Delfoin monet tarkoitukset

Hannu Linturi, © Metodix Oy

Delfoi-metodin käytölle on tunnistettavissa viisi selkeästi toisistaan eroavaa käyttötarkoitusta.  Pari varteenotettavaa uutta funktiota on lisäksi kokeilussa. Tutkimisen tai kehittämisen käyttötarkoitus on olennaista tunnistaa, koska se vaikuttaa kaikkeen muuhun. ”Kaikki muu” tarkoittaa eroja tavoitteissa, toteutuksissa ja roolituksissa, joita tullaan käsittelemään blogisarjan myöhemmissä jutuissa. Työlistalla on ainakin nämä seitsemän lyhytartikkelia: (1) Delfoin tarkoitukset, (2) Delfoi-prosessin vaiheet, (3) Delfoi-paneelin rakenne ja panelistin ominaisuudet, (4) Aktiivinen Delfoi-manageri, (5) Delfoi-iteraatio ja viestintä, (6) Delfoi-analyysi ja metodiyhteydet (tulevaisuuskartta), (7) Delfoi, päätöksenteko ja tulevaisuudentekeminen.

Mitä Delfoi on?

Delfoi-menetelmä on Yhdysvalloissa Rand-tutkimuslaitoksessa 50-luvulla kehitetty asiantuntijamenetelmä, jossa ohjatun ja anonyymin mielipiteen muodostuksen, argumentoinnin ja keskustelun kautta pyritään vaiheittain syvenevään yhteisölliseen tiedonmuodostukseen monimutkaisesta ilmiöstä, jonka tulevaisuus on avoin, ja jonka suhteen lähitulevaisuudessa  tehdään valintoja ja päätöksiä. Delfoin toimijoita ovat Delfoi-manageri (= tutkija, fasilitaattori), Delfoi-paneeli (monipuolinen ja -ääninen ryhmä) ja Delfoi-panelisti (= asiantuntija, arvioitsija, keskustelija).

Konsensus-Delfoi: päätöksentekopolku

Ensimmäisen ja alkuperäisen Delfoi-variaation funktio oli varmistaa viisas ja vähintäänkin paras mahdollinen päätös tilanteissa, joissa on paine tehdä valintoja nopeasti. Lähtökohtana oli ja on se, että paras perustelu johtaa useimmiten myös parhaaseen päätökseen. Delfoi-menettelyllä testataan, mitkä ovat parhaita perusteluja. Ensimmäinen menettely on laatia selkeät kysymykset, jotka kuvaavat miten ilmiö mahdollisesti kehittyy tai mitä valintoja pitää tehdä. Toinen menettely on valita asiantunteva arvioijajoukko – jota Delfoissa nimitetään paneeliksi – joka osaa katsoa tutkittavaa ilmiötä monesta näkökulmasta. Kolmas menettely on ohjata vuorovaikutusprosessia argumentoinnin avulla kohti konsensusta silloinkin, kun asiantuntija-arviot ensin poikkeavat huomattavasti toisistaan. Manageri ohjaa kohti yksituumaisuutta luomalla perustelupainetta niille, jotka ovat asteikon laitakvartiileilla eli eniten poikkeavat keskiarvosta ja enemmistöstä. Yhteisymmärrykseen päätyminen tarjoaa rationaalisen ja laajasti hyväksytyn perustan päätöksenteolle. Suomessa alkuperäistä menetelmävariaatiota on käytetty etenkin farmasian ja hoitotieteen rajaprosessien validoinnissa.

Argumentti-Delfoi: skenaariopolku

Suomessa suosituin Delfoi-muoto on Osmo Kuusen väitöksessään muotoilema Argumentti-Delfoi (Argument Delphi), joka on versio Murray Turoffin Politiikka-Delfoista (Policy Delphi). Nimensä mukaisesti kyseessä on menetelmävariaatio, jossa arvostetaan parhaan argumentin lähtökohtaa mutta päinvastaisesti fasilitoiden kuin Randin alkuperäisessä menetelmässä. Lähtökohtana on näkemys, että tulevaisuutta ei pidä kutistaa yhdeksi vaihtoehdoksi vaan annetaan tulevaisuuksien “kehittyä” keskustellen (deliberatiivisesti) ilman priorisointia, joka on päätöksentekijän tehtävä. Silloin parhaan argumentin periaate monikollistetaan monien vaihtoehtoisten tulevaisuuksien rationaalisiksi perusteluiksi. Viisaan päätöksen sijasta tavoitellaan parasta mahdollista tulevaisuuksien karttaa, jonka yksi ja usein käytetty esitystapa on skenarointi eli useiden tulevaisuuden käsikirjoitusten kuvaama polku erilaistuviin tulevaisuustiloihin. Esimerkki argumentointiin perustuvasta Politiikka-Delfoista on Osaamisen ennakointifoorumissa toteutettu kaksivaiheinen työelämän muutoksiin keskittyvä Delfoi-prosessi.

Barometri-Delfoi: tulevaisuuskartta

Barometrit ovat tuttuja talouden indikaattoreista, joita seurataan aikasarjassa. Sellaisia ovat mm. osakekurssit ja odotuksia mittaavat mielipidekyselyt, joita tehdään sekä teollisuudessa että kuluttajapuolella. Trendikehitystä käytetään hieman paradoksisesti ennakoinnissa, vaikka kaikki niiden data on kvantitatiivista historiatietoa. Toki trendikäyristä voi päätellä jotain, mutta mitään takuuta tulevasta kehityksestä ei niistä saa, todennäköisyyksiä kylläkin. Todennäköisyyksiin – ja usein myös kehityksen toivottavuuteen – perustuu myös Barometri-Delfoi, joka on täydentävä vaihtoehto määrälliselle ennakoinnille. Epävarmuuksien ja -jatkuvuuksien lisääntyessä sen merkitys vahvistuu. Se perustuu muiden Delfoi-muotojen tapaan perusteltuihin käsityksiin tulevasta kehityksestä. Kun arviota päivitetään säännöllisesti niin sitä voi nimittää barometriksi. Esimerkki tällaisesta Delfoista on OPH:n Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri, jossa tulevaa kehitystä on arvioitiin kymmenen vuoden ajan 2009-2019.

Organisaatio-Delfoi: strateginen systeemityökalu

Yhtä perinteistä käyttötarkoitusta edustavat Delfoi-variaatiot, joissa tähdätään jonkun organisaation tai instituution kehittämiseen. Silloin ensimmäinen intressi ei ole toteuttaa tiedon muodostuksen dokumentointia kaikilla tiedeyhteisön sopimilla tavoilla. Vähempikin riittää vaikka itse tutkimuksen teon metodisista vaatimuksista ei ole syytä tinkiä. Usein organisaatio hakee Delfoilta tukea merkittävään strategiseen valintatilanteeseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon. Käyttötarkoitus voi olla myös pitkäkestoinen, jolloin Peter Checklandin kehittämä pehmeä systeemimetodologia (Soft System Methodology) on toimintatutkimuksen kaltaisena lähestymistapana mainio metodikumppani Delfoille. Organisaatioon keskittyvästä Delfoista käy esimerkiksi Kansalaisfoorumin viittä tulevaisuutta käsittelevä tutkimus- ja kehittämisprojekti, jossa nykytila-analyysistä siirryttiin toisessa vaiheessa mahdollisiin haarautuviin tulevaisuuksiin.

Pedagoginen Delfoi: tutkivaa oppimista

Viime vuosina pedagogit ovat löytäneet Delfoi-menetelmän, mikä on luontevaa, kun tunnistetaan, että ns. sokraattinen eli kysyvä metodi on suosittu tapa oppia ja opettaa. Yhteisiä ideoita on kysymyslähtöisyyden lisäksi monia muitakin kuten keskusteleva ja moninäkökulmainen tapa lähestyä kompleksisia ilmiöitä. Sitä mukaa kun kouluissa ja opetussuunnitelmassa kuvataan tarvetta uudistavaan oppimiseen uusintavan oppimisen lisäksi ja päälle niin vahvistunee myös Delfoi-pedagogian kysyntä. Ilmastokasvatukseen keskittyvässä Ilmastot@komossa on kehitetty viisi konseptia Delfoi-pedagogian soveltamiseen peruskouluissa ja lukioissa.

Rooli-Delfoi: identiteettikeskustelu

Lopuksi muutama sana uusista mahdollisista funktioista. Hyvä kysymys käynnistää usein prosesseja, jotka eivät ensisijaisesti ole tiedollisia ja toiminnallisia. Delfoi-prosesseissa tunteet ovat mukana energisoimassa argumentointia ja keskustelua. Olemme kehittäneet mittaria, jossa mikä tahansa tulevaisuuskeskustelu voidaan jakaa kolmeen eri asemaan: ratkaisu-, dialogi- tai kiistatila. Viimemainitulle on tyypillistä voimakas käsitysten polarisaatio, johon liittyy poikkeuksetta myös tavallista suurempi tunnepitoisuus. 

Korkealla tunnepitoisuuden asteella operoidaan myös silloin, kun Delfoi-prosessin paneeliin kutsutaan ihmisiä, jotka ovat samanlaisessa elämäntilanteessa keskenään. Delfoi-prosessin tarkoitus ei ole silloin tarjota yhteisiä päätöksiä tai valintoja vaan pikemminkin tarjotaan mahdollisuuksia lisätä osallistujien itseymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta. Delfoi-yhteisössä on käynnistymässä kokeilu (Anni Kaupin Third Culture Kids), joka kohdistuu kahden kulttuurin rajalle syntyneisiin lapsiin ja nuoriin. Tätä Delfoi-variaatiota voisi kutsua myös Identiteetti-Delfoiksi, jossa tunnistetaan ja jäsennetään muiden avulla omaa tilannetta. Muutoin Rooli-Delfoissa hyödynnetään ihmisen kykyä samaistua siihenkin, mikä poikkeaa omista uskomuksista. Roolittaminen on keino etääntyä omista ajatuspinttymistä ja louhia sitä kautta kelpoisia argumenttejä tulevaisuuksille, joita muuten väistelisi. Tällainen lähestysmistapa sopii etenkin pedagogisiin tarkoituksiin.

Linkit ja lähteet



Kategoriat:blogi, Tie

Avainsanat:, , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: