Dare to Learn

DARE TO LEARN

Syyskuun 5.-6. päivä järjestettiin kansainvälinen Dare to Learn-tapahtuma http://www.daretolearn.fi/ Kaapelitehtaalla. Metodix oli mukana kahdessa sessiossa. Tiistaina pidetään yhteisesitys EK:n kanssa teemalla FUTURE OF COMPETENCE: DIGITAL LEARNING AS A KEY ASSET.  Keskiviikkona oli vuorossa DARE 2030-julkaisujen esittely yhdessä Sitran kanssa teemalla FUTURE OF LEARNING. Julkaisun voi ladata toisaalta Metodixin sivuilta.

Molemmissa Metodix-avusteisissa esityksissä käytettiin osallistavana työkaluna  LiveDelphi-mobiilisovellusta, jonka emo-ohjelmisto on eDelphi . Dare-osallistujat ottivat kantaa tulevaisuusväitteisiin, joiden pohjalta on laadittu skenaariot.

FUTURE OF COMPETENCE: DIGITAL LEARNING AS A KEY ASSET

FUTURE OF LEARNING

DARE 2040 -SKENAARIOT

DARE 2030 – oppimisen tulevaisuuksissa -julkaisussa (ks. https://metodix.fi/2017/09/06/dare2030/) kuvataan neljä oppimisen tulevaisuuden skenaariota ja tulevaisuuskuvaa, joissa keskitytään etenkin siihen, minkälaisin järjestelyin oppiminen tapahtuu vuonna 2030. Dare to Learning-tapahtumassa (ks. http://www.daretolearn.fi/ ) esiteltiin julkaisun keskeisiä tuloksia ja järjestettiin myös äänestykset neljästä tulevaisuusväitteestä, joiden tähtäimeksi nostettiin vuosi 2040. Työkaluna käytettiin eDelphin (http://www.edelphi.org) mobiiliversiota LiveDelphi (http://live.edelphi.org), jonka keräämistä äänestystuloksista ja kommenteista analysoitiin jatkoa DARE-skenaarioille. Pääteksti on skenaarioiden tekijän Anna-Liisa Juurisen tekstiä ja kunkin skenaarion lopussa ovat sinisellä ja sisennettynä Dare-tapahtuman ”paneelin” syvennykset ja laajennukset. Otsikon tekstit on muotoiltu uudelleen kuvamaan suuntaa, johon uudet aineistot johtavat.

Skenaariotyöskentely on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä, jolla tunnistetaan tutkittavan kohteen kannalta keskeiset muuttujat ja niiden mahdolliset toteumavaihtoehdot tulevaisuudessa. Menetelmän avulla syntyneet skenaariot ovat perusteltuja tarinoita tulevaisuudesta, jotka auttavat tunnistamaan eri vaihtoehtoja ja yhteiskunnan toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Skenaarioilla: teho, turva, tori ja tekno, kuvataan pistetulevaisuutta 2040, joten mikään skenaarioista tuskin toteutuu sellaisenaan. Skenaariot ovat kuitenkin mahdollisia, osin toivottuja ja todennäköisiä tulevaisuuksia, joiden toteutumisen mahdollisuus kumpuaa Dare-aineistosta. Lisäksi ne ovat kohtuullisen uskottavia ja toisistaan erottuvia, jotta ne kannustaisivat koulutuksen tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.

Perinteisestä työpajamenetelmiin perustuvasta skenaariotyöstä poiketen koulutuksen vaihtoehtoiset tulevaisuudet syntyivät Dare-aineistolähtöisesti rikastuttamaan yhteiskunnallista keskustelua. Ne ovat tarinoita, jotka syntyivät panelistien vastausten perusteella ja rohkaisemina ja niiden perusteella koulutuksen tulevaisuutta koskevaa keskustelua on mahdollista jatkaa ja syventää.

TEHOJA KOTIMAASTA”

  • Koulutusjärjestelmä rakentuu tilaaja-tuottaja-mallin varaan
  • Globaalit toimijat ovat vallanneet valtaosan markkinoista
  • Oppijat kiinnittyvät muodollisiin virtuaaliyhteisöihin
  • Oppiminen tapahtuu valtaosin teknologiavälitteisesti
  • Koulutuksen polarisaatio lisääntyy

Teho-skenaariossa kansallinen koulutusjärjestelmä on ajautunut haasteisiin globaalin talouden syvän laskusuhdanteen johdosta. Julkisen talouden haasteiden vuoksi Suomessa tehdään ratkaisu siirtymisestä tilaaja-tuottaja-malliin myös OKM:n hallinnonalalla ja koulutuksen rahoitusta leikataan. Hallituksessa uskotaan, että sote-uudistuksessa tunnistetut haasteet voidaan aiempien kokemusten pohjalta välttää. Koulutuksen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi ja samalla maakunnat velvoitetaan järjestämään riittävästi palveluohjausta myös maakuntien syrjäseuduille, jottei koulupudokkaiden määrä lisäänny.

Globaalit koulutustoimijat valtaavat valtaosan koulutusmarkkinoista alihinnoittelemalla tuotteensa ja globaalien yritysten omistamien oppimisympäristöjen käyttöönottaminen osoittautuu välttämättömäksi. Pienille kansallisille koulutusalan yrityksille jäävät erityisoppilaisiin liittyvien haasteiden ratkaiseminen, oppimisvalmennuksen tehtävät ja alan konsultointi.

Koulutus tapahtuu valtaosin teknologiavälitteisesti ja tekoäly on valjastettu globaalien toimijoiden kumppaniksi. Pääoman ja osaamisen kasautuminen harvoille jatkuu. Henkilökohtaisia tapaamisia koulutusjärjestelmän palkkaamien palveluohjaajien kanssa on harvakseltaan, mikä vaikuttaa oppimistuloksiin. Osa opiskelijoista oppii kyllä helposti, mutta osalla vaikeudet lisääntyvät. Koulutuksen polarisaatio lisääntyy väistämättä, sillä oppimista tukevat oppimisvalmennuspalvelut eivät kuulu verovaroin tuettavien palvelujen piiriin.

Teho-skenaariossa kuljetaan nykytilasta kohti tulevaisuuskuvaa, jossa koulutus järjestetään tilaaja-tuottajamallilla globaaleilla markkinoilla mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti. Vaikka skenaariossa päädytään tilanteeseen, jossa kotimaisille yrityksille on tilaa markkinoilla vain vähän ja koulutuksen polarisaatio lisääntyy, sisältää polku myös mahdollisuuden. Entä jos suomalaiset yritykset pärjäävätkin globaalissa kilpailussa, ja kansantalous mahdollistaa yksilöllisen oppimisen tukemisen myötä erinomaiset oppimistulokset?

Dare-paneeli avasi mahdollisuusluukun, jota varsinaisen skenaariotekstin lopussa tarjotaan. Skenaario on muutamilta kohdiltaan aika dystooppinen, mutta koko asetelma muuttuu yhdellä lauseella. “Kyse on siitä viedäänkö Suomen ideoita maailmalle vai tuodaanko sieltä niitä meille! Kyse on uskosta ja uskomuksista.” Skenaarion voima ja koulutukse teho tulee siitä, että paras koulutus menestyy ja leviää yli valtakuntarajojen. Aika moni on sitä mieltä, että “one of Finland’s strenghts is high-quality education for everyone. Hope it remains!” “Suomalainen peruskoulu on huipputasoa.” Ei sitä kannata vaihtaa heikompaan. Paras teho saadaan valtaamalla koulutuksen maailma, jolloin tämäkin skenaarion “ennustus” toteutuu mutta tavalla, joka tekee tästä vaihtoehdosta monelle sen houkuttelevamman.

