):

1. Muuttujakoodi: Lehti

  1. American Journal of Medicine
  2. JAMA
  3. Psychiatric News

2. Muuttujakoodi: Mainoksen väri

  1. Värillinen
  2. Musta-valkoinen tai harmaa

3. Muuttujakoodi: Mainoksen muotoilu

  1. Kuvitettu mainos (kuva, piirros tai luonnos)
  2. Ei kuvitettua mainosta (testimuotoinen)

4. Muuttujakoodi: Mainoksen sisältö (valitse vain yksi)

  1. Sisäisesti käytettävä lääke
  2. Ulkoisesti käytettävä lääke
  3. Hoitoväline
  4. Diettilääke
  5. Vaatetus
  6. Kirja, julkaisu

5. Muuttujakoodi: Mainoksen lääkärin sukupuoli (valitse vain yksi)

  1. Ei lääkäriä
  2. Mies
  3. Nainen
  4. Molemmat
  5. Sukupuolta ei voi määritellä (ei ilmene tekstistä tai epäselvä kuva)

6. Muuttujakoodi: Mainoksen sairaanhoitajan sukupuoli

  1. Ei sairaanhoitajaa
  2. Mies
  3. Nainen
  4. Molemmat
  5. Sukupuolta ei voi määritellä ei ilmene (tekstistä tai epäselvä kuva)

7. Muuttujakoodi: Mainoksen potilaan sukupuoli

  1. Ei potilasta
  2. Mies
  3. Nainen
  4. Molemmat
  5. Sukupuolta ei voi määritellä ei ilmene (tekstistä tai epäselvä kuva)

Kvalitatiivinen sisällön analyysi

Sisällön analyysi nähdään nykyisin lähinnä laadulliseksi aineiston analyysimenetelmäksi, jossa korostetaan tekstin sisällöllisiä ja laadullisia merkityksiä. Eskola ja Suoranta (1998) erottavat kaksi tapaa laatia sisältöä kuvaava luokitus: aineistolähtöinen ja teoriasta operationalisoitu lähestymistapa. Kvantitatiivisen sisällön analyysin luokittelua kehitettäessä voidaan analyysissa käytettävää luokittelu johtaa teoriasta, puhtaasti aineistosta (aineistolähtöinen luokittelu) tai aineiston luokitusrunko syntyy näiden yhdistelmästä. Puhtaasti aineistolähtöistä sisällön analyysia edustaa grounded teoriaan pohjautuva sisällön analyysi (grounded teoria). Teoriasta operationalisoidussa lähestymistavassa aineisto luokitellaan pääasiassa teoriasta johdettujen käsitteiden ja koodausluokkien avulla. Tämä jako ei kuitenkaan ole selvärajainen, sillä varsin usein luokittelu syntyy sekä aineiston ja teoreettisen käsitteellistämisen yhteistyönä. Tavoitteena kvalitatiivisessa sisällön analyysissa on saavuttaa systemaattinen ja kattava kuvaus aineistosta. Analyysintuloksia voidaan tarkastella sekä tilastollisesti että käsitteellisesti. (Kvalitatiivisen sisällön analyysin toteuttaminen)

Laadullisten aineistojen analyysia ei yleensä nähdä tutkimusprosessin viimeisenä vaiheena vaan tutkimus on luonteeltaan syklistä ja aineiston analysointi alkaa aineiston keruun yhteydessä. Aineiston analyysi yleensä alkaa koko aineiston lukemisella, jolloin siitä saadaan yleiskuva. Aineistoon perehtyminen ja luokittelun kehittäminen tapahtuu syklisesti. Kvalitatiivisessa sisällön analyysissa luokittelukategoriat kehittyvät ja muuttuvat analyysiprosessin aikana ja mahdollisen lisäaineiston keruun myötä. Toisin sanoen luokittelukategoriat ovat joustavia välineistä aineiston hahmottamiseen. Analyysiprosessi on luonteeltaan systemaattista ja koko aineiston kattavaa, muttei jäykkä ja etukäteen määriteltyjä luokitusluokkia tiukasti noudattavaa. Uusia analyysiluokkia voi syntyä analyysin edetessä ja vuorovaikutuksessa aineiston keruun kanssa. Kvalitatiivisen aineiston analyysissa yhdistyvät analyysi ja synteesi. Luokittelun toteuttaminen perustuu vertailuun. Vertailua ja vastakkainasettelua käytetään koko analyysin ajan aineiston luokittelussa kategorioihin.

Analyysi päättyy yleensä vasta kun uudesta aineistosta ei enää löydy uusia näkökulmia Kvalitatiivinen aineiston analyysi on myös luonteeltaan varsin eklektistä: ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä luokittelukategoriat eikä toiseen aineistoon kehitetty luokittelujärjestelmä sovi toisenlaiseen aineistoon. Tutkijat ovatkin varsin varovaisia tutkimusproseduureja koskevien ohjeiden tai standardoinnin kanssa ja korostavat yksittäisen tutkijan luovaa työskentelyä luokittelun kehittämisessä. Sisällön analyysissa voidaan yhdistää sekä laadullinen että määrällinen tutkimusote, jolloin molemmat lähestymistavat voivat täydentää toisiaan ennemmin kuin olla toisilleen vastakkaisia. Kvantifiointiin pyrkivissä sisällönanalyyseissa pyritään kehittämään mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen luokittelurunko ja analyysisäännöt (Moilanen & Roponen, 1994). (Luokittelujärjestelmän kehittäminen ja luokittelurungon laatiminen).

Grounded teoria

Grounded Theory on Glaserin, Straussin lähinnä sosiologisen tutkimuksen käyttöön kehittämä tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen perusväittämiä ei muotoilla aikaisemman tutkimuksen ja teorianmuodostuksen, vaan oman aineiston tulkinnan pohjalta. Tutkija ei testaa muiden teorioita vaan luo omansa. Grounded teoriaan pohjautuvassa sisällön analyysissa laadittava käsitteellinen luokitus ilmiöstä pohjautuu vahvasti aineistoon (aineistolähtöisyys) ja sen pohjalta pyritään kehittämään aineistoa kuvaava teoria. Tutkimusote on induktiivinen sekä aineiston keruun että analyysitavan suhteen (Moilanen & Roponen 1994). Kategoriointi syntyy vähitellen avoimessa vuorovaikutuksessa aineiston kanssa ja toimii aineiston luokittelun eli kategorioinnin pohjana.

Grounded teorian eli aineistopohjaisen teorian ajatus perustuu siihen, ettei ilmiöiden ymmärretä olevan staattisia, vaan koko ajan muuttuvia. Grounded teoriaan perustuvaan aineiston sisällön analyysissa ryhmitellään tutkimusaineistoon sisältyviä tekijöitä eri luokkiin ja teoria kehittyy jatkuvan aineiston keruun ja analyysin vuorovaikutuksesta.. Grounded teoriaan pohjautuvan analyysin tavoitteena on käsitteellinen pitävyys (käsitteiden kehittely ja aineisto läheisessä systemaattisessa vuorovaikutuksessa) siten että tulkinta ja tutkittavien ääni tulee kuulua.

Kvalitatiivisen sisällön analyysin toteuttaminen

Ennen tekstiaineiston analysointia tutkijan on tehtävä joitakin periaatteellisia metodisia ratkaisuja. Hankittu tutkimusaineisto (esim. haastattelut, ääneen ajatteluprotokollat) on ensin saatettava teksti muotoon. Kvalitatiivinen sisällön analysointi voi tapahtua hyvin eri tavoin kuten aiemmin on lyhyesti kuvattu (vrt. määrällisen ja laadullisen tutkimusote). Yleisesti kvalitatiivista sisällönanalyysia sovellettaessa aineiston käsittelyssä voidaan erottaa eri käsittelyvaiheet (Chi, 1997).

  • Aineiston tekstuaalisointi
  • Luokittelujärjestelmän kehittäminen ja luokittelurungon laatiminen
  • Analyysiyksikön määrittäminen ja aineiston osittaminen (segmentointi)
  • Aineiston koodaus ja raportointi

Sisällön analyysissa yhdistyy analyysi ja synteesi: kerätty aineisto hajotetaan käsitteellisiksi osiksi ja synteesin avulla osat kootaan uudelleen tieteellisiksi johtopäätöksi (Grönfors 1982). Ehrnrooth (1990) erottaa aineiston analyysista kahdentasoisia tulkintasääntöjä: erittely- ja sijoittelusäännöt sekä yleistyssäännöt. Erittely- ja sijoittelusääntöjä noudattaen aineisto hajotetaan analyysiyksikön tasolla ja sijoitetaan analyysiluokkiin. Yleistyssääntöjä sovelletaan, kun analyysissa noustaan teoreettisten käsitteiden tasolle ja esitetään kokoava tulkinta aineistosta.

Sisältöluokkien valinta ja määrittely on tärkein sisällön analyysiin vaiheista ja luokittelurunko harvoin syntyy suoraviivaisesti.. Teksti voidaan koodata ennalta määriteltyihin luokitteluluokkiin tai luokittelurunko luodaan analyysivaiheessa sisällöllisen merkityksen mukaan. Tutkimuksen luonteesta ja lähtökohdista riippuu nojaudutaanko etukäteen määriteltyihin luokkiin, syntyvätkö ne analyysin yhteydessä ja millaista tilastollista analyysia tarvitaan. Lähtökohtana luokittelulle on aina jonkinlaiset luokittelukategoriat: muuttujat (eli luokat) / teema-alueet, kuitenkin usein niin että luokat ovat toisistaan riippumattomia. Yhden tapauksen / alkion luokittelu yhden muuttujan suhteen ei tulisi vaikuttaa sen luokitteluun muiden muuttujien suhteen. Lisäksi aineiston analysointiin vaikuttaa se toteutetaanko analyysi laadullisia analyysiohjelmia käyttäen ja siitä päättäminen on tärkeä tehdä ennen aineiston tekstuaalisoimista. Tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen soveltuvaa tietokoneavusteista sisällönanalyysiohjelma (esim. Nud*ist; ATLAS.ti) helpottaa huomattavasti aineiston koodaamista, mutta jokaiseen sisällönanalyysiohjelmaan liittyy omat erityispiirteet, joihin on syytä hyvin perehtyä.

Aineiston tekstuaalisointi

Hankittu tutkimusaineisto (esim. haastattelut, ääneen ajatteluprotokollat) on ensin saatettava teksti muotoon. Myös käsinkirjoitetut tekstit (esseet, päiväkirjat) tai esimerkiksi lehtiartikkelit on hyvä saattaa tekstitiedostoiksi. On päätettävä kuinka tarkasti aineisto puretaan, kuinka autenttisena tekstin purkaminen tehdään (säilytetäänkö haastattelujen puhekieli puhekielenä vai korvataanko ilmaisuja kirjakielisenpään muotoon. Onko tekstien merkitys oleellisempaa vai niiden lingvistinen tai foneettinen sisältö? Haastattelut tai muut auditiiviset äänitteet on hyvä kuunnella useampaan kertaan, jotta hahmotetaan mikä on aineiston oleellinen sisältö (helpottaa litterointia).

  • Haastattelut puretaan (litteroidaan) nauhalta tekstiksi. Tutkimusongelmasta riippuu se puretaanko koko aineisto tekstimuotoon vai valikoidaanko tutkimuksen kannalta oleellisia otoksia.(Esimerkkejä tekstitietokannasta)
  • Haastattelujen litterointi tehdään kirjoittamalla nauhalta kuunnellut tekstit tietojenkäsittelyohjelmalla esim. haastattelukohtaisiksi tiedostoiksi. Tiedostojen nimeäminen loogisella tavalla kannattaa suunnitella etukäteen.
  • Eri haastattelut tai tutkimukseen osallistujien puheenvuorot on syytä erottaa selkeillä koodeilla.
  • Valitaan analyysiyksikkö esim. lause, kappale, ajatus ja aineisto segmentoidaan analyysiyksikön mukaan.
  • Teksti aineisto saatetaan analyysiyksikön ja segmentoinnin mukaan rivinumeromuotoon tms. loogisesti etenevään systeemiin (semanttisesti ositetusta aineistosta).
  • Huomioitava tietokoneavusteisen sisällönanalyysiohjelman erityisvaatimukset aineiston tekstuaalisointiin ja segmentointiin

Esimerkkejä tekstitietokannasta

Esimerkki I

Esimerkki I n aineisto on Pirita Seitamaa-Hakkaraisen suunnittelun tiimityöskentelyä kuvaavasta tutkimuksesta. Suunnitteluaineisto on tallentunut verkostopohjaisen FLE – oppimisympäristön (Future Learning Environment) tietokantaan. Tutkimusaineisto koostui suunnittelutiimien 12 viikon aikana käydystä keskustelusta. Esimerkkinä on osa yhden tiimin jäsenen kirjoittamista viesteistä tietokantaan. (semanttisesti ositetusta aineistosta)

Kommentti 5.2.1999 Reetta

Onpas mielenkiintoisesti rakennettu kurssi. Maanantaina sitten saamme tietää tarkemmin sen meidän varsinaisen onkkelman. Käykää lukemassa se Martikaisen juttu siellä jammailussa siinä on hyvää tietoa juuri tästä meidän aiheesta. Ensi viikolla kannattaa käydä vilkasemassa, mitä ton Tuija&Sirpa&Sanna ryhmän joku jäsen oli saanut tietää joltain tutulta keskosvauvan äidiltä kyselemällä. En muista kuka kyseinen kyselijä oli, mutta sieltä se sitten löytyy.

Kommentti18.2.1999 Reetta

Tuntuu näin äkkiseltään ajatellen, että keskoslapsi voisi tuntea olonsa epämukavaksi, kokevansa epämiellyttäväksi vaatteen pukemisen ja riisumisen, jos se on olalata aukeava. Luin keskoslapsen äitiä haastatelleen jutun toisen ryhmän jutustelusta ja tuntuu siltä, että sellaiset kietaisumalliset vaatteet olis hyviä. Tarranauhaakin voisi ajatella kiinnitysvaihtoehtona, mutta se saattaa kyllä olla hieman kova ja jäykkä systeemi.

Kommentti18.2.1999 Reetta

Hmm.. Voimmekohan suoraaan olettaa, että noi kankaat joita saamme käyttöön on soveltuvia. Ainakin niitten pitäis olla pesunkestoltaan ja muutenkin materiaaleiltaan hyviä. Noi väriaineet muakin ehkä hieman huolestuttaa. Miten me niistä saadaan tietää? Tuskin valmistaja kertoo. Kai ne kertoo sitten sieltä lastenklinikalta päin onko ne kankaat hyviä. Onkohan niitä matskuja tarkoitus näyttää niille klinikan työntekijöille etukäteen, vai tietääköhän ne jo nyt minkälaisista matskuista on kyse. No luulis kyllä, että ei niitä kankaita olis ees otettu vastaan, jos ne ei oo tarkoituseensa soveltuvia. Pitäisköhän ne muuten pestä ennekuin niistä alkaa valmistaa vaatteita. Ne kankaat tulevat muuten oletettavasti viikolla Nyt surffailemaan ja etsimään netistä hyviä linkkejä ja tietoa.

Esimerkki II

Esimerkki II:n aineisto on Seija Sirenin (valmisteilla) kielenkääntäjän asiantuntemusta käsittelemästä tutkimuksesta. Koehenkilöä on pyydetty kääntämään AIDsia käsittelevää englanninkielistä lääketieteellistä tutkimusta Tiede 2000 lehteen sopivaksi artikkeliksi. Ääneen ajatteluaineisto edustaa tässä tapauksessa aineiston litterointia ja aineiston saattamista teksti muotoon.

Nyt tuo aidshan on tota semmonen juttu että et sehän tota sehän on on tota… lyhenne joka pitäis. taivuttaa. kaksoispisteen kanssa koska se on kirjainlyhenne. ja käytännössä koska aids on yleinen sana niin tota. nykyisin hyväksytään myöskin. sen taivuttaminen niinku sanana. Ikään kuin se olis sana. ja tota. hyväksytään jopa. sen kirjottaminen pienillä kirjaimilla ikäänkuin sanan omaisesti. mutta totaa. Mun mielestä tämmösessä tieteellisessä tekstissä tota ni mä kyllä haluan käyttää sitä. tätä. normaalia kirjainlyhennettä.. enkä lähtee lähtee puhumaan aidsista (myös?) pienillä kirjaimilla mmm tää otsikko mum mielest täytys tehdä tähän sitte tota. ehkä. ehkä tota.. mun mielestä tää näit otsikkoja ei voi kääntää suoraan se pitäs tehdä myyväksi. että se lukija siitä kiinnostuis hmmh ilmeisesti tässä on on ensin selitetty jotain muuta et on tää tää on sit niinku puolitiestä lähtee.. ää että et onks tää niinku very different approach ni onko se aivan erilainen aivan erilainen vai hyvin erilainen et miten tos on ensin.. ahh ehkä mä pistän et aivan toisen lähes lähestymistavan.. se on kans vähän et mitä täss nyt sit sanotaan [huokaus] nyt tässä tässä tota… ähh.. onks ne kehittäny sen lähestymistavan ihan oikeesti this approach ähh emmä tiedä [huokaus] emmä kestä tätä nyt mä teen sen sit vaan niinku mä ymmärrän [huokaus] mä en jaksa polveilla tätä nyt näitä koukeroita tässä mä laitan tän sillä tavalla niinku Tiede 2000-lehdessä kirjotellaan et se ois vähäsen niinku [huokaus] no nyt täss on tietyst tää hooiivee ni tota se on on hooii-virus. ku toi vee on se virus ja tota se ei oo hooiivee-virus.. kun ne on niinku sen viruksen tää coat proteins ni tota.

Esimerkki semanttisesti ositetusta tekstistä

Esimerkkiaineisto on Pirita Seitamaa-Hakkaraisen suunnittelun tiimityöskentelyä kuvaavasta tutkimuksesta. Suunnitteluaineisto on tallentunut verkostopohjaisen FLE – oppimisympäristön (Future Learning Environment) tietokantaan. Tutkimusaineisto koostui suunnittelutiimien 12 viikon aikana käydystä keskustelusta. Esimerkkinä on osa yhden tiimin kirjoittamista viesteistä tietokantaan, jotka on ositettu. Analyysiyksikkönä oli ajatus.

Nina Pirjo Kristiina

Ongelma 4.2.1999; Nina

1. En ole koskaan nähnyt keskos lasta, joten en ´tiedä minkä kokoisia he ovat?

Työskentelyteoriani 4.2. Nina

2. Hankkia tietoa kirjastosta, muista lähteistä

Kommentti 18.2. Nina

3. Oikein hyvä juttu! Ajattelin myös käydä kyselemässä ensikädentietoa siskoni kummilapsen vanhemmilta. heidän esikoinen syntyi keskosena äidin raskausmyrkytyksen vuoksi.

4. Keskonen oli syntyessä kilon painoinen, mutta painoi ensimmäisen elin viikkonsa jälkeen vain 950g.

5. Onkin kuulemma yleistä , että keskoslapsen paino putoaa heti syntymän jälkeen. Nyt kuitenkin onnelliset vanhemmat ilmoittivat, että pikkuneiti kotiutui viimeviikolla kotiin saavutettuaan 2kilon painon. Ja pikkuneiti voi hyvin! Kyselen heiltä pikapuolin tuntemuksia/kokemuksia.

Kommentti 18.2.Nina

6. ymmärtääkseni näin on, että vaateet tehdään sairaalalle ja ne jäävät sinne ”kiertoon”.

7. Tämähän tuo kangas valinnalle sen puoleen, että sen on kestettävä

Kommentti 5.2.1999 Pirjo

1. Keskoslapsia on itseasiassa monenkokoisia. Periaatteessa kaikki alle 2-kiloiset vauvat ovat keskosia.

2. ”Normaalivauvaan” verrattuna pään ja keskivartalon osuus pituudesta on huomattava. Jalat ja kädet ovat suhteellisen lyhyet.

Kommentti 18.2.1999 Pirjo

3. Käsitin että essumainen mekko pujotetaan etukautta päälle ja takasauma on auki kokonaan, jolloin vaate onkin kuin hihallinen peitto.

Kommentti 18.2.;Pirjo

4. voisi kokeilla peitetikillä tehtäviä laakasaumoja (oliko termi oikein), jolloin saumat olisivat litteitä.

5. Lankana voisi kokeilla esim. konekirjontalankaa, joka on viskoosia ja kohtuullisen pehmeää.

Kommentti 25.2.1999 Pirjo

6. Käsittääkseni body pitäisi kuitenkinb rakentaa siten, eyyä se olisi helpommin puettava kuin ns. normaalibody eli paita.

7. Sen pitäisi varmaan aueta useammasta paikasta kuin haarasta.

8. TAI miten olisi haalari, jonka vyötärösauma takana olisi avattava, jolloin vaipan pystyisi vaihtamaan ilman että yläosaa pitäisi riisua, ikään kuin luukkuhousut. Olikohan vähän vaikeasti selostettu?

Kommentti 5.2.1999 Kristiina

1. Se olisi varmaankin varteen otettava vaihtoehto.

2. Mieleeni tuli myös edellisen kouluni opit ei-allergisoivista materiaaleista.

3. Yksi niistä olisi silkki, se tosin ei kestä 60-pesua ja on melko kallista.

4. Lähinnä ajatukseni oli, että joskos saumat voisi ommella silkkilangalla, se olisi pehmoisempaa kuin esimerkiksi puuvillalanka.

5. Mitäköhän sitten tapahtuu, kun pistää sellaisen vaatteen 60 asteiseen pesuun??? Kuulostaako hölmöltä?

Ongelma 5.2.1999 Kristiina

6. Onko nämä vaatteet joita suunnittelemme, vain ja ainoastaan sairaalalle, vai onkohan tarkoitus, että ne jäävät lapselle/vanhemmille käyttöön. Eli kiertääkö ne lapselta toiselle?

7. Onko joitain muita ei allergisoivia materiaaleja, kuin puuvilla ja silkki?

8. Ymmärsikö, joku sen sairaanhoitajan kuvauksen ”essu”-vaatteista, joita ne ihan pienimmät keskoset käyttävät?

9. Minkälainen essu…

Kommentti 18.2. Kristiina

10. Jos kankaat tulevat Nansolta, niin luultavasti valinnan vaikeutta ei tule olemaan…

Ongelma 18.2. Kristiina

11. Mikä oli se syy miksi se on juuri hihallinen peitto?

12. Helppo pukea vai lapsen ihon kannalta tärkeä?

Luokittelujärjestelmän kehittäminen ja luokittelurungon laatiminen

Ennen varsinaista sisällön analyysia teksti aineisto on ositettava ja usein myös analyysiyksikkö määritellään etukäteen (Analyysiyksikön määrittäminen ja aineiston osittaminen) Sisältöluokkien valinta ja määrittely on tärkein sisällön analyysiin vaiheista ja luokittelurunko harvoin syntyy suoraviivaisesti. Luokittelurunko voi olla etukäteen määritelty ja suunniteltu tai luokittelurunko voidaan kehittää yhtäaikaa aineiston analysoinnin kanssa. Lisäksi ennen analysoinnin toteuttamista on päätettävä halutaanko aineistosta saada myös tilastollisia tuloksia. Kvalitatiivinen sisällönanalyysi mahdollistaa kvalitatiivisen aineiston muuntamisen myös kvantitatiiviseen muotoon, jolloin myös tilastolliset analyysit ovat mahdollisia (Chi, 1997).

  • Sisällön analyysissa luokittelujärjestelmän kehittäminen pohjautuu tutkimusteemoihin ja tutkimusongelmiin. Kussakin yksittäisessä tutkimuksessa erikseen määritellään käytettävä luokittelu tai koodaustapa. Koodausluokat ovat aina aineisto- ja tutkimussidonnaisia eikä ole olemassa yleispäteviä koodausluokkia, joita voidaan soveltaa toiseen aineistoon. Usein luokittelu- tai koodausjärjestelmä kehittyy aineiston analysoinnin edetessä ehkä useaan kertaan.
  • Ennen luokittelurungon kehittämistä aineistoa kannattaa lukea monta kertaa ja miettiä mitkä sisällöt ovat tutkimuksen kannalta olennaisia (teemat; sisällöt, toiminnan tasot). Tutkimuksen teoriataustasta nouseeusein myös aineistosta luokiteltavia luokkia. Esimerkki semanttisesti ositetusta aineistosta
  • Sisällön analyysin kannalta on tärkeää saada aineistolle ja teorialle käsitteellinen vastaavuus, siten että sekä teoria että tutkittava aineisto tukevat toisiaan (Esimerkki luokittelurungosta)
  • Luokittelurunko syntyy usein aineiston lukemisen ja memojen kirjoittamisen avulla, jolloin keskeisemmät käsitteet alkavat nousta teoreettisten käsitteiden tasolle. Memojen kirjoittamisen avulla tutkija voi kirjoittaa koodauksen asian yhteyteen yhteenvetoja.
  • Tutkimusalueesta ja teoreettisesta viitekehyksestä voi käsitekartan avulla kehittää aineiston analyysiluokkia.
  • Aineisto analysoidaan usean luokitteluluokan tai muuttujan / koodien suhteen. Koodauksessa pyritään muodostamaan toisensa poissulkevat luokat. Koodien välille voidaan luoda suhteita esim. kausaalisuhteet.
  • Kun koodausluokat tai sisältömuuttujat on laadittu (esim. numerokoodit) luokittelurungolle on myös hyvä laatia luokittelusäännöt tai luokitteluohjeet. Luokittelurunko tai sisältömuuttujat voivat kuitenkin kehittyä vielä varsinaisen koodauksen tai luokitteluvaiheen aikana.
  • Aineiston koodaus ja raportointi.

Analyysiyksikön määrittäminen ja aineiston osittaminen (segmentointi)

Sisällön analyysi mahdollistaa aineiston hienosyisen ja yksityiskohtaisen kuvauksen. Analyysiyksiköllä tarkoitetaan sellaisia merkityssisällön mukaan määräytyviä sisällön osia kuten sanoja, ajatuksia, toimintojen kuvauksia. Analyysiyksikkönä on usein tekstistä erotettava pienin merkityssisältöinen ajatus tai idea (i.e., propositio). Kielellisen raportin osittaminen määräytyy siitä mikä on se analysoitava yksikkö, jota halutaan analysoida ja analyysiyksikön mukaisesti tutkittava aineisto jaetaan tarkoituksenmukaisiin osiin (segmentointi). Analyysiyksikkönä voi olla lause (propositio), ajatuksellinen kokonaisuus (idea, lause, väite,) tai episodi (tapahtuma, toiminta teema). Pietilä (1976) käyttää analyysiyksiköstä havaintoyksikön käsitettä. Kvalitatiivisessa sisällön analyysissa on mahdollista myös muuttaa analyysiyksikköä ja samalle aineistolle voidaan tehdä eri tasoisia analyyseja. Aineistolle voidaan esimerkiksi tehdä aluksi karkeampi luokitus perustuen esim. tapahtumakuvauksiin ja sen jälkeen yksityiskohtaisempi analyysi perustuen esim. esitettyihin ajatuksiin tai ideoihin. Tällöin aineisto joudutaan osittamaan useampaan kertaan johtuen analyysiyksikön muuttumisesta.

Luotettava analyysi edellyttää, että aineisto ositetaan. Aineisto voidaan osittaa kielen ulkoisia piirteitä noudattaen tai merkityssisältöihin perustuen:

  • Strukturaalinen osittaminen perustuu kielellisen raportin ulkoisiin piirteisiin esim. taukoihin, hiljaisuuteen, lauseisiin tai kappaleisiin jne.
  • Semanttinen osittaminen perustuu merkityssisällölliseen osittamiseen, jolloin analyysiyksikkönä on ajatuksellinen kokonaisuus, idea tai yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. (Esimerkki semanttisesti ositetusta aineistosta).

Esimerkki luokittelurungosta

Esimerkkiaineisto on Pirita Seitamaa-Hakkaraisen suunnittelun tiimityöskentelyä kuvaavasta tutkimuksesta. Suunnitteluaineisto on tallentunut verkostopohjaisen FLE – oppimisympäristön (Future Learning Environment) tietokantaan. Tutkimusaineisto koostui suunnittelutiimien 12 viikon aikana käydystä keskustelusta. Esimerkkinä on osa yhden tiimin kirjoittamista viesteistä tietokantaan, jotka on ositettu. Analyysiyksikkönä oli ajatus.

fi_image67

Aineiston koodaus ja raportointi

Luokittelun toteuttaminen eli koodaaminen perustuu vertailuun. Vertailua ja vastakkainasettelua käytetään koko analyysin ajan aineiston luokittelussa kategorioihin. Sisällön analyysissa on tavoitteena etsiä käsitteellisiä samankaltaisuuksia, jota muodostuvat luokkaan kuuluvista samanlaisista alkioista. Sisällön analyysissa yhdistyy analyysi ja synteesi: kerätty aineisto hajotetaan käsitteellisiksi osiksi ja synteesin avulla osat kootaan uudelleen tieteellisiksi johtopäätöksi (Grönfors 1982). Sisällön analyysissa tutkimusaineisto järjestetään siihen muotoon, että sen perusteella tehdyt johtopäätökset voidaan vaiheittain irrottaa yksittäisistä henkilöistä, tapahtumista, lausumista ja siirtää yleisemmälle käsitteelliselle ja teoreettiselle tasolle.

Aineiston koodaaminen voidaan ymmärtää yksinkertaisesti analysoitavaan tekstiin tehtävinä muistiinpanoina (memoina) ja tekstiin liittyvinä tulkintoina. Varsinainen aineiston analysointi koostuu aineiston koodausta, jäsentämistä ja aineiston poimintaa. Aineiston jäsentäminen tapahtuu analysoitavaan tekstiin tehtyjen koodien avulla ja koodit mahdollistavat haluttuihin teemoihin (kategorioihin tai sisältöluokkiin) liittyvien tekstipätkien poiminnat halutuilla ehdoilla. Chin (1997) mukaan sisällönanalyysissa voi olla erilaisia tasoja, siten että uuden koodauksen avulla eritellään edellistä koodausta tarkemmin tutkimusaineiston piirteitä. Kiinnittämällä huomiota tekstisegmentin ominaispiirteiden samanlaisuuksiin ja erilaisuuksiin selvitetään, miten luokitusyksiköt sijoittuvat kategorioihin ja miten kategoriat muodostavat yleisempiä teemoja. Koko analysoitava aineisto tulisi sopia jokaiseen tutkittuun tapaukseen eli koko teksti aineisto on kokonaisuutena koodattava johonkin kategoriaan.

Laadullisissa tutkimuksissa voidaan käyttää tilastollista aineistoa ilmaisemaan, kuinka paljon jotain ominaisuutta jotain sisältöä tai ominaisuutta aineistoon sisältyy. Kvalitatiivisen aineiston kvantifiominen voi olla suotavaa kun halutaan tehdä yhteenveto rikkaasta ja moninaisesta aineistosta. Tavallisimpia laadullisessa aineistossa käytettyjä tilastollisia menetelmiä ovat sisältöluokkien keskiarvojen ja muiden tunnuslukujen laskeminen, ristiintaulukointi, varianssianalyysi. Tulosten raportoinnissa pyritään säilyttämään mahdollisimman autenttinen kosketus tutkittavaan aineistoon. Tutkija voi valita tekstiaineistosta poimintoja tai lainauksia kuvaamaan ja vahvistamaan aineiston raportointia. Tietokoneavusteisella ohjelmalla suoritettu koodaus tekee tekstisegmenttien poimimisen helpoksi ja sen avulla voidaan kuvata käsitteiden välisiä yhteyksiä. Näitä käsitteiden välisiä yhteyksiä voidaan kuvata esim. graafisina verkkoina. (Laadullisen aineiston analysointiohjelmia).

Laadullisten aineiston analysointiohjelmia

Tietokoneavusteisia sisällön analyysiohjelmia on useita ja niistä on usein myös saatavana internetin kautta demo-versioita. Tietokoneavusteisista aineiston analyysiohjelmista on apua laajojen aineistojen hallinnassa, koodikategorioiden hakutoiminnoissa, viittausten (tai memojen) tekemisessä ja koodien välisiä suhteista muodostettaessa. Varsinaista analysointia, luokituskategorioiden kehittämistä ja ajattelua analyysiohjelmat eivät helpota.

Tunnetuimpia tietokoneavusteisia kvalitatiivinen sisällön analyysiohjelmia ovat ATLAS/ti ja Nud*ist. Samat edellä kuvatut periaatteet aineiston saattamisesta analysoitavaan muotoon tai luokittelun kehittämiseen soveltuvat myös tietokoneavusteisin analyysiohjelmiin, mutta jokaisella ohjelmalla on omia erityispiirteitä, jotka tukevat aineiston koodausta, jäsentämistä ja aineiston poimintaa. Aineiston jäsentäminen tapahtuu analysoitavaan tekstiin tehtyjen koodien avulla ja koodit mahdollistavat haluttuihin teemoihin (kategorioihin tai sisältöluokkiin) liittyvien tekstipätkien poiminnat halutuilla ehdoilla.

ATLAS/ti (www.atlasti.de) on ehkä tällä hetkellä käytetyin analyysiohjelma ja sen kehittely tukeutuu vahvimmin grounded -teoriapohjaiseen analysointitapaan. (grounded teoria). ATLAS/tin käyttöön on myös saatavana jonkin verran suomalaista kirjallisuutta. (Kirjallisuus ja tietokoneanalyysiohjelmien verkko-osoitteet kirjallisuus). ATLAS/ti -ohjelman käyttöönotto saattaa johtaa metodin ja teoreettisen näkökulman valintaan:

ATLAS/tin keskeisiä käsitteitä on hermeneuttinen yksikkö (=tutkimusprojekti), primaariteksti (=raaka-aineisto) sekä sekundaariteksti (=tutkijan luokittelu). Sekundaariteksteillä tarkoitetaan tutkijan tekemiä havaintoja primaaritekstistä. Teksti jaetaan mielekkäiksi tekstisegmenteiksi (osittaminen) ja tekstisegmentin tulisi olla riittävän laaja että se on sellaisenaan ymmärrettävissä ilman ulkopuolista kontekstia. ATLAS/ti -ohjelmaa käytettäessä tekstisegmentit voivat olla joko kokonaan tai osittain päällekkäin. Erilaiset segmentit pysyvät ohjelman muistissa ja niitä voidaan aina jatkokäsitellä. Koodeista muodostuvien indeksien avulla voidaan tietokoneavusteisella ohjelmalla luoda käsitteellisiä kokonaisuuksia ja näiden käsitteiden välisiä yhteyksiä. Kehittyneissä ohjelmissa kuten ATLAS/ti ja Nud*ist käsitteiden välisiä yhteyksiä voidaan kuvata esim. graafisina verkkoina. ATLAS/tin käyttö mahdollistaa suoraan myös tilastolliset analyysit (esim. frekvenssi ja prosenttijakaumat) sekä sen että luokiteltu aineiston on mahdollista siirtää kehittyneempiin tilasto-ohjelmiin (esim. SPSS).

www.metodix.com

Menetelmäartikkelit

Kirjallisuus ja tietokoneanalyysiohjelmien verkko-osoitteet

Anttila, P.1996. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. Helsinki Akatiimi oy.

Chi, ,M. 1997. Quantifying qualitative analyses of verbal data: A practical Guide. The Journal of the Learning Sciences, 6 (3), 271-313

Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino

Grönfors, M. 1992. Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Porvoo. WSOY

Krippendorff, K. 1980. Content analysis: An introduction to its methodology. Beverly Hills. Sage.

Moilanen, T. 1995. ATLAS/ti tutkijan apuvälineenä. Teoksessa Eskola, J. (toim.) Maa kutsuu? Kokemuksia kvalitatiivisten aineistojen mikroavusteisesta analyysista. Lapin yliopiston kasvatustieteelisiä julkaisuja, C 9 Katsauksia ja puheenvuoroja. Aikuiskasvatuksen ja jatkuvan koulutuksen julkaiuja 3, 21-37.

Moilanen, T. & Roponen, S 1994. Kvalitatiivisen aineiston analyysi ATLAS/ti-ohjelman avulla. Menetelmäraportteja ja käsikirjoja 2. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.

Pietilä, V. 1976. Sisällön erittely

Saari, S 1994. Tietokoneavusteisten ohjelmien käyttö tutkimusaineiston kvalitatiivisessa analyysissa. Teoksessa Syrjälä, L., Ahonen, S., Syrjäläinen, E & Saari, S. Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: Kirjayhtymä.

Sommer & Sommer, 1991 A Practical Guide to Behavioral Research. Tools and Techniques. New York. Oxford University Press.



Kategoriat:artikkeli, Artikkelit

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: