Hannu Linturi, © Metodix Oy (artikkeli julkaistu 13.3.2020, päivitetty 24.4.2020)

”The purposes of the futures studies are to discover or invent, examine or evaluate, and propose possible, probable and preferable futures.” (Wendell Bell 2003)

Delfoi-metodin käytölle on tunnistettavissa viisi selkeästi toisistaan eroavaa käyttötarkoitusta.  Pari varteenotettavaa uutta funktiota on lisäksi kokeilussa. Tutkimisen tai kehittämisen käyttötarkoitus on olennaista tunnistaa, koska se vaikuttaa kaikkeen muuhun. ”Kaikki muu” tarkoittaa eroja tavoitteissa, toteutuksissa ja roolituksissa, joita tullaan käsittelemään blogisarjan myöhemmissä jutuissa. Metodiblogisarjassa julkaistaan yhdeksän artikkelia: (1) Delfoin tarkoitukset, (2) Delfoin vaiheet, (3) Delfoin tunnusmerkit, (4) Delfoi-paneeli, (5) Delfoi-manageri, (6) Delfoi-kierrokset (iteraatio), ja (7) Delfoi-metodiyhteydet, (8) Delfoi-analyysi (tulevaisuuskartta), ja (9) Delfoin tulevaisuus.

Delfoi-metodi toteuttaa ehkä kattavammin kuin mikään muu menetelmä Wendell Bellin määritelmää siitä, mikä on tulevaisuudentutkimuksen tarkoitus. Se on monipuolinen työkalu luonnostella ja hahmottaa tulevaisuuskarttaa, jossa kuvataan mahdollisia, todennäköisiä ja haluttavia tulevaisuuksia.

Mitä Delfoi on?

Delfoi-menetelmä on Yhdysvalloissa Rand-tutkimuslaitoksessa 50-luvulla kehitetty asiantuntijamenetelmä, jossa ohjatun ja anonyymin mielipiteen muodostuksen, argumentoinnin ja keskustelun kautta pyritään vaiheittain syvenevään yhteisölliseen tiedonmuodostukseen monimutkaisesta ilmiöstä, jonka tulevaisuus on avoin, ja jonka suhteen lähitulevaisuudessa  tehdään valintoja ja päätöksiä. Delfoin toimijoita ovat Delfoi-manageri (= tutkija, fasilitaattori), Delfoi-paneeli (monipuolinen ja -ääninen ryhmä) ja Delfoi-panelisti (= asiantuntija, arvioitsija, keskustelija).

Konsensus-Delfoi: päätöksentekopolku

Ensimmäisen ja alkuperäisen Delfoi-variaation funktio oli varmistaa viisas ja vähintäänkin paras mahdollinen päätös tilanteissa, joissa on paine tehdä valintoja nopeasti. Lähtökohtana oli ja on se, että paras perustelu johtaa useimmiten myös parhaaseen päätökseen. Delfoi-menettelyllä testataan, mitkä ovat parhaita perusteluja. Ensimmäinen menettely on laatia selkeät kysymykset, jotka kuvaavat miten ilmiö mahdollisesti kehittyy tai mitä valintoja pitää tehdä. Toinen menettely on valita asiantunteva arvioijajoukko – jota Delfoissa nimitetään paneeliksi – joka osaa katsoa tutkittavaa ilmiötä monesta näkökulmasta. Kolmas menettely on ohjata vuorovaikutusprosessia argumentoinnin avulla kohti konsensusta silloinkin, kun asiantuntija-arviot ensin poikkeavat huomattavasti toisistaan. Manageri ohjaa kohti yksituumaisuutta luomalla perustelupainetta niille, jotka ovat asteikon laitakvartiileilla eli eniten poikkeavat keskiarvosta ja enemmistöstä. Yhteisymmärrykseen päätyminen tarjoaa rationaalisen ja laajasti hyväksytyn perustan päätöksenteolle. Suomessa alkuperäistä menetelmävariaatiota on käytetty etenkin farmasian ja hoitotieteen rajaprosessien validoinnissa.

Argumentti-Delfoi: skenaariopolku

Suomessa suosituin Delfoi-muoto on Osmo Kuusen väitöksessään muotoilema Argumentti-Delfoi (Argument Delphi), joka on versio Murray Turoffin Politiikka-Delfoista (Policy Delphi). Nimensä mukaisesti kyseessä on menetelmävariaatio, jossa arvostetaan parhaan argumentin lähtökohtaa mutta päinvastaisesti fasilitoiden kuin Randin alkuperäisessä menetelmässä. Lähtökohtana on näkemys, että tulevaisuutta ei pidä kutistaa yhdeksi vaihtoehdoksi vaan annetaan tulevaisuuksien “kehittyä” keskustellen (deliberatiivisesti) ilman priorisointia, joka on päätöksentekijän tehtävä. Silloin parhaan argumentin periaate monikollistetaan monien vaihtoehtoisten tulevaisuuksien rationaalisiksi perusteluiksi. Viisaan päätöksen sijasta tavoitellaan parasta mahdollista tulevaisuuksien karttaa, jonka yksi ja usein käytetty esitystapa on skenarointi eli useiden tulevaisuuden käsikirjoitusten kuvaama polku erilaistuviin tulevaisuustiloihin. Esimerkki argumentointiin perustuvasta Politiikka-Delfoista on Osaamisen ennakointifoorumissa toteutettu kaksivaiheinen työelämän muutoksiin keskittyvä Delfoi-prosessi.

Barometri-Delfoi: tulevaisuuskartta

Barometrit ovat tuttuja talouden indikaattoreista, joita seurataan aikasarjassa. Sellaisia ovat mm. osakekurssit ja odotuksia mittaavat mielipidekyselyt, joita tehdään sekä teollisuudessa että kuluttajapuolella. Trendikehitystä käytetään hieman paradoksisesti ennakoinnissa, vaikka kaikki niiden data on kvantitatiivista historiatietoa. Toki trendikäyristä voi päätellä jotain, mutta mitään takuuta tulevasta kehityksestä ei niistä saa, todennäköisyyksiä kylläkin. Todennäköisyyksiin – ja usein myös kehityksen toivottavuuteen – perustuu myös Barometri-Delfoi, joka on täydentävä vaihtoehto määrälliselle ennakoinnille. Epävarmuuksien ja -jatkuvuuksien lisääntyessä sen merkitys vahvistuu. Se perustuu muiden Delfoi-muotojen tapaan perusteltuihin käsityksiin tulevasta kehityksestä. Kun arviota päivitetään säännöllisesti niin sitä voi nimittää barometriksi. Esimerkki tällaisesta Delfoista on OPH:n Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri, jossa tulevaa kehitystä on arvioitiin kymmenen vuoden ajan 2009-2019.

Organisaatio-Delfoi: strateginen systeemityökalu

Yhtä perinteistä käyttötarkoitusta edustavat Delfoi-variaatiot, joissa tähdätään jonkun organisaation tai instituution kehittämiseen. Silloin ensimmäinen intressi ei ole toteuttaa tiedon muodostuksen dokumentointia kaikilla tiedeyhteisön sopimilla tavoilla. Vähempikin riittää vaikka itse tutkimuksen teon metodisista vaatimuksista ei ole syytä tinkiä. Usein organisaatio hakee Delfoilta tukea merkittävään strategiseen valintatilanteeseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon. Käyttötarkoitus voi olla myös pitkäkestoinen, jolloin Peter Checklandin kehittämä pehmeä systeemimetodologia (Soft System Methodology) on toimintatutkimuksen kaltaisena lähestymistapana mainio metodikumppani Delfoille. Organisaatioon keskittyvästä Delfoista käy esimerkiksi Kansalaisfoorumin viittä tulevaisuutta käsittelevä tutkimus- ja kehittämisprojekti, jossa nykytila-analyysistä siirryttiin toisessa vaiheessa mahdollisiin haarautuviin tulevaisuuksiin.

Pedagoginen Delfoi: tutkivaa oppimista

Viime vuosina pedagogit ovat löytäneet Delfoi-menetelmän, mikä on luontevaa, kun tunnistetaan, että ns. sokraattinen eli kysyvä metodi on suosittu tapa oppia ja opettaa. Yhteisiä ideoita on kysymyslähtöisyyden lisäksi monia muitakin kuten keskusteleva ja moninäkökulmainen tapa lähestyä kompleksisia ilmiöitä. Sitä mukaa kun kouluissa ja opetussuunnitelmassa kuvataan tarvetta uudistavaan oppimiseen uusintavan oppimisen lisäksi ja päälle niin vahvistunee myös Delfoi-pedagogian kysyntä. Ilmastokasvatukseen keskittyvässä Ilmastot@komossa on kehitetty viisi konseptia Delfoi-pedagogian soveltamiseen peruskouluissa ja lukioissa.

Rooli-Delfoi: identiteettikeskustelu

Lopuksi muutama sana uusista mahdollisista funktioista. Hyvä kysymys käynnistää usein prosesseja, jotka eivät ensisijaisesti ole tiedollisia ja toiminnallisia. Delfoi-prosesseissa tunteet ovat mukana energisoimassa argumentointia ja keskustelua. Olemme kehittäneet mittaria, jossa mikä tahansa tulevaisuuskeskustelu voidaan jakaa kolmeen eri asemaan: ratkaisu-, dialogi- tai kiistatila. Viimemainitulle on tyypillistä voimakas käsitysten polarisaatio, johon liittyy poikkeuksetta myös tavallista suurempi tunnepitoisuus. 

Korkealla tunnepitoisuuden asteella operoidaan myös silloin, kun Delfoi-prosessin paneeliin kutsutaan ihmisiä, jotka ovat samanlaisessa elämäntilanteessa keskenään. Delfoi-prosessin tarkoitus ei ole silloin tarjota yhteisiä päätöksiä tai valintoja vaan pikemminkin tarjotaan mahdollisuuksia lisätä osallistujien itseymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta. Delfoi-yhteisössä on käynnistymässä kokeilu (Anni Kaupin Third Culture Kids), joka kohdistuu kahden kulttuurin rajalle syntyneisiin lapsiin ja nuoriin. Tätä Delfoi-variaatiota voisi kutsua myös Identiteetti-Delfoiksi, jossa tunnistetaan ja jäsennetään muiden avulla omaa tilannetta. Muutoin Rooli-Delfoissa hyödynnetään ihmisen kykyä samaistua siihenkin, mikä poikkeaa omista uskomuksista. Roolittaminen on keino etääntyä omista ajatuspinttymistä ja louhia sitä kautta kelpoisia argumenttejä tulevaisuuksille, joita muuten väistelisi. Tällainen lähestymistapa sopii etenkin pedagogisiin tarkoituksiin.

Delfoi-yhteisössä on kokeiltu myös tarinallista Delfoi-variaatiota. ”Suomi lapsen silmin vuonna 2040”-paneelissa https://www.edelphi.org/tulevaisuuspaiva kymmenvuotiaat Ruska ja Myrsky kertovat toisilleen elämästään eri puolilla Suomea. Panelistit ottavat kantaa lasten kertomusten todennäköisyyteen ja toivottavuuteen. Tuloksista on kirjoitettu blogiraportti Metodixin (https://metodix.fi/category/artikkeli/tie/) sivuille

Linkit ja lähteet

• Airaksinen Tiina, Halinen Irmeli, Linturi Hannu (2016) Futuribles of Learning 2030  – Delphi supports the reform of the core curricula in Finland. European Journal of Futures Research. Special topic: Education 2030 and beyond. Internet https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-016-0096-y. 
• Bell, Wendell (1997, 2003) Foundations of futures studies, Vol I-II, New Brunswick: Transaction Books.
• The Delphi Technique: Past, present and future prospects. Technological Forecasting and Social Change, Volume 78, Issue 9, Pages 1487-1720 (November 2011)
• Dimitrow, Maarit (2016) Development and Validation of a Drug-Related Problem Risk Assessment Tool for Use by Practical Nurses Working with Community-Dwelling Aged. Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta. Helsinki. Verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/167914
• Gordon, T.J. (2008) The Real-Time Delphi Method. The Millennium Project. Futures Research Methodology – V3.0. Verkossa http://www.millennium-project.org/FRMv3_0/05-Real-Time_Delphi.pdf .
• Kauppi, Antti (2020) Uudistavan oppimisen lähtökohtia (video). Internetissä https://youtu.be/ErtiB1ow5tc .
• Kauppi, Antti ja Linturi, Hannu (2018) Kansalaisfoorumin viisi tulevaisuutta. Internetissä https://metodix.fi/2018/11/30/kansalaisfoorumin-viisi-tulevaisuutta/ .
• Korhonen-Yrjänheikki, Kati (2011) Future of the Finnish Engineering Education – A Collaborative Stakeholder Approach. ISBN 978-852-5633-48-1. TEK. Miktor. Helsinki. Verkossa  http://www.tek.fi/ci/pdf/julkaisut/KKY_dissertation_web.pdf.
• Kuusi, Osmo (2000) Delfoi-metodi. Internetissä https://metodix.fi/2014/05/19/kuusi-delfoi-metodi/ .
• Kuusi, Osmo (1999) Expertise in the Future Use of Generic Technologies. Epistemic and Methodological Considerations Concerning Delphi Studies. Interneissä http://bit.ly/3ayzN4e .
• Laakso, Kimmo (2011) Matkaviestinnän sääntely ja sen vaikutukset Suomessa 1985–2015 . Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 965. ISBN 978-952-15-2570-4. ISBN 978-15-2597-1. Tampereen yliopistopaino Oy. 2011. Verkossa http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/20535.
• Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu-julkaisu 1/2011.
• Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus 2030 – Toinen koulu, toinen maailma. Otavan Opiston Osuuskunta. 978-952-6605-00-5 (pdf), ISSN-L 2242-1297, ISSN 2242-1297.
• Linturi, Hannu, Linturi, Jenni ja Rubin Anita (2013) eDelphi – metodievoluutiota verkossa. Metodix https://metodix.fi/2014/11/26/edelfoi-metodievoluutiota-verkossa/ .
• Linturi, Hannu, Rubin Anita (2014) Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta. Futura 2/2014.
• Linturi, Hannu (2007) Delfoin metamorfooseja. Futura 1/2007.
• Linturi, Hannu (2017) OPH:n Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri. Internetissä https://metodix.fi/2017/01/11/oppimisen-tulevaisuus-2030-blogi-2017/ (https://metodix.fi/2016/12/31/oppimisen-tulevaisuus-2030/) .
• Linturi, Hannu (2020) Delfoin monet tarkoitukset. Metodix  https://metodix.fi/2020/03/08/delfoin-tarkoitukset/ 
• Linturi, Hannu (2020) Delfoi-prosessin vaiheet. Metodix 
• Linturi, Hannu (2020) Delfoi-pedagogia. Internetissä https://metodix.fi/2019/11/15/delfoi-pedagogia/.
• Linturi, Hannu (2020) Ilmastot@komo: viisi työkalua ilmastokasvatukseen. Internetissä https://metodix.fi/2019/12/01/ilmastotakomo/ .Rand (2020) Delphi Method https://www.rand.org/topics/delphi-method.html 
• Myllylä, Yrjö (2007) Logistic and Social Future of the Murmansk Region until 2020. Joensuun yliopisto, Yhteiskunta- ja aluetieteiden laitos. Joensuu. Verkossa http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/myllyla_murmanskin/myllyla.pdf.
• Paaso, Aila (2010) Osaava ammatillinen opettaja 2020. Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta. Rovaniemi: Lapin yliopisto 2010, Acta Universitatis Lapponiensis 174. ISBN 978-952-484-348-5. ISSN 0788-7604.
• Rand: Delphi Method https://www.rand.org/topics/delphi-method.html 
• Rubin, Anita (2007) Pehmeä systeemimetodologia. Internetissä https://metodix.fi/2014/05/19/rubin-pehmea-systeemimetodologia/ .
• Soini-Salomaa, Kristiina (2013) Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisia tulevaisuudenkuvia. HY. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Helsinki. Verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41734 
• Sunell, Otto (2016) Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa: Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere.  Verkossa https://tutcris.tut.fi/portal/en/publications/turvallisuuskulttuuri-julkisen-hallinnon-organisaatiossa-vuoteen-2025-tultaessa(d16cf10d-2d88-4bcb-8dad-62349f74bf36).html .
• Tapio, Petri (2002) The limits to traffic volume growth : The content and procedure of administrative futures studies on Finnish transport CO2 policy. Internetissä https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22446 .
• Tapio, P. (2002) Disaggregative policy Delphi Using cluster analysis as a tool for systematic scenario formation. Technological Forecasting and Social Change.
• Turoff, Murray (2002) The Delphi Method, Techniques and Applications. Internetissä  https://web.njit.edu/~turoff/pubs/delphibook/delphibook.pdf .
• Valtonen, Vesa (2010) Turvallisuustoimijoiden yhteistyö. Maanpuolustuskorkeakoulu, taktiikan laitos. Julkaisusarja 1, Helsinki. Verkossa http://www.doria.fi/handle/10024/74154 .

Kategoriat:blogi, Tie

Avainsanat:delfoi, delphi, method, metodix