Hannu Linturi (teksti), Maija Linturi (esitys ja ohjeet) ja Olli-Pekka Jauhiainen (kuvaus ja editointi)

ISBN 978-952-6605-07-4. Delfoi-sarja 2/2019. Metodix Oy www.metodix.fi . Helsinki.

© Hannu Linturi (teksti), Maija Linturi ja Olli-Pekka Jauhiainen (videot https://metodix.fi/julkaisut/ )

Delfoi-metodia voi luonnehtia kysely- tai haastattelumuotoiseksi tutkimustekniikaksi, jossa ohjatun vuorovaikutusprosessin kautta pyritään kokoamaan ja kehittämään asiantuntijoista kootun ryhmän eli paneelin jäsenten tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Prosessin tavoitteena on paneelin yksimielisyys eli konsensus silloin, kun tavoitellaan kestävää perustaa rationaaliselle päätöksenteolle. Rationaalisuuden takaa se, että asiantuntijapaneeliin valitaan monipuolinen ryhmä erilaisia eksperttejä, joiden lähtökohdat ja näkökulmat poikkeavat toisistaan. Samanmielisyys ei synny automaattisesti vaan siihen päädytään parhaan argumentin periaatteen kautta. Toinen ja Suomessa käytetympi reitti kulkee dissensuksen kautta. Panelisteja ei ohjata konsensukseen vaan keskitytään tuottamaan mahdollisimman hyviä argumentteja erilaisten tulevaisuuksien puolesta ja vastaan. Oletuksena on monikollinen tulevaisuus, joka kartoitetaan niin että siltä pohjalta on mahdollista kirjoittaa useita mahdollisia tulevaisuuden käsikirjoituksia. Kumpikin Delfoi-variaatio – saman- versus monenmielisyys – on hyödyllinen, kun tutkittava ilmiö on kompleksinen tai kun halutaan tutkia sellaista asiaa, jota on hankalaa tai arkaluontoista käsitellä muulla tavoin. Erityisen hyvin Delfoi soveltuu erilaisten tulevaisuusvaihtoehtojen argumentatiiviseen tutkimiseen, mikä onkin tämän videon pääkohde.

Seuraavassa artikkelissa kuvaillaan Delfoi-metodin piirteitä ja mahdollisuuksia tekstin ja videoiden avulla. Videoissa asiantuntijat keskustelevat ja kuvaavat menetelmän kulkua, variaatioita ja ongelmia, mutta myös uusia potentiaaleja, joita toimintaympäristöstä ilmaantuu toisaalta tilauksena ja toisaalta uusina keinoina. Tilaus tulee usein yhteiskunnan uudistumistarpeista ja keinot teknologian kehityksestä. Artikkeli koostuu seuraavista luvuista:

1. Delfoita antiikista Oodiin
2. Delfoin tunnusmerkit
3. Delfoi-prosessi
   1. Manageri
   2. Paneeli
   3. Kysely
   4. Delfoi-kierros
   5. Analyysit ja raportit
4. eDelphi 2020
   • Paneelin ja kyselyn perustaminen
   • Paneelin ympäristö ja asiantuntijaluokittelu
   • Panelistien kutsuminen ja hallinnointi
   • Delfoi-prosesssin managerointi
   • Analyysit ja raportit
5. Käyttösovelluksia
   • Ilmastot@komo
   • Delfoi-Scrum
   • Oppimisen tulevaisuus 2030
   • Osaamisen ennakointifoorumi 2035
   • Future Skills
   • Kansalaisfoorumi 2035
6. Delfoi-resursseja
   • Koulutus ja tuki
   • Ohjelmistoja ja kehittäjiä
   • Ohjeistoja
   • Kirjallisuutta
   • eDelphi-tutkimuksia

Artikkelin alkuosa on yleistä metodikuvausta ja jälkiosa käytännön tutkimustoiminnan mallintavaa esittelyä, jossa painottuu suomalaisten metodiasiantuntijoiden kehittämä verkko-ohjelmisto eDelphi (www.edelphi.org), jonka ensimmäisen versio julkaistiin Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Metodix Oy:n ja Otavan Opiston yhteistyönä vuonna 1998.

DELFOITA ANTIIKISTA OODIIN

Antiikin Kreikan kulta-aikoina Delfoin temppelissä asioitiin sekä omissa että valtion asioissa. Kulkijoita riitti, kun jokainen sukupolvi halusi etukäteen tietää sato- ja sotaonnesta. Antiikin ihmisille tulevaisuuksia oli vain yksi mutta jumalia monta. SIttemmin asiat kääntyivät päälaelleen. Delfoin oraakkelilta loppuivat työt kristinuskon levitessä, kun yksijumalainen tulevaisuus valloitti ihmismielet. Kesti sata sukupolvea maailman maallistua niin paljon, että tulevaisuus alkoi näyttäytyä monikossa.

Tarun mukaan Zeuksen poika Apollon omi sekä ennustustaidon jumaluuden että temppelin, joka oli alun perin pyhitetty maan jumalattarelle Gaialle. Pyhätön nimeksi vakiintui Delfoi ja sitä hallitsi Pythia-papitar, jonka valta perustui ennustamiseen. Apollon neitsytpapittarien uskottiin tiettyjen yrttien tai sienten vaikutuksen alaisena osaavan ennustaa tulevaisuutta ja tuoda viestejä suoraan jumalilta. Delfoin temppelistä muodostui silloisen maailman tunnetuin ennustuskeskus, jonka kukoistusaika kesti vuosisatoja. Tapana oli, että kuninkaat ja sotapäälliköt tulivat Delfoihin kysymään neuvoa aina, kun oli tehtävä merkittävä päätös, aloitettava sotaretki, vallattava naapurikaupunki tai tehtävä muuta poliittisesti tärkeää.

Delfoin temppeliä ja nykyaikaista tulevaisuudentutkimusta yhdistää sama motiivi: halu hallita tulevaisuutta. Tulevaisuuden tieto-oppi on toki täydellisesti mullistunut parissa tuhannessa vuodessa. Muinaisessa “tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa” uskottiin tulevaisuuksia olevan vain yksi eli se mikä lopulta toteutuu. Nyky-ymmärryksen mukaan ”oikeita” tulevaisuuksia on useita. Delfoi-menetelmän evoluutiossa näkyy sama kehityskulku. Alkuun Delfoi-tekniikalla tähdättiin konsensukseen, jota voi pitää yhden tulevaisuuden tuottamisena. Iso ero antiikkiin on siinä, että tulevaisuus on konsensus-Delfoissakin tekemisen eikä sopeutumisen kohde. Nykyään Delfoi-tekniikkaa käytetään usein monenlaisten tulevaisuuskäsikirjoitusten rakentamiseen.

Modernin Delfoi-prosessin tarkoituksena on määrittää asiantuntijoiden avulla tarkasteltavan ilmiön tulevaisuus. Konsensus saavutetaan kierrättämällä mielipiteitä asiantuntijaraadissa eli paneelissa niin monta kertaa, että lopulta kaikki ajattelevat samalla tavalla. Sittemmin yksimielisyys- tavoitteen rinnalla ovat lisääntyneet tutkimukset, joissa arvostetaan monenmielisyyttä eli tavoitellaan mahdollisimman rikasta perustelujen kirjoa erilaisille tulevaisuuksille. Vaihtoehdoista arvellaan saatavan parhaat eväät hyville päätöksille. Delfoita käytetään keinona kartoittaa ja valmistella – ei ennustaa – tulevaisuutta. Tulevaisuus nähdään mahdollisuuksina, vaihtoehtoina ja valintoina, joita on aina monta. Tulevaisuutta pitää siis lukea monikossa. Tämä lähestymistapa on käytössä Helsingin keskustakirjasto Oodissa, jonka tiloissa kokoontuvat kerran kuussa uuden ajan oraakkelit omassa Delfoi-työpajassaan. Kokoontuminen on näkyvin osa lähes tuhannen kollaboraattorin Delfoi-kehittäjäyhteisön toimintaa, jonka verkkoympäristö on http://edelfoi.ning.com .

