DARE 2030 – oppimisen tulevaisuuksissa

DARE 2030 – OPPIMISEN TULEVAISUUKSISSA

Oppimisen tulevaisuus muotoutuu navakoissa ympäristötuulissa, joista digitalisaation, automaation ja tekoälyn megatrendikimppu saattaa yltyä myrskyksi. Teknologiavetoisesta murroksesta johtaa tulevaisuuteen kaksi näennäisesti vastakkaisiin suuntiin johtavaa polkua. Toisessa oppiminen entisestään henkilökohtaistuu ja toisessa yhteisöllistyy. Ennen oppija mukautui opetukseen, jatkossa opetus mukautuu oppijaan. Merkityksellisin oppiminen tapahtuu kuitenkin kimpassa tai sen vuoksi. Tulevaisuuspoluista haarautuu neljä skenaariota, joita esitellään Dare-tapahtuman nimikkotutkimuksessa. Tutkimuksen ovat tehneet Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemian opiskelijat. 

 dare-kuvapala

SISÄLTÖ JA ARTIKKELIT

Ensimmäinen artikkeli avaa kolmen toimintaympäristön kehitykseen navigoivan juttusarjan. ”Navakkaa digituulta” -artikkelissa tarkastellaan tuulimetaforan avulla megatrendien vaikutuksia tulevaisuuden oppimisen ympäristöön. Jutussa ”Viisi ympäristösignaalia” toimintaympäristöä tutkiva ryhmä tekee pistokokeita tulevaisuuteen. Ilmiöissä tarkastellaan muun muassa tekoälyä, eriarvokehitystä, työn tulevaisuutta ja talouskasvua. Viimeisessä artikkelissaan ”Virtauksia tuulten ja teesien takana” toimintaympäristöryhmä syväluotaa tutkimusosuutensa diskursseja ja avaa samalla keskusteluteemoja yhteiskunnan ja koulutuksen kehittämiseen.

”Oppimisen personointi” -artikkelissa tutkitaan seitsemää aihetta kontaktiopetuksesta ja poisoppimisesta ylioppilaskirjoituksiin ja oppimateriaaleihin. Lähelle oppijaa ja hänen erityislaatuaan tulevat tulevaisuusväitteet, joissa oppijaa mitataan, mentoroidaan ja ohjataan temperamentin suhteen. Perussuunta näyttää selvältä: kun kohta kaikki nähdään erityisinä oppijoina, termiltä irtoavat siihen nykyään liitetyt lisämerkitykset. Se on seurausta siitä, että oppiminen yhä enemmän mukautuu oppijaan eikä päinvastoin. Miten resurssit siihen organisoidaan, on vielä ratkaisematon kysymys.

”Kollektiivinen oppiminen” viittaa oppimiseen, jonka merkitys korostuu työ- ja kansalaiselämässä. Keskeistä on, miten ihmiset ja ihmisten muodostamat ryhmät oppivat toimimaan yhdessä tavalla, jossa ne kykenevät toteuttamaan tavoitteitaan ja organisoimaan toimintaansa siten, että se lisää ihmisten hyvinvointia. Tätä tehtävää kollektiviisen oppimisen tutkimusryhmä lähestyy tuorein ja rohkein tulevaisuuväittein, joissa liikutaan joustavasti myös aikajanalla. Sen alkupäässä hahmotellaan tiimioppimista ja sitä, tullaanko töihinkin hakemaan jatkossa omissa tiimeissä. Kauempana tästä päivästä ollaan väitteissä, joissa tutkitaan joukkoistamisen ja “collective mind” -teknologian mahdollisuuksia.

Tekoälytutkimusryhmä tunkeutuu tulevaisuuteen, jossa kysymys on perimmiltään ihmisen ja koneen muuttuvasta ja syvenevästä suhteesta. Tutkimus on vasta alkutekijöissään, kun ihminen-kone-suhdetta  arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Tekoäly-ryhmän avainkysymys on väite oppijaa avustavasta inhimillistetystä ohjelma-agentista. “Tekoäly oppimisen tukena” -artikkelissa arvioidaan “robottikaverien” lisäksi oppimistiedon dataistumista, globalisoitumista ja eriarvoistumista. Jännittävä on ajatus, jonka mukaan tekoälyn avulla tylsästä koulu- ja oppimistyöstä tulee tulevaisuudessa koukuttavaa ja inspiroivaa. Dystooppisempi on tulevaisuus, jossa tekoäly johtaa opetuksen tason laskuun.

Kahdeksas juttu käsittelee opettajatyön tulevaisuutta ja sen ainekset on koottu kolmesta Dare to learn -tutkimuksen teesistä, joiden vastauksia peilataan Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin 7-vuotisaineistoon. ”Dare to teach: opettajuuden tulevaisuuspolut” -artikkelissa pohditaan opettajan muuttuvaa työnkuvaan ja siitä avautuvia eri vaihtoehtoja. Mukana on myös vertailua eri koulumuotojen ja kansainvälisyyden suhteen. Skenaarioille luo pohjaa paneelin kaksi siipeä, joista toinen uumoilee opetustyön lisääntyvän oppimisen henkilökohtaistumisen myötä, kun taas toinen asiantuntijapooli ennustaa opetustyön organisoituvan sote-mallisesti yhteiselle alustalle ja toimittajien markkinoille.

Opettajuuden lisäksi muutoksen kourissa on koko koulutusjärjestelmä. Yhdeksäs juttu käsittelee koulutuksen tulevaisuutta koskevaa tulevaisuuspuhetta ja sen pohjalta laadittuja neljää skenaariota: teho, turva, tori ja tekno. Skenaariot on rakennettu FAR-menetelmällä (Field Anomaly Ralaxion) hyödyntäen panelistien argumentoinnista syntynyttä laajaa aineistoa. Tavoitteena oli kiinnostavien ja kattavien tulevaisuuspolkujen kuvaaminen vuoden 2030 jälkeiseen aikaan.

TEKIJÄT JA METODI

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ideoi teemat, joihin tutkimuksessa keskityttiin. Mausteita teeseihin toi Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri (https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030), jossa monitoroidaan peruskoulun ja lukion tulevaisuutta. Kolmas tutkimuksen resurssoija oli Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemia (www.tvanet.fi), ja tutkimuksen suunnittelusta, ohjauksesta ja menetelmällisestä toteutuksesta vastasi Metodix Oy (www.metodix.fi).

Tutkimusmenetelmänä käytettiin Delfoi-tekniikkaa ja siihen kehitettyä nopean tiedonkeruun mahdollistavaa yhden kierroksen Real-Time Delphi -versiota. Kriittisiä vaiheita siinä ovat fokusoidun ja silti kattavan kyselyn laatiminen, monipuolisen asiantuntijaryhmän muodostaminen, aktiivinen tiedonprosessin managerointi Delfoi-kierroksen aikana ja kertyneen informaation analysointi ja esittäminen. Dare-delfoissa tavoiteltiin erityisesti sitä, että tiedonkeruun lisäksi paneeliin syntyy oppivia ja vuorovaikutteisia vaiheita. Dare-tutkimuksessa ei haettu konsensusta vaan näkemysten moninaisuutta. Mahdollisia, haluttavia ja pelättäviä tulevaisuuksia on useita.

Dare 2030:ssa kukin neljästä tutkimusryhmästä laati asiantuntijapaneelia varten kyselyn, johon kuului seitsemän kysymystä. Vallitseva kysymysmuoto oli avoin tulevaisuusväite, jonka tähtäin asetettiin vuosiin 2030 tai 2040. Ihanteellinen kiistakysymys on kiinnostava ja ratkaisematon keskustelunaihe, joka odottaa lähitulevaisuudessa ratkaisuaan.

DARE 2030 –  OPPIMISEN TULEVAISUUKSISSA. ISBN 978-952-6605-02-09. HKI 2017.

Kirjoittajat: Ville Heilala, Anna-Liisa Juurinen, Milla Luoma, Mirka Nalimova, Daniel Fernández, Johanna Heine, Maarit Hildén, Veera Häkkinen, Petra Kiuru, Juha Koivistoinen, Asta Kurhila, Taina Laakkonen, Teija Laiho, Jaana Liukkonen, Maili Marjamaa, Lotta Meyer-Arnold, Katja Pätsi, Heidi Salokangas, Tuomas Seppälä, Jukka Tikkanen, Tiina Airaksinen, Irmeli Halinen ja Hannu Linturi.

Taitto: Taina Laakkonen

Julkaisija: Metodix Oy

Lataa PDF-tiedosto 

Julkaisuosoitteet: http://www.metodix.fi (julkaistaan 6.9.2017), http://www.syl.fi, http://www.tvanet.fi .

 

 



Kategoriat:artikkeli, Artikkelit, Media, Oppimisen tulevaisuus 2030, Tie, Tutkimus

Avainsanat:, , , , , ,

1 vastaus

  1. Julkaisu esitellään tänään Dare to Learning-tapahtumassa Helsingin Kaapelitehtaalla Vision stagella klo 9.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: