Johdanto Verkoston käsitettä käytetään tänä päivänä niin arkikielessä kuin tieteellisessäkin ilmaisussa. Tämän artikkelin jaottelussa verkosto on joko metafora eli sillä on vertauskuvallinen merkitys tai sitten käsitettä käytetään kuvaamaan empiiristä tutkimusmenetelmää. Yhteistä verkoston käsitteen molemmissa merkityksissä on se, että verkoston avulla… Lue lisää ›
Sukupuolten näkökulma Tasa-arvo, naisalistus, naisten näkymättömyys Biologinen sukupuoli – sosiaalinen sukupuoli Sukupuoliero Sukupuolijärjestelmä Sukupuolisopimus Naisten kokemus ja arkielämä sekä naisten keskinäinen erilaisuus Naiseuteen ja mieheyteen liitetyt ominaisuudet vaihtelevat eri kulttuureissa ja eri aikoina, mutta kaikki yhteiskuntajärjestelmät jäsentyvät tavalla tai toisella… Lue lisää ›
Focus groups is a research technique that collects data through group interaction on a topic determined by the researcher. In the research process, focus groups can be used at different points. Some use it at the preliminary or exploratory stage… Lue lisää ›
Johdanto Yleinen harhakäsitys on, että käsitekartta olisi vain väline oman oppimisen ja ajattelun edistämiseen ja siinä mielessä vain jonkinlainen oppimis- ja opetusmenetelmä. Käsitekartat ovat sitäkin, mutta ne ovat myös tutkimusmenetelmä, keino hankkia tietoa ihmisten ajattelusta ja oppimisesta (esim. Novak &… Lue lisää ›
grafiikka: Nikolas Saikkonen virtuaalikoordinointi: Sanna Raiskio Tutkimusprosessia kuvaava käsikirjoitussarja käsittelee tutkimuksen tavoitteita, tutkimusprosessin vaiheita ja näihin liittyviä keskeisiä valintoja. Tavoitteena on auttaa opinnäytetyötään tekeviä opiskelijoita tutkimusprosessin kokonaisvaltaisessa hahmottamisessa, tarjota tukiaineistoa opinnäytetyön ohjaajille sekä tuoda joitakin näkökulmia tieteellisen tutkimuksen muiden ammattilaisten… Lue lisää ›
Tutkimisen taito ja tiedon hankinta”, ns. Anttilan aineisto on useita satoja sivuja laaja menetelmäkäsikirja. Aineistoa voi kuvitella eräänlaisena ”tarjottimena”, josta voidaan valita erilaisiin tutkimusongelmiin kulloinkin parhaiten soveltuva lähestymistapa tai -tavat.
Uusi tieteellinen tieto on perusteltua ja suhteessa entiseen. Sille on luonteenomaista tieteellinen tiedonhankintaprosessi, tieteellisten menetelmien käyttö ja tieteen paradigmojen tunteminen. Tutkittavan todellisuuden ja tiedonhankinnan luonnetta voidaan tarkastella tieteenfilosofisena kysymyksenä, jolloin ontologiset ja epistemologiset kysymykset nousevat tärkeiksi samoin kuin ihmiskuvalliset ainekset… Lue lisää ›
This manuscript ponders over the paradigm discussion in science. It frames a structural approach to the paradigm which combines the ontological and epistemological levels to the concrete methodological choices. Explicating this chain of arguments in research helps to make consistent… Lue lisää ›
METODIX 