Teho on valintani. Yhteiskunnan varoja haaskataan jatkuvasti. Suomelta puuttuu yhteinen tavoite, jonka eteen tehtäisi työtä. Kehitys (valtion velkaantuminen, muiden asioiden priorisointi koulutuksen sijaan, tulipalojen sammuttelu, jne) johtaa väistämättä siihen että mm koulutusratkaisuja joudutaan miettimään sen mukaan, mikä on halvinta. Eikä köyhän kannattaisi ostaa sitä halpaa …

TURVAA TOISISTA JA KOULUNMITTAISESTA ARVIOINNISTA”

  • Koulutuksen julkinen rahoitus on rapautunut ja kansallisvaltion järjestämiä koulutuspalveluja on tarjolla vain kaikkein vähävaraisimmille
  • Koulutusjärjestelmä rakentuu aitojen oppivien yhteisöjen varaan
  • Koulutusta järjestetään vastavuoroisessa jakamistaloudessa mutta myös ostetaan globaaleilta markkinoilta pienyhteisöjen tarpeista lähtien
  • Oppijat kiinnittyvät pienyhteisöihin
  • Koulutus järjestetään aidoissa ympäristöissä pienyhteisöjen face-to-face-opetuksena sekä teknologiavälitteisesti silloin, kun se on tarpeen

Turva-skenaariossa kansallinen koulutusjärjestelmä on ajautunut vaikeuksiin globaalin talouden syvän laskusuhdanteen johdosta. Rahoitus ei riitä laadukkaan opetuksen tuottamiseen ja oppimistulokset laskevat rajusti. Kansainväliset koulutusalan yritykset työntyvät markkinoille tarjoamaan täydentävää opetusta. Julkisen sektorin järjestämään koulutukseen kohdistuva kritiikki lisääntyy. Yhteiskuntaan alkaa syntyä kiihtyvää vauhtia pienyhteisöjä, jotka alkavat tuottaa kotikoulua jäsenilleen. Opiskelijamäärät julkisissa oppilaitoksissa romahtavat ja yleisestä oppivelvollisuudesta päätetään luopua. Koulutusjärjestelmä rakentuu uudelleen aitojen oppivien pienyhteisöjen varaan. Julkista koulutusta järjestetään vain perustasolla ja kaikkein vähävaraisimmille.

Pienyhteisöjen välinen yhteistyö ja jakamistalous yleistyvät. Opettajista tulee pienyhteisöjen yhteisiä resursseja. Opetusteknologiaa hyödynnetään valikoidusti ja erityistä osaamista ostetaan käyttöön silloin, kun se tukee pienyhteisöjen tarpeita. Oppijat kiinnittyvät vahvasti pienyhteisöihin, jotka ovat myös arvoyhteisöjä. Opetusta järjestetään monipuolisesti sekä  lähiopetuksena face-to-face että aidoissa oppimisympäristöissä, ja silloin kun se palvelee yhteisön etua, myös teknologiaa hyväksikäytetään. Yhteiskunta toimii runsaslukuisten pienyhteisöjen varassa ja niihin kiinnitytään vahvasti. Kehityskulkuun liittyy väistämättä myös kielteisiä piirteitä, sillä yhteisöjen vahva arvopohja ei välttämättä salli yksilöllisyyttä ja kaventaa oppijoiden mahdollisuuksia hyödyntää moniarvoista tietoverkoissa tarjolla olevaa informaatiota.

Järjestelmän purkamista seuraa uuden järjestelmän vähittäinen kehkeytyminen. Pienyhteisöjen autonomiassa aikuistumisriiteille on tilausta ja vähitellen niistä kehittyy nykyistä ylioppilastutkintoa muistuttava tapahtuma. Eroa on kuitenkin siinä, että enemmän kuin päätekokeesta on kyse koko kouluajan kuluessa karttuneesta portfoliosta ja kasvukertomuksesta. “Lienee todennäköistä, että vuonna 2040 osaamisen arviointi toteutuu enemmänkin jatkuvana prosessina, kuin yksittäisenä ajankohtana mitattuna pisteosaamisena.” Prosessiarviointi herättää myös kritiikkiä, koska se “too much emphasis on the teacher’s ability to evaluate, there are big differences”.

Uudenlainen oppimisen arviointi sopii hyvin toiseen järjestelmän romahtamisen ja dekonstruktion seuraamukseen. Tiimeistä on kehittynyt oppijasubjekteja, jotka myös instituutiot noteeraavat. Toki niin että tiimiroolit ja yhteisöidentiteetit ovat vaihdettavia: “Tiimejähän voi vaihtaa kuin nykyään työpaikkaa, eikä kai mikään estä kuulumasta useampaan kuin yhteen tiimiin.” “Tiimien en usko kuitenkaan pysyvän kasassa loputtomiin. Ne ovat kuin bändejä, joita kasataan ja puretaan. Jos kombinaatio ei toimi, vaihdetaan ”basistia” ja taas homma toimii.” Tiimioppimisesta on tullut valtavirtaa, mutta tekoälyyn suhtaudutaan varauksellisesti. Turva-skenaario on selvästi pro-luomuihminen-tulevaisuutta.

Teho on valintani. Yhteiskunnan varoja haaskataan jatkuvasti. Suomelta puuttuu yhteinen tavoite, jonka eteen tehtäisi työtä. Kehitys (valtion velkaantuminen, muiden asioiden priorisointi koulutuksen sijaan, tulipalojen sammuttelu, jne) johtaa väistämättä siihen että mm koulutusratkaisuja joudutaan miettimään sen mukaan, mikä on halvinta. Eikä köyhän kannattaisi ostaa sitä halpaa …

TORILLA KAUPPA KÄY LAATUA UNOHTAMATTA”

  • Julkisten koulutuspalvelujen tuottamisesta luovutaan
  • Osaamisen tunnistamiseen ja ammattitaidon sertifiointiin on rakennettu järjestelmä
  • Koulutus ja oppimisvalmennuksen palvelut hankitaan valtion myöntämillä koulutusseteleillä teknologisten alustojen kautta
  • Oppijat kiinnittyvät yhteiskuntaan virtuaalisten yhteisöjen kautta
  • Oppimista tapahtuu kaikkialla aidoissa ympäristöissä oppimisvalmentajien tukemana ja teknologia auttaa oppimaan

Tori-skenaariossa virallisten koulutusorganisaatioiden kilpailijaksi ilmaantuu erilaisilla alustoilla laaja valikoima globaalisti tuotettua laadukasta ja personoitua koulutustarjontaa, jonka tulokset ovat kiistattomia ja perustuvat kumppanuuteen tekoälyn kanssa. Nykyistä koulutusjärjestelmää kohtaan esitetään pistävää ja laajenevaa kritiikkiä, sillä yleisen ja yhtäläisen peruskoulutuksen katsotaan jarruttavan parhaimpien oppilaiden kehitystä, eikä sen toisaalta katsota tuottavan riittävän hyviä oppimistuloksia heikommissakaan oppijaryhmissä.

Länsimaisten demokratioiden esimerkkiä seuraten kansallinen koulutusjärjestelmä päätetään purkaa julkisesti järjestetyn koulutuksen osalta. Koulutuksen julkista rahoitusta ei kuitenkaan pureta, vaan OKM:n hallinnonala jakaa palvelutarpeen arviointiin perustuen koulutusseteleitä kansallisen koulutustason takaamiseksi. Koulutusseteleillä kansalaisten on mahdollista hankkia perus- ja ammatillinen koulutus haluamaltaan palveluntarjoajalta. Koulutuksen laadun varmistamiseksi OKM toteuttaa laajan kehityshankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa osaamisen tunnistamisen ja ammattitaidon sertifiointijärjestelmä.

Järjestelmä mahdollistaa yksilöllisten opinpolkujen rakentamisen ja ainakin periaatteellisella tasolla tasapuoliset mahdollisuudet oppia. Se kuitenkin pirstaloi koulutusjärjestelmän pieniin osasiin ja heikentää mahdollisuuksia kollektiiviseen oppimiseen. Teknologiaa käytetään laajasti hyväksi koulutuksen järjestämisessä ja oppimistuloksia parantavat face-to-face kohtaamiset henkilökohtaisten oppimisvalmentajien kanssa.

Koulutus on vapaasti markkinoilla kaupan oleva palvelu kuten muuten ovat useimmat entisistä tavarahyödykkeistäkin. Paikasta toiseen siirtyminenkin mielletään v. 2040 palveluksi, miksei silloin myöskin matka lapsesta nuoreksi ja nuoresta aikuiseksi. Huoltovastuussa – koskee muuten tori-skenaarioissa myös vanhusten huoltajia – oleva voi halutessaan ostaa oman kasvatuksensa jatkoksi koulutuksen ja osaamisen kehittämisen lisäpalveluita. Järjestelmä mahdollistaa sen, ettei se “käy niin paljon verolompakon päälle”.

Systeemin laadunvarmistukseksi on kehitetty oppimisprofiilin swot-mallinen standardi, joka on pakollinen ja toimii seulana työmarkkinoille. “Learning analytics will give everyone a SWOT instead of a degree.” Muutos on toivottu ja “heijastaa työelämän todellisuutta paremmin kuin yksilönä puurtaminen”. Yksilökeskeisessä markkinajärjestelmässä suhtaudutaan sen sijaan kollektiivioppimiseen torjuvasti: “Ei helkkarissa. Siitä ei seuraa kuin vastuun välttelyä. Kirvesmiesporukka voi vielä jonkun työvaiheen tehdä hyvässä kimpassa, mutta ei luovassa tietotyössä.

Mahdollisimman teknologiapitoinen TORI on minun valintani.” Siellä “on aina mukavaa, tapaa ihmisiä ja helppoheikin”. “Teknotori on äärimmäisen kiehtova ja toivottava tulevaisuuden skenaario!” “Teknotorilla yhdistyvät upeasti personoitu, mahdollisuus yksilölliseen etenemiseen & yhteisöllinen tiedonrakentaminen.

TEKNOLOGIA SYSTEEMIÄ PELASTAMASSA”

  • Teknologisia mahdollisuuksia käytetään laajasti hyväksi oppimisen tukena sekä erityisten lahjakkuuksien tunnistamiseen ja niiden kehittämiseen
  • Kansallinen koulutuspolitiikka on samalla teknologia- ja kilpailukykypolitiikkaa
  • Tekoäly on kansakunnan kumppani
  • Oppimista tapahtuu aidoissa ympäristöissä kaikkialla, minkä mahdollistavat älykkäät rakennukset, edistyneet tietoverkot ja mittaavat anturit

Tekno-skenaariossa nykyistä koulutusjärjestelmää kehitetään hyödyntämään teknologiaa laaja-alaisesti. Koulutuksen toimintaympäristön kehittämiseen ollaan valmiita käyttämään rahoitusta vähintään nykytasoisesti. Koulutusjärjestelmän tuloskunto nähdään kansakunnan kilpailukyvyn edellytykseksi ja sen kehittäminen on sekä teknologia- että kilpailukykypolitiikan näkökulmasta välttämätöntä. Kansalliseksi tavoitteeksi asetetaan, että Suomesta syntyy aito oppiva yhteisö ja valtion omistamiin virtuaalisiin oppimisympäristöihin panostetaan merkittävästi. Tähän kansalliseen projektiin kutsutaan mukaan myös tekoäly, joka on kehittynyt niin pitkälle, että pystyy toimimaan kansakunnan kumppanina kilpailukyvyn kasvattamisessa.

Teknologiaa hyödynnetään laajasti muun muassa oppijoiden ominaisuuksien tunnistamisessa, parhaan mahdollisen opetuksen tuottamisessa ja oppimisen mittaamisessa antureiden avulla. Oppimista tapahtuu kaikkialla, sillä edistyneet tietoverkot ja älykkään ympäristön rakentaminen ovat osa kansallista projektia. Suomesta syntyy oppiva yhteisö, minkä takaa kumppanuus tekoälyn kanssa sekä kansakunnan kytkeytyminen moderniin suojattuun tietoverkkoon.

Tekno-skenaario perustuu mielenkiintoisella tavalla kehittyneen koulutusjärjestelmän ja nopeasti kehittyvän teknologian liittoon. “Suomi on insinöörien ja kohta tekoälyn maa.” Näiden vahvuuksien integrointi “maailman parhaaseen koulutusjärjestelmään” on globaalisti merkityksellinen innovaatio, jonka hyvää on mahdollista jakaa maan rajojen ulkopuolellekin.

Liitto ei suojaa siltä, että koulutukseen kohdistuu vaihtelevasti mutta kroonisesti eriasteinen paine jakautua kahteen leiriin varsinkin perusopetuksen jälkeen. Vuoden 2040 tilanne muistuttaa tässä suhteessa lähtötilannetta v. 2017. “Koko ikäluokka osallistuu ilmaiseen perusopetukseen ja ammatilliseen / korkeampaan koulutukseen. Ne, joilla on varaa, voivat hankkia itselleen maksullisia (aika kalliitakin) tutkintoja ja lähteä vaikka ulkomaille opiskelemaan.” Molempien ajan eetokseen kuuluu enemmistönäkemys, että jakautumisen ja eriarvoistumisen lisääntyminen ei ole suotavaa ja että sen vastustaminen edellyttää aktiivista koulutuspolitiikkaa ja se taas vaatii resursseja. Tässä suhteessa teknologia tulee apuun. Se purkaa sekä toiminnan että voimavarojen pullonkauloja.

Henkilökohtaistaminen ei välttämättä ole kalliimpaa. “Merkittävä osa erityiskoulutuksesta on jatkossakin ilmaista (vrt coursera, khan academy, mit:n kurssit).” Vanhaa ei pidä korvata uudella vaan laajentaa. “Extending, not replacing, basic education for the curious or smart individuals is good.” Ylioppilastutkinnolla on vielä v. 2040 oma paikkansa, vaikka tuskin tunnistaisimme sitä enää samaksi kuin parikymmentä vuotta aikaisemmin. Kaksi perusfunktiota on kuitenkin edelleen voimissaan. “YO-tutkinnolla on valintafunktio mutta se on myös vahva sosialisaatioinstituutio.

Tiimit ovat tulleet myös kouluun, joka tunnistaa velvoitteensa työelämän suhteen. Yhdessä tekeminen, vahvuuksiin perustuva roolitus ja kaikenlainen verkostoituminen opitaan nuorena. Ei ole pahasta oppia kysymään itseltään “kenet ottaisinkaan mukaan autiolle saarelle?” “Täysin totta. Elän ja hengitän sitä joka päivä yrittäjänä. Nuorena luodaan luottamusverkostoja, jonka avulla voidaan oppia, jakaa tietoa ja tehdä ketterästi töitä.

Ihmisverkostojen lisäksi teknotulevaisuus luonnollisesti toivottaa tekoälyiset ratkaisut tervetulleiksi. Vuonna 2040 tällainen oppimisen apu “voi olla lähes huomaamatonta algoritmiä tai hyvin emotionaalinen humanoidi”. Yhä useampi voi silloin todeta, että “my learning bot will be one of my best friends”.

Politicians might go for TEHO but my wish would be TEKNO.” “SOTE on verovarojen siirto yrityksiin. Samaa virhettä ei saa tehdä koulutuksen kanssa. Ei kansainväliset firmat mitään palvelusta Suomelle tee, ne tuottaa rahaa omistajille. Koulutusta, yhteiskunnan perusinfratruktuuri, ei saa antaa pois (vertaa Caruna, SOTE).”

eDelphi ja LiveDelphi

Alla perustietoja molemmista Delfoi-metodin verkko-ohjelmista, ja lisäksi käytännön ohjeita LiveDelphin käyttöön. Kolmen minuutin video-ohjeen saat ladatuksi tästä linkistä (in english).

DELFOI-TYÖKALUT

Delfoi-menetelmä on asiantuntijamenetelmä, jota on käytetty laajasti tulevaisuudentutkimuksessa. Delfoi-prosessissa tuotetaan erilaisia näkökulmia, hypoteeseja ja väitteitä, jotka saatetaan avoimen asiantuntijatestin ja argumentoinnin kohteeksi. Delfoin erottaa survey-metodeista sen iteratiivisuus ja palautteisuus (feedback). Päinvastoin kuin gallupeissa, mielipiteitä ei kerätä vain analysoitavaksi, vaan vastaustieto kierrätetään takaisin eksperteille, jotka vastaavat ja kommentoivat kysymyksiä anonyymisti. Nimettömyydellä vältetään ilmaisu- ja kuuntelurajoitteita, joita kohdataan kasvokkain. Panelistin status ei näin pääse vaikuttamaan muiden mielipiteisiin. Delfoi on suosittu metodi sekä yhteiskunnallisten kiistakysymysten moniäänisessä tarkastelussa että yhteisöjen kehittämisessä.

eDelphi http://www.edelphi.org

Dare-tutkimus toteutettiin eDelphi-ohjelmiston avulla. eDelphi on tutkimus- ja organisaatiokäyttöön tarkoitettu Delfoi-menetelmätyökalu, joka perustuu vuodesta 1998 alkaneeseen kehitystyöhön. Ohjelma on toteutettu avoimen lähdekoodin periaatteella. Organisaatio- ja yhteisökäytössä verkko-ohjelmisto on maksullinen (https://www.edelphi.org/materials.page).

LIVE1

eDelphi on avoimen lähdekoodin ohjelmisto osoitteessa http://www.edelphi.org

LIVE2

Dare to Learn -paneeli on avoin https://www.edelphi.org/dare-to-learn#

LiveDelphi on seminaari-, konferenssi- ja tapahtumakäyttöön suunniteltu eDelphin mobiilisti toimiva ohjelmistomoduuli. LiveDelphi-applikaation voi ladata maksuttomasti Applen ja Androidin verkkokaupoista. Selainversio on käytetettävissä osoitteessa https://live-app.edelphi.org/ . Alla kuvaohjeet LiveDelphin käyttöönLiveDelphi http://live.edelphi.org

LIVE3

Lataa applikaatio: Apple Store ja Android Playstore

LIVE4

Avaa applikaatio ja kirjaudu (huom. myös web-liittymä)

live9

Valitse kantasi klikkaamalla sopiva kohta matriisista

LIVE5

Valitse kantasi klikkaamalla sopiva kohta matriisista

LIVE6

Kommentoi (2 sekunnin sormi- tai hiiripainallus)

LIVE7

Seuraa yleisönäytöltä mitä muut ovat vastanneet

LIVE8

Tarkista kantasi ja kommentoi muiden kommentteja klikkaamalla kommenttia



Kategoriat:Media, Oppimisen tulevaisuus 2030, Uutiset

Avainsanat:, , , , , , , , , ,

  1. Huomaathan että lauantain paja pidetään Humak-ammattikorkekoulun tiloissa (Ilkantie 4, Helsinki ja Haaga)! SIsään pääsee 08.40 alkaen. Ohjelma käynnistyy klo 9.

  2. Verkko-osoite pajaan on http://otavanopisto.adobeconnect.com/delfoi ja ohjeita saa vaikka täältä http://blogs.helsinki.fi/connectpro/kaytto/ (Helsingin yliopiston tukisivusto).

  3. Huhtikuun työpajassa käynnistyy kaksi avointa ja mittavaa Delfoi-prosessia. Toinen käsittelee AY-liikkeen ja toinen oppimisen teknologioiden tulevaisuutta.

  4. Avoin Delfoi-paja järjestetään verkon lisäksi Mikkelissä ja Helsingissä. Mikkelissä paikkana on Mikkelin ammattikorkeakoulun kampus ja Helsingissä kulttuuriosuuskunta Sähinän tilat Lauttasaaressa (Heikkiläntie 10).

  5. Hei, TVA:sta on todennäköisesti tulossa mukaan kuunteluoppilaita. Olen laittanut nämä em. ohjeet ja katsotaan moniko löytää paikalle (verkkoon tai fyysiseen tilaan). Onko jotain mitä kannattaisi tehdä ennen (kirjautua Ningiin tai vastaavaa?)
    H-K

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: