For the use of the Delphi method, five distinctly different purposes can be identified. A couple of promising new functions are also being tested. Recognizing the purpose of research or development is essential, as it affects everything else. ”Everything else” refers to differences in objectives, implementations, and role assignments, which will be discussed in later articles of the blog series.
Delfoin seitsemän ideaa-artikkelisarjan lähteet ja viitteet artikkelikohtaisesti kohdennettuna.
Hannu Linturi © Metodix Oy (julkaistu 13.11.2020, päivitetty 12.6.2024) Delfoi-tutkimus käynnistetään usein ajan- tai tulevankohtaisesta kiistakysymyksestä (engl. issue = ”a matter that is in dispute between two or more” ). Ihanteellinen (kiista)kysymys on kiinnostava, julkinen ja ratkaisematon puheenaihe (”a vital… Lue lisää ›
Delfoi on leimallisesti asiantuntijamenetelmä. Sen paneeliksi nimettyyn raatiin valitaan tarkasteltavaa ilmiötä eri suunnilta hallitsevia eksperttejä. Heidät saatetaan vuorovaikutukseen sekä tutkittavan aiheen teemojen että toistensa kanssa tavalla, jossa korostuvat asiaperustelut vastaajien aseman sijasta. Koska paneelit ovat anonyymejä, keskustelussa ja mielipiteiden esittämisessä ei tarvitse ajatella muuta kuin itse asiaa. Tittelit, asemat ja muut voimasuhteet menettävät merkityksensä ja antavat mahdollisuuden keskittyä tulevaisuuskysymyksiin avoimin mielin.
Delfoin eri versioita yhdistää kolme tunnuspiirrettä: anonyymisyys, asiantuntijuus ja iteratiivisuus. Tunnuspiirteet ovat kestäneet mullistukset, jotka ovat johtuneet teknologian kehityksestä että laajentuvasta ymmärryksestä sen suhteen, miten tietoa muodostetaan. Kukin ominaislaatu on vuorollaan myös kyseenalaistettu.
“A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff 1975)
Delfoi-metodia voi luonnehtia kysely- tai haastattelumuotoiseksi tutkimustekniikaksi, jossa ohjatun vuorovaikutusprosessin kautta pyritään kokoamaan ja kehittämään asiantuntijoista kootun ryhmän eli paneelin jäsenten tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Menetelmässä korostuu vaiheiksi strukturoitu prosessi, joka perustuu manageritutkijan (tai tutkijaryhmän) ja asiantuntijoista koostuvan paneelin väliseen ja keskiseen vuorovaikutukseen. Tutkittavan ilmiön ominaisuuksia kuoritaan esiin kerros kerrokselta tai kuten Delfoissa sanotaan kierros kierrokselta.
Ilmastot@komo-paperi kuvaa yleissivistävän koulutyön ja opettajien avuksi viisi pedagogista työkalua, joissa yhteistoiminnallisen ja tutkivan oppimisen keinoin paneudutaan ilmastonmuutokseen, ja etsitään keinoja päästöjen vähentämiseen eri tasoilla luokasta kouluun ja kotikunnasta koko Suomeen. Useimpia työkaluja yhdistää Delfoi-metodi ja eDelphi- verkko-ohjelmisto, jonka tähtäin on nykyhetkessä tapahtuvissa tulevaisuuden ratkaisuissa. Ratkaisuvaihtoehtoja kuten tulevaisuuksiakin on aina monta ja niiden valintaan on mahdollista vaikuttaa. Delfoi on vuorovaikutuksellinen menetelmä arvioida ja arvottaa näitä vaihtoehtoja keskenään. Toiminnallisena metodina se tukee opetussuunnitelman perusteissa (OPS 2016) kuvattuja laaja-alaisia osaamisia sekä peruskoulussa että lukiossa.
Delfoi-pedagogiikka on menetelmäoppia, jossa oppimisprosessi käynnistetään sokraattisilla kysymyksillä. Ne toimivat käyttövoimana dialogille, jonka päämääränä voi yhtä hyvin olla saman- tai monimielisyys tarkasteltavasta asiasta tai ilmiöstä. Konsensus-vaihtoehdossa pyritään valmistelemaan ryhmän yhteistä päätöstä. Jälkimmäisessä prosessissa muodostetaan erilaisia mahdollisia ja perusteltuja tulevaisuudenkuvia tai skenaarioita.
METODIX 