Kysymys käynnistää ajattelun – ja oppimisen, jonka vastaus tavallaan lopettaa. Kyseleminen ilmaisee uteliaisuutta ja ihmettelyä, ja siitä Delfoissakin on kysymys. Kysymystä seuraa ideaalitilanteessa dialogi, joka johtaa vastausten rinnalla uusiin kysymyksiin. Delfoi poikkeaa Sokrateen dialogeista siinä, että keskusteluun kutsutaan kahden sijasta useita ihmisiä, joista jokainen tuo mukanaan oman erityisen näkökulmansa. Keskustelun tulos ei ole ennalta tiedossa eikä tiedettävissä. Sokrateen dialogin tavoin Delfoin lopputulema on avoin, ja se muuntuu – iteroituu – prosessin jatkuessa. Prosessin kulkua – Delfoi-kielessä kierroksia – kätilöi fasilitaattori, jota nimitetään Delfoi-manageriksi. Sokrates piti itseään uusien ajatusten ja näkökulmien synnyttäjänä ja sitä Delfoissakin tavoitellaan. Koulussa voi sopivassa kohdassa kysyä Sokrateen sanoin ”Mitä tieto on?” (Symposium) ja toisessa kohtaa ”Mitä on rohkeus?” (Laches) Tulevaisuussuuntautunut Delfoi-manageri saattaisi kysyä uuden ison kysymyksen, uskooko keskustelukumppani – tai paneeli – sitä, että ihminen on evoluution päätepiste? Tähän kysymykseen palataan artikkelin lopussa.
metodix
5. Delfoi-manageri
Delfoin laukaisee liikkeelle kehitystarve tai tutkimusongelma, jonka kuvaus määrittää prosessin seuraavat vaiheet. Delfoi-managerin eli tutkijan tehtävä on ensi vaiheessa jäsentää, rajata ja linjata tutkimuskysymykset yhdessä mahdollisen tutkimuksen tilaajan kanssa. Manageri vastaa tutkittavan tai kehitettävän ilmiön määrityksestä, joka onnistuneena energisoi koko tutkimusprosessin. Sen jälkeen on kaksi rinnakkaista tehtävää, joita tässä jutussa tarkastellaan. Toinen on asiantuntijapaneelin valitseminen ja toinen niiden kysymysten tai tulevaisuusväitteiden rakentelu, joista Delfoi-paneelin toiminta käynnistetään. Managerin tehtävät toki jatkuvat niidenkin jälkeen, mutta niitä – prosessin fasilitointi, aineiston analyysi ja raportointi – käsitellään tulevissa blogeissa.
6. Delfoi-kierrokset
Hannu Linturi © Metodix Oy (julkaistu 13.11.2020, päivitetty 12.6.2024) Delfoi-tutkimus käynnistetään usein ajan- tai tulevankohtaisesta kiistakysymyksestä (engl. issue = ”a matter that is in dispute between two or more” ). Ihanteellinen (kiista)kysymys on kiinnostava, julkinen ja ratkaisematon puheenaihe (”a vital… Lue lisää ›
3. Delfoi-menetelmän tunnusmerkit
Delfoin eri versioita yhdistää kolme tunnuspiirrettä: anonyymisyys, asiantuntijuus ja iteratiivisuus. Tunnuspiirteet ovat kestäneet mullistukset, jotka ovat johtuneet teknologian kehityksestä että laajentuvasta ymmärryksestä sen suhteen, miten tietoa muodostetaan. Kukin ominaislaatu on vuorollaan myös kyseenalaistettu.
2. Delfoi-prosessin vaiheet
“A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff 1975)
Delfoi-metodia voi luonnehtia kysely- tai haastattelumuotoiseksi tutkimustekniikaksi, jossa ohjatun vuorovaikutusprosessin kautta pyritään kokoamaan ja kehittämään asiantuntijoista kootun ryhmän eli paneelin jäsenten tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Menetelmässä korostuu vaiheiksi strukturoitu prosessi, joka perustuu manageritutkijan (tai tutkijaryhmän) ja asiantuntijoista koostuvan paneelin väliseen ja keskiseen vuorovaikutukseen. Tutkittavan ilmiön ominaisuuksia kuoritaan esiin kerros kerrokselta tai kuten Delfoissa sanotaan kierros kierrokselta.
1. Delfoin monet tarkoitukset
Hannu Linturi, © Metodix Oy (artikkeli julkaistu 13.3.2020, päivitetty 11.3.2024) ”The purposes of the futures studies are to discover or invent, examine or evaluate, and propose possible, probable and preferable futures.” (Wendell Bell 2003) Delfoi-metodin käytölle on tunnistettavissa viisi selkeästi… Lue lisää ›
Ohjeita artikkelin kirjoittajille
Kai Hakkarainen on kirjoittanut mainion opasartikkelin kansainvälisen tiedeartikkelin kirjoittajille. Sitä saa luettavaksi Academian sivuilta. Academia.edu on mainio maksuton tieteellinen artikkelipalvelu. Kai Hakkarainen (University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences) just uploaded a paper on Academia.edu: Kai Hakkarainen (2015) Ohjeita kansainvälisen… Lue lisää ›