DELFOIN TUNNUSMERKIT

Nykymuodossaan metodin kehittivät Olaf Helmer ja Norman Dalkey vuonna 1953 sodankäynnin strategioiden suunnitteluun. Tällainen strateginen Delfoi koostui useimmiten kahdesta tai kolmesta asiantuntijakierroksesta, joiden kuluessa mielipiteet kerättiin ja niistä saatu informaatio – erityisesti yleisestä linjasta poikkeavat mielipiteet perusteluineen – palautettiin takaisin asiantuntijoille kommentointia varten. Sama iteraatiomalli on edelleen käytössä, joskin prosessimalleja on useita muitakin kuten käyttötarkoituksiakin.

Linstonen & Turoffin (2002) määritelmän mukaan: ”Delfoi-tekniikkaa voidaan luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa”. Määritelmässä korostetaan vuorovaikutusta ja mahdollisuutta edistyä ongelman käsittelyssä silloinkin – ja erityisesti juuri silloin – kun paras ratkaisu on tuntematon. Määritelmästä ja kertyneistä menetelmän käyttökokemuksista on johdettu joukko ehtoja sille, milloin Delfoi-tutkimus on varteenotettava metodivaihtoehto. Kaikki alla olevat kuvaukset ovat myös sellaisia, joille on saatu empiiristä tukea:

• ilmiötä tai ongelmaa (tutkimuskysymystä) ei voida tutkia täsmällisillä analyyttisillä menetelmillä,
• yhteisöllisesti käsitellyt subjektiiviset arvioinnit ovat ongelman ratkaisun kannalta hyödyllisiä,
• ilmiö on laaja, kompleksinen ja monitieteinen ja osallistujilta ilman keskustelua puuttuu ’yhteinen kieli’ tai keino ratkaista ongelma,
• ilmiö sijoittuu tulevaisuuteen, josta ei voi olla varmaa tietoa, mutta jonka todennäköisyydestä ja toivottavuudesta vallitsee erilaisia perusteltuja näkemyksiä,
• aika- ja kustannusrajoitukset estävät toistuvat ryhmätapaamiset,
• prosessiin tarvitaan suuri määrä asiantuntijoita ja ryhmän koko on liian suuri toteutettavaksi ryhmätyömenetelmin,
• erillisen välittäjän (Delfoi-managerin) käyttö on tarpeen erimielisten asiantuntijoiden tiedon keräämiseksi yhteiseen käyttöön,
• on halutaan välttää asiantuntijoiden pyrkimyksiä vaikuttaa muiden mielipiteisiin muilla tavoin kuin argumentoimalla.

Delfoi-prosessissa tuotetaan näkökulmia, hypoteeseja ja väitteitä, jotka saatetaan avoimen asiantuntijatestin ja argumentoinnin kohteeksi. Prosessissa pyritään seulomaan näkemykset jaetuiksi tai erimielisiksi yhteisönäkemyksiksi. Molemmat lopputulokset ovat arvokkaita. Erimielisiä voidaan olla paitsi argumenteista myös tavoitteista, vaihtoehtojen todennäköisyydestä ja haluttavuudesta. Nykyhetken avointen kysymysten lisäksi menetelmää käytetään erityisesti sellaisten tulevaisuuskysymysten tarkasteluun, joiden suhteen esiintyy monenlaisia ja keskenään ristiriitaisia pyrkimyksiä ja ymmärryksiä.

Delfoi- menetelmässä etsittiin alun perin konsensusta. Nyttemmin menetelmää käytetään usein – Suomessa eritoten – innovaatio- ja oppimisjärjestelmänä, jossa eriävillekin mielipiteille annetaan arvoa. Tulevaisuuksia on tämän lähestymistavan mukaan aina monta kuten artikkelin alussa kuvattiin. Osa eriävistä mielipiteistä saattaa ennakoida heikkoa signaalia tulevasta kehityksestä. Subjektiivisten mielipiteiden perusteella muodostetun tiedon sisältää myös muuten piiloon jäävää hiljaista tietoa, joka on kiinnostava osa kaikesta hankittavasta informaatiosta. Tulevaisuustietoa voi strukturoida eri tekniikoin monitasoiseksii tulevaisuuskartaksi, joka auttaa näkemään erilaisia tulevaisuuksia ja mahdollisia polkuja niihin.

Delfoi-prosessin perusominaisuuksia ovat iteratiivisuus (useita haastattelu- tai kyselykierroksia), asiantuntijuus, anonyymisyys ja palaute. Delfoi-menetelmän tärkeimmät tunnusmerkit muodostuvat seuraavista piirteistä:

• Tarkasteltavana on avoin nykyhetkessä tai tulevaisuudessa esiintyvä ilmiö tai ongelma, josta vallitsee perustellusti erilaisia näkemyksiä.
• Ilmiötä arvioi ilmiön asiantuntijoista ja asianosaisista koostuva motivoitunut paneeli, jossa on monipuolisesti mukana kaikki tahot, joilla on tietämystä joko koko ilmiöstä tai jostain sen olennaisesta osasta.
• Manageri tai manageritiimi suunnittelee, toteuttaa, ohjaa, analysoi ja raportoi Delfoi-prosessin kaikki vaiheet.
• Delfoissa keskeistä on Delfoi-kierrosten aikana tapahtuva iteratiivinen ja trialoginen tiedonmuodostusprosessi, jota managerin aktiivisesti kätilöi. Panelistit saatetaan useassa vaiheessa keskustelemaan ja argumentoimaan eri näkemysten puolesta ja vastaan. Keinoina managerilla ovat mm. osallistava viestintä, sokraattiset kysymykset ja mahdollisuus käyttää panelistien kommentteja uusina kysymyksinä.

Useimmiten Delfoi-tutkimus toteutetaan ja analysoidaan kvalitatiivisesti, jolloin jakaumadataa olennaisempaa on kommentointiin, argumentointiin ja dialogiin käytetty laadullinen tieto. Poikkeuksia on ja niin meillä kuin kansainvälisestikin on toteutettu laajoja jopa tuhansien osallistujien tutkimuksia etenkin teknologiakehityksen ennakoinneissa. Seuraavassa luvussa esitellään Delfoin toimijat ja prosessi tekstin ja asiantuntijapuheenvuorojen yhdistelmänä. Tiivis metodiesittely on saatavilla omana lyhytvideonaan “Delfoi-metodi” (video julkaistaan 15.1.2019 https://youtu.be/yMfn9irS-Io )!

DELFOI-PROSESSI

Delfoi-prosessin peruskulku kuvataan diagrammissa. Lähtökohtana on tutkimuskysymyksen tai kehittämistarpeen herääminen, jonka joku tutkija tai tutkijaryhmä ottaa tutkittavakseen. Ilmiön tutkimiseksi he kartoittavat siihen liittyvät asiantuntijuudet ja asianosaisuudet. Kun ne on selvitetty rekrytoidaan varsinainen asiantuntijapaneeli. Tarkasteltavasta ilmiöstä laaditaan kiinnostavia ja jakavia tulevaisuusteesejä, joihin asiantuntijat kutsutaan vastaamaan.

Panelistin vastaus koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen on tyypillisesti asteikkovastaus ja toinen perustelu tälle skaalavalinnalle. Panelistit saavat managerin säätelemällä aikataululla näkyviinsä myös muiden panelistien vastaukset, joita he pääsevät myös kommentoimaan samoin kuin he voivat muuttaa omia alkuperäisiä vastauksiaan koko vastaamis- eli kierrosajan. Useimmiten Delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kierroksia, jolloin myös kysymykset evoloituvat prosessin aikana. Kierrosten välillä ja lopuksi tuloksia analysoidaan ja tieto jaetaan myös paneelin käyttöön. Tutkimusraportin sisältö voi vaihdella tulosten kuvauksista toiminta- ja päätösehdotuksiin ja diskurssianalyyseistä skenaarioihin.

Seuraavissa alaluvuissa käydään menetelmäasiantuntijoiden opastamana läpi Delfoi-prosessiin vaiheet ja niihin kuhunkin liittyvät olennaiset tekijät. Kuten mikä tahansa tutkimusprosessi niin Delfoikin käynnistyy siitä, että tunnistetaan tutkimuskysymys tai kehittämisen kohde. Prosessi nytkähtää eteenpäin, kun kysymystä kuljettamaan löydetään tutkija tai Delfoin tapauksessa manageri, jonka tehtävä ensivaiheessa on formuloida ja tavoitteistaa tutkimuskysymys yhdessä mahdollisen tutkimuksen tilaajan kanssa.

Manageri

Pysähdytään aluksi pohtimaan mikä tekee Delfoi-managerista erityisen toimijan, jonka “toimenkuva” poikkeaa monessa kohdassa siitä, mikä on survey-kyselyllä aineistoa keräävän tutkijan tehtävä. Nimityserosta voi päätellä, että managerin toimenkuva on tutkijaa aktiivisempi suhteessa sekä tutkimusprosessiin että tietolähteisiin. Eroavaisuuksien tieto-opillinen perusta on se, että tulevaisuudesta ei ole varmaa tietoa, jolloin paljon painoa tulee sille, että tunnistetaan, tutkitaan ja keskustellaan erilaisista vaihtoehtoisista perustelluista tulevaisuuksista.

Hyvien manageriominaisuuksien lisäksi Delfoi-tutkijan tulee tietää mitä hänen pitää prosessin eri vaiheissa tehdä. Delfoi-managerin tehtävät seurailevat kronologisesti prosessin kulkua:

1. Lähtötietoperustan hankkiminen ja tietojen tiivistäminen paneelin käyttöön
2. Paneelin rakenteen kuvaus ja määrittely sekä panelistien henkilökohtainen rekrytointi
3. Avaavien kysymysten muotoilu ja kysely(ide)n rakentaminen
4. Paneeliympäristön luominen, panelistien kutsuminen ja hallinnointi
5. Aktiivinen ja kohteellinen prosessin fasilitointi ja paneelin informointi Delfoi-kierroksen aikana
6. Delfoi-kierroksen tulosten analysointi ja seuraavan kierroksen kysymysten rakentaminen analyysin pohjalta
7. Tulosten analysointi, esittäminen ja raportointi, jossa saattavat toisaalta painottua erilaiset tulevaisuuden käsikirjoitukset eli skenaariot, ja toisaalta päätöksentekoa valmisteleva vaihtoehtojen punninta ja siihen perustuvat toimenpide-ehdotukset

Managerin erityinen taito on saada paneeli “soittamaan” ja “soimaan” yhdessä. Kiinnostavilla tulevaisuuskysymyksillä, toisiaan inspiroivilla panelisteilla ja motivoivalla prosessin fasilitoinnista solistisesta asiantuntijajoukosta saadaan kehittymään oppiva ja musisoiva “soitinryhmä”. Ideaalitilanteessa paneelin jäsenet pölyttävät avoimesti mutta anonyymisti aikaisemmin oppimaansa ja tulevat samalla vahvistaneeksi yhteistä oppimisprosessia, jonka tunnusmerkki on kierrosten aikana muuntuva ja kehittyvä tiedonmuodostus, jossa argumentointi, dialogi ja monenvälinen trialogi on runsasta.

Paneeli

Manageri vastaa ja ohjaa paneelin prosessia, mutta soinnut ja äänet tulevat paneelista, jonka laadun keskeinen tuntomerkki on polyfonia eli moniäänisyys. Managerilla on paneelin valinnassa apunaan kaksiulotteinen kriteeristö, jonka perusteella panelistit voidaan sijoittaa matriisiin, jonka ensimmäinen luokittelu perustuu panelistin asiantuntijuuteen ja toinen intressiin eli asianosaisuuteen.

Asiantuntijapaneeliin tiivistyvät Delfoi-tutkimuksen mahdollisuudet, jotka voi karkeasti jakaa kahtia jo olemassa olevaan että tulemassa olevaan potentiaaliin. Edellinen mahdollisuus realisoituu kun panelistit jakavat asiantuntijuutensa tutkijan käyttöön. Jälkimmäinen toteutuu, jos panelisti heittäytyy myös kuuntelemaan ja keskustelemaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Molemmissa tavoitteissa managerin aktiivisuudella ja osaamisella on ratkaiseva merkitys kuten edellisessä alaluvussa todettiin.

Hyvä panelisti on …

1. tarkasteltavan ilmiön tai sen jonkun osa-alueen merkittävä asiantuntija,
2. tarkasteltavan ilmiön tai sen jonkun osa-alueen asianosainen (panelistilla on intressi tutkittavan ilmiön tulevaisuuksien suhteen),
3. sellainen, jolla on Delfoi-prosessin suhteen joko välillinen tai suora tiedonintressi, ja hän on myös tietoinen siitä eli hän tietää hyötyvänsä prosessista,
4. sellainen henkilö, jolla on hyvä kirjallinen ilmaisu- ja vuorovaikutuskyky ja halu käyttää tätä taitoaan Delfoi-prosessissa,
5. on siten tulevaisuusorientoitunut, että hyväksyy ajatuksen monista mahdollisista tulevaisuuksista, joiden todennäköisyyttä ja toivottavuutta hän osaa rationaalisesti arvioida

Yksittäisen panelistin ominaisuudet saattavat poiketa koko paneelin toivottavista ominaisuuksista. Paneelin aktivoinnissa kärjekäs ja ehdoton argumentoija voi olla hyödyllinen vuorovaikutuksen ja keskustelun katalyytti. Kärjekäs kysymys ja panelisti herättävät tunteita ja voivat sitä kautta tuottaa Delfoi-prosessiin uusiutuvaa energiaa, jota parhaimmillaan johtaa pitkiin kommenttien ja perustelujen dialogiketjuihin.

Kysely

Delfoi on sokraattinen metodi, jossa kysymys on oppivan Delfoi-prosessin käynnistävä liipaisin. Kysymyksillä herätetään ihmettelyä, tunnetta, keskustelua ja pohdintaa. Hyvä kysymys ohjaa ottamaan henkilökohtaisen kannan ilmiöön ja herättää tarpeen myös perustella tätä kantaa.  Panelistin mielenkiinnon ja motivaation kannalta Delfoin kysymyksillä ja kyselyillä on keskeinen osuus, jonka toteutuksessa korostuvat erot tavalliseen gallup-tyyppiseen survey-tutkimukseen. Erottavia tekijöitä on useita, vaikka lähtötilanne olisi samanlainen. Kysymyksen kohdentuminen tulevaisuuteen tekee siitä eri tavalla avoimen kuin silloin, kun kysytään mielipidettä johonkin ajankohtaisilmiöön. Toinen tärkeä ero on siinä, että panelisti pääsee katsomaan muiden vastauksia ja voi niiden perusteella myös muuttaa alkuperäistä kantaansa. Lisäksi panelisti voi omilla kommenteillaan ja argumenteillaan pyrkiä anonyymisti vaikuttamaan toisten panelistien alkuperäisiin kantoihin.

Tiivistettynä hyvän kysymyksen/kyselyn ominaisuude ovat seuraavat:

1. kysymys on selkeä, ymmärrettävä ja yksiselitteinen (luotettavuus)
2. kysymys on yllättävä, kiinnostava ja inspiroiva (kiinnostavuus)
3. kysymys on jakava eli panelistien kannanotot jakautuvat asteikolla (diversiteetti)
4. kysymys kohdistuu tulevaisuuteen ja sisältää tunnistettavan muutoksen nykytilaan (muutos)
5. kysymys on ilmiön suhteen konkreettinen ja kuvaa toimintaa indikatiivissa^[1] (toiminnallinen)
6. kysymys on neutraali eikä suostuttele vastaajaa suuntaan eikä toiseen (neutraali)

Hyvä kysymys paljastuu lopulta käytössä, jonka tuntomerkkinä on runsas ja toistuva osallistuminen, kommentointi ja argumentointi, joka johtaa myös kantojen tarkistuksiin. Kysymyksistä muodostuvan kyselyn tai kyselyiden tulee kattaa tasasuhteisesti koko tarkasteltava ilmiö, joskin Delfoi-kierrosten iteraatio mahdollistaa jatkuvan laajentavan tai fokusoivan kysymysten täydentämisen .

Delfoi-kierros

Sähköinen kyselylomake ja managerin kutsu käynnistää ensimmäisen Delfoi-kierroksen, jossa panelisti ensin ottaa kantaa tulevaisuutta koskevaan asteikkokysymykseen. Toiseksi hän perustelee valintansa ja kolmanneksi panelisti pääsee tarkastelemaan koko ryhmän vastauksia ja ottamaan kantaa niihin. Managerin tehtävä on tarkkailla osallistumista ja kommunikoida tilanteen kehittymisestä paneelille. Manageri huolehtii kohdeviestinnällä siitä, että paneelin eri ryhmien osallistuminen on mahdollisimman tasaista. Moninäkökulmainen argumentointi takaa sen, että tulevaisuus tulee kartoitetuksi kattavasti. Kiinnostavia kannanottoja ja keskustelulinjoja kannattaa nostaa esiin jo kierroksen aikana varsinkin jos kyseessä on nopeatempoinen yhden kierroksen Delfoi-menetelmävariaatio.

Delfoi-prosessia luonnehtii perustelujen ja vastaperustelujen iteraatio, jossa ensimmäinen kannanotto on vasta lähtökohta. Kantaa on lupa muuttaa. Ensimmäisen kierroksen vastauksista kierrätetään uusia kysymyksiä, joilla ilmiön tarkastelu ja tutkiminen syvenee tai laajenee. Managerin tehtävä on palvella paneelia valitsemalla ja kohdentamalla iteraatiota teemoihin, joissa kantojen muodostuminen on polaarista tai muuntuvaa.

Onnistuneen Delfoi-kierroksen tuntomerkkejä:

1. Asteikko- tai muuhun kysymystyyppiin vastaaminen on runsasta.
2. Kommentointi on runsasta.
3. Kommenttien kommentointi eli dialogi on runsasta.
4. Kommenttiketjuihin osallistuu useampi kuin kaksi panelistia (trialogisuus).
5. Panelisti muuttaa alkuperäistä vastaustaan kierroksen aikana.
6. Kommenttien argumenttipitoisuus on korkea.
7. Paneelin eri alaryhmien osallistuminen on tasaisen korkeaa.

eDelphissä on kehitteillä kyselykohtainen laatumittari, joka kuvaa osallistumisen määrällisiä piirteitä suhteessa paneelin kokoon.

Analyysit ja raportointi

Raportointi ja analyysit riippuvat Delfoi-tutkimuksen tavoitteista. Tieteellisessä tutkimuksessa päädytään usein kuvaamaan skenaariotekniikan keinoin useita tulevaisuuden käsikirjoituksia ja polkuja, kun taas kehittävässä toiminnan tutkimuksessa päädytään usein kuvaamaan asiantuntijoiden kuvaamia keinoja ja reittejä toivottaviin tulevaisuuksiin. Pragmaattisessa toiminan kehittämisessä Konsensus-Delfoi saattaa olla soveliain metodivariaatio, kun pyritään tuottamaan välittömään tarpeeseen toimenpide- ja päätösehdotuksia.

Onnistuneen analyysin ja/tai raportin tuntomerkkejä ovat mm. seuraavat tuotokset:

1. Raportti on rikaspiirteinen kartta tulevaisuuksista.
2. Analyysi jalostaa ja nostaa esiin informaatiota, jota ei ole pääaineistosta mahdollista suoraan hahmottaa.
3. Tutkimuksen tuloksena on keskinäisriippuvuuksia avaava systeeminen ilmiökuvaus, josta haarautuu eri tekijöiden vaikutuksesta vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
4. Raportti ja tutkimus johtavat valintoihin, päätöksiin ja toimintaan.
5. Tutkimus johtaa jatkotutkimuksiin ja/tai tulosten seurantaan (barometri), joiden kautta tulevaisuuskartta ajassa rikastuu ja täydentyy.

Seuraavassa luvussa esitellään eDelphi-verkko-ohjelmisto. Delfoi-menetelmän evoluutiossa näkyy kehitys, jossa siitä on yhä enemmän kehittymässä tiedon muodostamisen prosessi sen sijaan, että keskityttäisiin keräämään jo olemassa olevaa tietoa. Se näkyy myös ohjelmistokehityksessä, jossa vuorovaikutusta ja osallistumista katalysoivat managerityökalut ovat vahvistuneet jokaisessa päivitysversiossa viimeisen 20 vuoden aikana.

eDELPHI 2020

eDelphi.org-verkkoympäristö (www.edelphi.org) on Delfoi-metodin käyttöön suunniteltu verkko-ohjelmisto. Sen ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1998 nimellä Professional Delphi Scan. Ohjelman ensi versio konseptoitiin ja koodattiin Opetusministeriön rahoituksella yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Metodix Oy:n ja Internetix Campuksen (Otavan Opiston tuottama avoin verkko-oppimisympäristö) kanssa. Ohjelmiston nykykehityksestä vastaa Metodix Oy yhdessä Delfoi–menetelmän kehittäjäyhteisön kanssa, johon kuuluvat kaikki alkuperäiset toimijat lisättynä mm. Tulevaisuuden tutkimuksen seuralla. Vuosien 2019-2021 aikana toteutetaan ohjelmistouudistus. Koodista vastaavat mikkeliläiset ohjelmistotalot Metatavu Oy ja Mindhive Oy.

Ohjelmakonseptin kehittäjät Jari Kaivo-oja, Osmo Kuusi ja Hannu Linturi määrittelivät hankkeen tavoitteet viime vuosituhannen loppupuolella seuraavasti: “ohjelmisto koostuu tutkimuskehittimistä, jonka avulla manageri voi suunnitella, toteuttaa, analysoida ja raportoida tutkimuksen. Kyselyn ensi vaiheessa manageri luo kyselylomakkeen tai lomakkeita, joihin voi sisältyä teksti- ja grafiikkaosioita (esimerkiksi johdanto ja selvitykset), kvantitatiivisia osia (erityyppiset kysymykset), tekstivastausosia (kvalitatiivinen aineisto) sekä linkkejä. Lomakkeen rakentelu tehdään hakemistopuuhun, jonka elementit ovat samalla tavalla kopioitavissa ja liitettävissä leikepöydän kautta kuin Windowsissa yleensäkin vaikka lomakkeen käsittely tapahtuukin selaimella ja edellyttää internet -yhteyttä. Työskentely onnistuu jo GPRS –yhteyksillä, mutta sujuvaa se on vasta ADSL –tasoisilla yhteyskaistoilla.”

Kaistaa on noista ajoista laventunut poluista mottoriteiksi, mutta paljon on nykyversiossa myös samaa kuin alkuperäisessä ohjelmassa. Manageri suunnittelee, toteuttaa ja analysoi yhden ja saman työkalun avulla kaikki Delfoi-operaatiot. Teknologia on muuntunut moneen kertaan. Niinpä nykyinen eDelphi on järjestyksessä jo viides kokonaan uudelleen koodattu versio ohjelmistosta. Itse menetelmä on muuttunut vähemmän, joskin siinäkin verkon myötä variaatiot ovat lisääntyneet. Sekä menetelmän että ohjelmiston kehitystä kuvataan “eDelphi – metodievoluutiota verkossa” -artikkelissa https://metodix.fi/2014/11/26/edelfoi-metodievoluutiota-verkossa/. Tärkeä kehityshyppy on parhaillaan käynnissä. Avoinna on vielä se, miten asiantuntijatiedon avuksi otetaan käyttöön avointa dataa sekä joukon että teköälyä.

Delfoi-menetelmän tunnistaa palautteisista kyselykierroksista sekä niihin reagoivasta anonyymistä asiantuntijaraadista. Viime vuosina Delfoille on löydetty uusia menetelmämurteita ja käyttökohteita, joissa sovelletaan sekä verkkoteknologian että -median kehitystä. Suomi on tässä suhteessa edelläkävijämaa. Edelläkävijyys koskee sekä tulevaisuuksientutkimuksen teoria- että metodikehitystä. Delfoi-tekniikka on sillanrakentajametodi, joka kelpaa yhtä hyvin akateemisen opinnäytteen päämetodiksi kuin työyhteisön kehittämisen työkaluksi. eDelphi-ohjelmisto on yli kahdenkymmenen vuoden historiankin jälkeen metodipioneeri, jota kannattelee avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisö. Kehittäjäyhteisö toimii verkossa osoitteessa http://edelfoi.ning.com.

Panelistin eDelphi

Paneeli ja panelisti sen autonomisena osana on nykymuotoinen “Delfoin oraakkeli”, jonka moninäkökulmaista työprosessia manageri fasilitoi. Seuraavaksi tarkastellaan panelistin toimia vaihe vaiheelta kuvitteellisen vastaajan silmin tietokoneen tai mobiililaitteen näytöltä. Esimerkkinä käytetään kiistanalaista tulevaisuusilmiötä, jota nimitetään teknologiseksi singulariteetiksi. Paneeli, kyselyt ja kysymykset ovat englanninkielisen käyttäjäkunnan takia englanniksi, joka puheessa suomennetaan.

Ensimmäinen panelistin kosketus eDelphi-paneeliin on managerilta saapunut kutsusähköposti. Jo sitä ennen manageri on varmistanut että panelisti on halukas ja kykenevä osallistumaan paneeliin. Osallistumismotivaatiota lisää tieto siitä, että manageri määrittelee kutsutun tarkasteltavan ilmiön erityiseksi asiantuntijaksi ja mahdollisesti myös tieto siitä, keitä muita asiantuntijoita on lupautunut paneeliin.

Sähköpostissa on linkki, josta panelisti pääsee suoraan paneeliin ilman mitään kirjautumisrituaaleja. Paneelissa odottaa yksi tai useampia kyselyitä, joiden kysymyksiin panelistin toivotaan vastaavan. Tavoiteltavaa on pitää kysymysmäärä pienenä ja argumentoinnin intensiteetti suurena. Vastaaminen on anonyymiä eikä vastauksia ja vastaajia ole mahdollista yhdistää.

Anonyymi vastaaminen ei tarkoita etteikö tutkija voisi jakaa osallistujille tietoa siitä, ketkä osallistuvat paneeliin. Se on useimmiten vastaajia motivoiva tieto eikä uhkaa tietoturvaa pienessäkään paneelissa. Useimmat paneelit ovat 10-40 panelistin kokoisia. Kokoon vaikuttaa se, kuinka monenlaisia asiantuntijaryhmiä tarkasteltava ilmiö edellyttää.

Ensin panelisti vastaa esimerkkitapauksessa asteikkokysymykseen, jossa on kaksi kriteerimuuttujaa todennäköisyys ja toivottavuus. Oman asteikkopisteen määrittämisen jälkeen panelisti saa näkyviin myös sen, miten muut panelistit ovat vastanneet. Seuraavaksi panelisti perustelee oman asteikkovalintansa kommenttilaatikkoon. Joissakin kysymyksissä kommenttia voidaan pyytää myös toisesta näkökulmasta – toisella välilehdellä – kuten esimerkkien tai heikkojen signaalien suunnasta.

Kun yhteen kysymykseen on vastattu siirrytään seuraavaan kysymykseen, jolloin edellisen kysymyksen vastaukset tallentuvat automaattisesti. Paneeliin voi vastata pala eli kysymys kerrallaan. Delfoi-käytäntöön kuuluu myös se, että manageri kutsuu osallistumaan monta kertaa yhden Delfoi-kierroksen aikana. Usein manageri kertoo myös miten prosessi kehittyy jotta panelistit osaavat ottaa kantaa keskusteluihin. Jos toinen panelisti kommentoi vastausta niin siitä lähetetään triggeriviesti linkkeineen kommentoidun sähköpostiin.

Panelisti voi suhtautua tekemiseensä huolettomasti. Delfoi-manageri pitää huolta kulloisestakin tilanteesta ja siitä mitä panelisteilta odotetaan. Seuraavaksi siirrytäänkin tarkastelemaan, mitä kaikkea Delfoi-managerin toimenkuvaan kuuluu.^[e][f]

Managerin eDelphi

eDelphiin rekisteröidytään itsekirjautumalla omin tunnuksin ja heti kun se on tehty, käyttäjä saa oikeuden perustaa oma paneeli ja siihen oma kysely. Sitä kuvataan managerin ohjeiston ensimmäisessä vaiheessa. Neljässä muussa vaiheessa kuvasta managerin keskeisimmät operaatiot paneeliympäristön rakentamisessa ja Delfoi-prosessin kuljettelussa.

1. Paneelin ja kyselyn perustaminen

1. Klikkaa “Aloita paneelin luonti”
2. Nimeä ja kuvaa paneeli (tekstiä voi myöhemmin muokata, huokaa kuitenkin että nimi tulee osaksi paneelin URL-osoitetta, joten se kannattaa pitää lyhyenä)
3. Käynnistä kyselyn tekeminen “Luo kysely”-kuvake-klikkauksella
4. Anna kyselylle nimi ja kuvaus (niitä voi myöhemmin muuttaa)
5. Kysymyksen teko käynnistyy klikkaamalla kuvaketta “Luo sivu”
6. Valittavana on kymmenkunta erityisesti Delfoi-käyttöön suunniteltua kysymystyyppiä, joista nyt valitaan uusin eli “Live 2D”. Se on eniten käytetty Delfoi-kysymys, jossa tässä tapauksessa arvioidaan asteikolla (tulevaisuus)väitettä kahden kriteerin – todennäköisyys ja toivottavuus – kautta.
7. Määritellään kysymyksen parametrit: muotoilu niissä on sama kuin kuin mihin panelisti vastasi edellisessä kohdassa.
8. Tallennetaan kysymys ja tehdään siitä kopio, jossa muutetaan vain kysymyksen eli tulevaisuusväitteen sisältöä. Tallennetaan toinenkin kysymys ja poistutaan kyselyn muokkauksesta.
9. Tarkistetaan kyselyn ilmiasu panelistin näkökulmasta klikkaamalla perustetun kyselyn nimeä ja tehdään testivastaus. Jos kaikki on kunnossa voidaan edetä seuraavaan vaiheeseen.

2. Paneelin ympäristö ja asiantuntijaluokittelu

Toisessa vaiheessa viimeistellään kyselyn lisäksi paneelin muut sisällöt kuten taustadokumentit ja tiedotteet. Seuraavassa esitellään tavallisimmat managerioperaatiot:

1. Lisätään paneelin oikeaan sarakkeeseen aikataulutiedote siitä, miten Delfoi-prosessi etenee.
2. Lisätään taustadokumentti, joka haetaan Google Drivestä (tämän edellytyksenä että manageri käyttää Googlen sähköpostia)
3. Rakennetaan paneelille asiantuntijamatriisi, jonka mukaan siihen kutsutut panelistit luokitellaan ja joka toisaalta ohjaa panelistivalintaa. Ensimmäinen panelistin valintakriteeri on asianosaisuus eli intressi, joka liittyy tarkasteltavaan ilmiöön (ensimmäinen, toinen ja kolmas sektori) ja toinen asiantuntijuuden alue ja laatu (political, economical, social, technological, ecological).

3. Panelistien kutsuminen ja hallinnointi

Kolmannessa vaiheessa kutsutaan panelistit vastaamaan ja hallinnoidaan käyttäjiä. Seuraavassa demonstraatio siitä miten Delfoi-kierrokselle kutsutaan:

1. Valitaan Hallinnointi/Kutsu/liitä käyttäjiä
2. Syötetään kutsuttavan panelistin sähköposti syöttölaatikkoon ja klikataan se osoitelaatikkoon, toistetaan vielä sama toiselle panelistille.
3. Iso joukko panelisteja kannattaa tuoda csv-tiedostona (esimerkkitiedosto case.csv), joka voi niukimmillaan koostua pelkistä sähköposteista
4. Kun postilista on valmis muokataan kutsukirje, joka kannattaa rakentaa jossain tekstinkäsittelyohjelmassa ja kopioida sieltä kutsukirjelaatikkoon. Valmiista kirjepohjasta  voi poistaa kaiken muun paitsi hakasuluissa olevan “HYVÄKSYMISLINKIN”. Siihen ohjelmisto tuottaa kunkin kutsutun yksilöllisen paneelilinkin. Tässä yhteydessä pitää varoittaa Explorer-selaimen käytöstä. Explorer on epästandardi ohjelmisto, jota sen kehittäjä Microsoft ei enää tue.
5. Kun kaikki on valmista, klikataan kohtaa lähetä kutsu.
6. Tarkistetaan lopuksi Hallinnoi käyttäjiä-toiminnon kautta, miten kirjautuneen panelistin statusta voi muuttaa tai käyttäjän poistaa paneelista.

4. Delfoi-prosessin managerointi

Neljännessä vaiheessa operoidaan paneelin kanssa siinä vaiheessa, kun Delfoi-prosessi on jo käynnissä.

1. Panelistien osallistumista voi seurata kohdassa Hallinnointi/Kyselykohtainen seuranta, jossa valitaan klikkaamalla seurattava kysely ja toisella klikkauksella pannaan vastanneet vastaajat aikajärjestykseen. Paneeliin osallistumista on mahdollista seurata Hallinnointi/Kutsu/Liitä käyttäjiä-kohdassa, jossa panelistit luokitellaan eri kategorioihin sen mukaan ovatko he hyväksyneet kutsun osallistua vai ei.
2. Delfoi-managerilla on mahdollisuus editoida kommentteja ja vaikuttaa niiden esittämiseen. Selvää on että editointiin pitää olla hyvät syyt. Delfoi-kierroksen jossain vaiheessa halutaan esimerkiksi fokusoida keskustelua, jolloin osa keskusteluista piilotetaan keskustelun ajaksi. Epäasiallisia kommentteja voidaan myös piilottaa. Editointi tapahtuu kyselyyn vastaamistilassa, jossa hallinnoijalla on kolme muokkausmahdollisuutta: Piilota, Muokkaa ja Poista.
3. Delfoi on iteratiivinen prosessi, jossa usein toteutetaan toinen tai kolmas kyselykierros, joiden sisällöt perustuvat siihen, mitä ja miten edellisellä kierroksella on vastattu. Jatkokierroksen toteutuksessa on kaksi perustekniikkaa. Toisessa kopioidaan edellinen kysely ja muokataan siitä uusi kysely. Näin toimitaan esimerkkitapauksessa, joskin jätetään  kyselyn muokkausvaihe näyttämättä. Toinen vaihtoehto on rakentaa kysely alusta alkaen samoin kuin ensimmäinenkin kierros.

5. Analyysit ja raportit

Viidennessä vaiheessa analysoidaan ja raportoidaan Delfoi-prosessin tuloksista. Raportoinnissa ja jatkoanalyyseissä tukeudutaan Googlen maksuttomiin toimistosovelluksiin.  

1. Raportoijan tärkein palvelu on Hallinnointi/Kyselyiden tulokset. Sitä kautta kyselyn voi tulostaa ^[j][k][l]
2. Ensimmäisenä manageri päättää ajaako koko kyselyraportin vai vain osan siitä. Ositus voidaan tehdä a) asiantuntijuusluokittelun (ylinnä ylhäällä), b) kysymysten (sivuvalinta) ja c) kommenttikategorian mukaan.
3. Raportteja voi ajaa viiteen eri formaattiin samalla tavalla. eDelphi muodostaa raportin tausta-ajona ja toimittaa sen tilaajan eli managerin sähköpostiin, kun se se on valmis. Aineiston koosta riippuen siinä kestää 1-10 minuuttia. Ensimmäisenä esitellään PDF-tiedoston vienti. Se on suoraraportti jaettavaksi välittömään käyttöön heti Delfoi-kierroksen sulkemisen jälkeen.
4. Toinen raportti- ja tiedostomuoto on Google Dokumentti, jonka käyttö edellyttää Google-tiliä. Raportin tärkein ominaisuus on se, että se on muokattava ja jaettava dokumentti, jolla on mahdollista toteuttaa lopullinen tutkimusraportti.
5. Tutkimuksen data voidaan viedä myös CSV- tai taulukkomuodossa managerin sähköpostiin. Erityisesti taulukkomuoto mahdollistaa erilaiset jatkoanalyysit eri taulukkolaskentaohjelmissa (Google Taulukko, Excel) mukaan lukien kvantitatiivisen (esimerkiksi SPSS) ja kvalitatiivisen (esimerkiksi Atla.ti) analyysinerikoisohjelmat.
6. Viimeinen tiedostomuoto on png-grafiikka, joka on hyödyllinen kun tutkimustuloksia halutaan esittää kuva/kalvomuodossa. Vientitiedostoon viedään zip-muodossa kaikki kyselyssä esiintyvät graafiset kuviot ja kuvaajat.

Managerioperaatioista on tehty havainnolliset suomen- ja englanninkieliset video-ohjeet, joiden yhteinen kesto on noin tunti. Videot löytyvät eDelphin etusivulta https://www.edelphi.org/help.page . ^[m][n][o]

KÄYTTÖSOVELLUKSIA

Delfoi-prosessin tueksi on kehitetty avoimen lähdekoodin eDelphi-verkko-ohjelmisto (www.edelphi.org), jonka käyttöönottoa helpottamaan on tehty useita opasvideoita (ks. https://www.edelphi.org/help.page). Seuraavassa esitellään muutamia Delfoi-projekteja, joilla on yhtymäkohtia kouluun ja Delfoi-pedagogiikkaan.

Ensimmäiseksi kuvataan kaksi kokeilua, joissa Delfoi-tekniikkaa on kokeiltu ja kokeillaan koulussa. Ensimmäisessä kuvataan Ilmastot@komon viisi työkalua koulun ilmastokasvatukseen. Toisessa esitellään Delfoi-Scrum-toimintamalli, jota soveltaen projektimallinen oppimistapahtuma on mahdollista toteuttaa luontevasti koulussa.

Kolmessa seuraavassa tapauksesa esitellään Delfoi-tutkimuksia, joilla on selvitelty tulevaisuuden oppimisten ja osaamisten suuntia ja muotoja. Kaksi niistä on Opetushallituksen hallinnoimia prosesseja, joista Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrissa pohjustettiin 2010-luvun opetussuunnitelman uudistuksia yleissivistävässä koulutuksessa. Osaamisen ennakointifoorumin Delfoi-kierroksissa on tutkailtu mäihin päiviin asti osaamisten muutoksia vuoteen 2035. Kolmantena esiellääm sSaksalaisjohtoinen Future Skills-Delfoi-tutkimus, jossa arvioidaan mitkä taidot vahvistuvat tulevaisuudessa korkea-asteen koulutuksessa.

Viimeisessä Delfoi-tapauksessa tutkimuksen oppija ja kohde on organisaatio (sivistysjärjestö Kansalaisfoorumi), jonka tulevaisuuksia osallistavasti rakennettiin sekä nykytila- että tulevaisuusarviointien kautta. Kansalaisfoorumi-projekti oli pilottiprojekti, jossa kokeiltiin Delfoi-tekniikan yhdistämistä toimintatutkimus-tyyppisen systeemiajatteluun. Tavoitteena oli avata strategisia valintavaihtoehtoja työyhteisön kehittämisen polttoaineeksi.

Ilmasto@komo

Ilmastot@komo-sivusto kuvaa yleissivistävän koulutyön ja opettajien avuksi viisi pedagogista työkalua, joissa tutkivan ja yhteistoiminnallisen oppimisen keinoin paneudutaan ilmastonmuutokseen ja etsitään keinoja päästöjen vähentämiseen eri tasoilla luokasta kouluun ja kotikunnasta koko Suomeen. Työkaluja yhdistää Delfoi-metodi (http://bit.ly/2Tz47o1) ja eDelphi-verkko-ohjelmisto (http://www.edelphi.org), jonka tähtäin on nykyhetkessä tapahtuvissa tulevaisuuden ratkaisuissa. Ratkaisuvaihtoehtoja kuten tulevaisuuksiakin on aina monta ja niiden valintaan on mahdollista vaikuttaa. Delfoi määritellään Ilmastot@komossa vuorovaikutukselliseksi menetelmäksi arvioida ja arvottaa näitä vaihtoehtoja keskenään. Toiminnallisena metodina se tukee opetussuunnitelman perusteissa (OPS 2016, LOPS 2019) kuvattuja laaja-alaisia osaamisia sekä peruskoulussa että lukiossa.

Ilmastot@komoon voi tutustua videon (youtube-linkki), julkaisun (metodix-linkki) ja Delfoi-paneelin (https://www.edelphi.org/ilmastotakomo) avulla.

Delfoi-Scrum

Ilmastot@komo suosittelee käytettäväksi työelämässä suosittua Scrum-metodia, josta on koulua varten versioitu Delfoi-Scrum-variaatio, joka on yksinkertaistettu mutta silti uskollinen versio alkuperäisestä projektimetodista.

Delfoi-metodin tavoin Scrumin teho perustuu monirooliseen ja tarkasti mallinnettuun vuorovaikutukseen eri osapuolten kesken. Scrumin toinen keskeinen piirre on tiimiytetty tekeminen ja kolmas projektitehtävien määrittely, työmäärien arviointi ja priorisointi intensiivisiksi jaksoiksi eli sprinteiksi. Delfoi-Scrumin selkeä hyöty koulutyölle on se, että se tarjoaa opettajan ja oppilaiden väliseen suhteeseen selkeän roolijaon. Opettajasta tulee tiedon tai toiminnan tilaaja ja opiskelijasta tiedon tuottaja. Kummatkin lähtevät projektiin oppijoina. Opettaja määrittelee tavoitteen ja oppilaat raivaavat oppimalla tien tavoitteeseen.

Delfoi-Scrumista on tehty esittelyvideo https://youtu.be/4ujqeIFx8Vo ja sitä esitellään Ilmastot@komo-julkaisun https://metodix.fi/?p=2403 Delfoi-Scrum-luvussa.

Oppimisen tulevaisuus 2030

Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrissa tutkittiin Delfoin tekniikoin mahdollisia tulevaisuuksia aikavälillä, jossa oppimisen ideat, muodot ja instituutiot tulevat oletettavasti perusteellisesti muuttumaan. Muutoksia havainnoimaan kutsuttiin vuodenvaihteessa 2009-2010 74 asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Asiantuntijapaneeli on vuosittain päivittänyt barometrityyppisesti käsityksiään viime vuosiin asti.

Asiantuntijat ovat arvioineet lähes viittäkymmentä tulevaisuusväitettä siitä, minkälaista on oppiminen vuonna 2030. Väitteitä voi ajatella tulevaisuusmaaperään asennetuiksi mittareiksi, joiden kautta tulevaisuuksista on mahdollista piirtää karttaa. Asiantuntijat jaettiin kahteen paneeliin, joiden valintojen ja argumenttien kautta tulevaisuuskarttaa on työstetty ja tarkennettu vuosittain. Erityisen huomion kohteena ovat kehityksen epäjatkuvuudet ja niihin liittyvät uuden oppimisen mahdollisuudet.

Ensimmäiset vuodet barometri toimi yleissivistävien opetussuunnitelmien uudistuksen kaukotulevaisuusvälineenä, jonka informaatio ja argumentaatio välitettiin syksyllä 2016 voimaan astuneisiin opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmien voimaantulon jälkeen barometri on asettunut paitsi seuraamaan tulevaisuuden kehkeytymistä myös osallistamaan sellaisen koulu- ja toimintakulttuurin muotoutumiseen, jolla toivottavasti sekä uusinnetaan että uudistetaan suomalaisen peruskoulun ja lukion menestystarinaa.

Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrin tuloksista on kirjoitettu useita teoksia, artikkeleita ja videoita:

• Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu-julkaisuja 1/2011. ISBN 978-952-249-060-5
• Linturi Hannu, Rubin Anita, Airaksinen Tiina (2011) Lukion tulevaisuus 2030. Toinen koulu, toinen maailma. Otavan Opiston Osuuskunta. Tulevaisuus 2/2011. ISBN 978-952-6605-5
• Airaksinen Tiina, Linturi Hannu, Halinen Irmeli (2016) Futuribles of learning 2030 – Delphi supports the reform of the core curricula in Finland. European Journal of Futures Research, 5(1), 1-14.  )
• Futura 3/2014 Oppimisen tulevaisuus-teemanumero https://www.tutuseura.fi/julkaisut/futura/futura-3-2014/
• Futura 2/2015 Koulun tulevaisuus-teemanumero https://www.tutuseura.fi/julkaisut/futura/futura-22015/
• Oppimisen tulevaisuus 2030-blogi https://metodix.fi/2017/01/11/oppimisen-tulevaisuus-2030-blogi-2017/ 
• Viisi vuotta barometria https://youtu.be/_91wGxmXsXw
• Lukion tulevaisuus 2016-2030 https://youtu.be/C6THQlzSHZE
• Koulun tulevaisuus https://youtu.be/EGhAC0OlB-s
• Ihminen Plus https://youtu.be/lccAdGkIzjE
• Sivistys ja ajan henki-video https://youtu.be/jctByi5aEk4
• Scrum https://youtu.be/ryKCN8zZxb4
• Some-pedagogia https://youtu.be/AUUUmW8sKbU
• Learning in the open https://youtu.be/vPX78fdrjBQ
• Tulevaisuusoppiminen https://youtu.be/wW1P33KrxvY
• Tulevaisuuden kaunokirjallistaminen https://youtu.be/eKrkzdIqUTQ
• Koulun tulevaisuus (runoja) https://youtu.be/6J5JZGoA6dI
• eDelfoi ja eBarometri https://youtu.be/M6gZ7FNHGdc
• Peruskoulun kahdeksan teesiä 2030 https://youtu.be/odaIodzr2No 
• Oppimisen tulevaisuus ja tulevaisuuskartta https://youtu.be/-kzHVmUM2yE    

Osaamisen ennakointifoorumi 2035

Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumi on selvittänyt vuosina 2016-2019 työelämän ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta monivaiheisessa kehittämisprojektissa, jossa käytettiin tulevaisuuksien avaamisessa metodina Delfoi-tekniikkaa. Ensin yhdeksän toimialaklusterin kaikki toimijat arvioivat tulevaa kehitystä vuoteen 2035 Geelsin ja Schotin kuvaaman dynaamisen monitasomallin mukaisesti. Tästä aineistosta rakennettiin myös neljä skenaarioita, joista kaksi otettiin jatkotyöskentelyn pohjaksi. Toisella Delfoi-kierroksella toteutettiin yhdeksän klusterin erilliset Delfoi-prosessit, jotka myöskin perustuivat kolmeen tasoon, joissa tarkasteltiin toimintaympäristön muutoksia, regiimin sopeutumista ja signaalitason innovaatioilmiöitä.

Ennakointifoorumin erikoisasiantuntija Jukka Vepsäläinen kuvaa koko Osaamisen ennakointiprosessia videoesityksessään youtube-video-linkki! OEF-skenaarioista on tehty erillisjulkaisu metodix-linkki.

Future Skills

Yleissivistävän ja korkeakoulutuksen kannalta kiinnostava on Delfoi-tutkimus, joka tehtiin alkuvuonna 2019 Saksassa. “The Future Skills Report International Delphi Study 2019*-raportti (https://nextskills.org/) kuvaa tulevaisuuskompetenssien arviointiprosessia, joka toteutettiin kahtena Delfoi-kierroksena. Delfoin ensimmäisellä kierroksella otettiin kantaa tulevaisuustaitojen todennäköisyyteen ja toisella kierroksella siihen, missä aikataulussa ne aktivoituvat korkeakouluissa. Molemmilla kierroksilla kansainvälinen asiantuntijapaneeli otti tulevaisuustaitojen lisäksi kantaa neljään skenaarioon.

Tutkimuksessa oleva ja tuleva osaamisen on ryhmitelty kolmeen kategoriaan sen, mukaan liittyvätkö ne henkilön sisäisiin kehitysmahdollisuuksiin (development-related), kohteelliseen (object-related) tai yhteisölliseen toimintaan (organization-related). Delfoi-pedagogian – jota Ilmastot@komossa sovelletaan – osumatarkkuus paranee mitä enemmän irtaudutaan yksilöominaisuuksista kohti yhteisötavoitteeellista toimintaa ja oppimista. Toki niin että yksilökehitystaidot ovat perustana sille, että kohteellinen ja työnjakoinen tiimitoiminta onnistuu.

Future Skills-video on saatavilla Youtubessa https://youtu.be/1jgWZH7UU0g ja itse tutkimus on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa https://nextskills.org/future-skills-report-2019/ .

Kansalaisfoorumi 2035

Kansalaisfoorumi (www.kansalaisfoorumi.fi) hakee vapaan sivistystyön liikkeenä tehtävänsä ja toimintamuotonsa suhteessa siihen, miten muut yhteiskunnan instituutiot uusiintuvat ja uudistuvat. Organisaation strategiseen kehittämiseen tähtäävän Delfoi-tutkimuksen ensimmäinen metodologinen tehtävä oli kuvata Kansalaisfoorumin nykytoimintaa ohjaavia ideoita ja tunnistaa niistä sitä ydintä, joka kestää menevät ja tulevat ajat. Toinen tehtävä oli “vangita” tuleva aika ja yhteiskunta monien tulevaisuuksien eli tulevaisuuskuvien kautta.

Kansalaisfoorumin mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia muodostettiin kahden Delfoi-kierroksen ja sadan henkilön paneelin avustuksella. Tulevaisuuskuvat muodostettiin tulevaisuudentutkimuksen käsittein ja keinoin muutosvoimia (driving forces, trends, future signals) skannaamalla.  Delfoi-kierrosten tuloksia analysoitiin soveltamalla Peter Checklandin kehittämää pehmeää systeemimetodologiaa (Soft Systems Methodology http://bit.ly/2KjWKxF) skenaarioiden rakentelussa. Kansalaisfoorumin itsensä tehtäväksi jäi jatkaa tulevaisuuskuvista ja systeemimalleista varsinaisiin skenaarioihin, strategisiin linjan valintoihin ja päätöksiin.

Organisaation kehittämiseen sovellettua Delfoi-tutkimusta raportoidaan “Kansalaisfoorumin viisi tulevaisuutta”-artikkelissa (https://metodix.fi/2018/11/30/kansalaisfoorumin-viisi-tulevaisuutta/).

DELFOI-RESURSSEJA

Koulutus ja tuki

Metodix rakensi vuosituhanten vaihteessa Delfoi-menetelmän kehittäjätoimijoille somettuneen verkko-oppimisympäristön http://edelfoi.ning.com, johon tällä hetkellä kuuluu noin tuhat asiantuntijaa. Kuukausittain järjestetään Delfoi-työpajoja, joiden rytmiin on mahdollista hankkia Delfoi-koulutusta. Delfoi-pajoissa suunnitellaan ja ohjataan koulutuksen ohella eDelphin ohjelmakehitystä, jonka konseptoinnista vastaa Metodix Oy ja teknisestä toteutuksesta ohjelmistotalot Metatavu Oy ja Mindhive Oy.

Peruskoulutus koostuu 15-24 opintopisteen nelivaiheisista suorituksista, joissa kaikissa operoidaan todellisen tekemisen ja näyttöjen kautta. Sama koskee Delfoi-managerikoulutusta, jonka laajuus on 24 opintopistettä. Kolmas kokeellinen koulutuskonsepti on suunnattu oppiville työryhmille ja organisaatioille. Siinä autenttinen oppiminen kohdistuu suoraan yhteisön kehittämiseen ja tavoitteisiin. Yksittäisten opiskelijoiden tekoja ei dokumentoida vaan kiinnitetään huomio prosessiin ja oppimistavoitteisiin.

eDelphin etusivulla kannattaa seurata ajankohtaisia uutisia Delfoi-koulutuksista ja -työpajoista. Uutisissa kerrotaan myös ohjelmistopäivityksistä ja aika ajoin myös merkittävistä Delfoi-tutkimuksista. Etusivulta löytyvät myös ohjelmiston käyttöohjeet (videotallenteet suomeksi ja englanniksi) ja tiedot eDelphi-lisensseistä. ^[q][r][s]

Ohjelmistoja ja kehittäjiä

• Delphi tools https://upboard.io/delphi-method-online-tools-web-templates/
• Mesydel https://mesydel.com/en (konsensus-työkalu)
• Millennium Project Real-Time Delphi https://www.realtimedelphi.com/ (koodisuojattu reaaliaikainen Delfoi-sovellus)
• Rand Corporation https://www.rand.org/ (modernin Delfoin kehittäjä https://www.rand.org/topics/delphi-method.html)
• Techcast Global https://www.techcastglobal.com/ (strategisen ennakoinnin ympäristö)
• Welphi https://www.welphi.com/Home.html (konsensus-työkalu)

Ohjeistoja

• eDelphi 2020-päivitykset

• eDelphi 2020: panelistin ohje https://youtu.be/-w7Lfgk1sQ4
• eDelphi 2020: manageri ohje 1: paneelin ja kyseyn perustaminen https://youtu.be/ZO7HNeK18nA
• eDelphi 2020: managerin ohje 2: paneeliympäristö https://youtu.be/qXSLRlcykyQ
• eDelphi 2020: managerin ohje 3: panelistien kutsu ja hallinnointi https://youtu.be/_Z3ezHjkyu8
• eDelphi 2020: managerin ohje 4: Delfoi-prosessin managerointi https://youtu.be/ck7c4Cyae4w
• eDelphi 2020: managerin ohje 5: analyysit ja raportit https://youtu.be/dUZxl-dec-g 
• eDelphi- 4 osaa + päivitys

• eDelphi-prosessin neljä vaihetta, osa 1: paneelin ja kyselyn rakentaminen https://youtu.be/_F_AnLP8vHk
• eDelphi-prosessin neljä vaihetta, osa 2: asiantuntijapaneelin rakentaminen https://youtu.be/GxXqsip1QAk
• eDelphi-prosessin neljä vaihetta, osa 3: Delfoi-kierrosten toteutus https://youtu.be/HHKRHOeKysg
• eDelphi-prosessin neljä vaihetta, osa 4: tulosten analysointi, esittäminen ja raportointi https://youtu.be/iOAkpnAJgDw
• eDelphi-päivitys 2019 https://youtu.be/ltC50jym4Xg

• Delfoi-metodi lyhyesti https://youtu.be/yMfn9irS-Io
• Uudistuva Delfoi-metodi https://youtu.be/LV7-pJbfWNo
• Petri Tapio Delfoista https://youtu.be/O1VEcBOqwUw
• Delfoin luotettavuudesta https://youtu.be/TMewjqrsp9I
• Delfoi-pedagogia https://youtu.be/s6iQMAC0JYQ

• Uudistavan oppimisen näkökulmia https://youtu.be/ErtiB1ow5tc

Kirjallisuutta

• Airaksinen Tiina, Halinen Irmeli, Linturi, Hannu (2016) Futuribles of Learning 2030  – Delphi supports the reform of the core curricula in Finland. European Journal of Futures Research. Special topic: Education 2030 and beyond. Internet https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-016-0096-y .
• The Delphi Technique: Past, present and future prospects. Technological Forecasting and Social Change, Volume 78, Issue 9, Pages 1487-1720 (November 2011) (ks. http://edelfoi.ning.com/group/delfoi-manageri/forum/topics/kirjallisuutta )
• Gordon T., Pease A. (2006) An Efficient, “Round-less” Almost Real Time Delphi Method. Technological Forecasting and Social Change 73. Verkossa http://www.realtimedelphi.org/library/delphi_article.html.
• Gordon, T.J. (2008) The Delphi Method. The Millennium Project. Futures Research Methodology – V3.0. Verkossa http://millennium-project.org/FRMv3_0/04-Delphi.pdf. 
• Heilala, Ville, Juurinen, Anna-Liisa, Luoma, Milla, Nalimova, Mirka, Fernández, Daniel, Heine, Johanna, Hildén, Maarit, Häkkinen, Veera, Kiuru, Petra, Koivistoinen, Juha, Kurhila, Asta, Laakkonen, Taina, Laiho, Teija, Liukkonen, Jaana, Marjamaa, Maili, Meyer-Arnold, Lotta, Pätsi, Katja, Salokangas, Heidi, Seppälä, Tuomas, Tikkanen, Jukka, Airaksinen, Tiina, Halinen, Irmeli ja Linturi, Hannu (2017) Dare 2030 -Oppimisen tulevaisuuksissa. Metodix: Delfoi-julkaisuja.  ISBN 978-952-6605-02-9.
• Kauppi, Antti & Linturi Hannu (2018) Kansalaisfoorumin viisi tulevaisuutta. Metodix-julkaisusarja: Delfoi-tutkimuksia 2/2018. ISBN 978-952-6605-04-3.
• Kuusi, Osmo (1999) Delfoi-metodi. Metodix www.metodix.fi .
• Kuusi, Osmo, Hiltunen, Elina & Linturi, Hannu (2000) Heikot signaalit – Delfoi-tutkimus. Futura 2/2000.
• Laakso, Kimmo, Rubin, Anita & Linturi, Hannu (2010) Delphi Method Analysis: The Role of Regulation in the Mobile Operator Business in Finland. Phuket, Thailand: PICMET 2010: Technology Management for Global Economic Growth. 18.-­ 22.7.2010, 2698-­2704.
• Laakso, Kimmo, Rubin, Anita & Linturi, Hannu (2011) The Role of Regulation in Mobile Operator Business in Finland. Foresight: The Journal of Future Studies, Strategic Thinking and Policy.
• Linstone, H.A. & Turoff, M. eds. (2002) The Delphi Method. Techniques and Applications. ISBN 0-201-04294-0. Internetissä http://www.is.njit.edu/pubs/delphibook/ .
• Linturi, Hannu (2007) Delfoin metamorfooseja. Futura 1/2007.
• Linturi Hannu (2007) Opetusministeriön sivistysbarometri 1997-2007. Opm. Metodix.
• Linturi, Hannu & Rubin, Anita. 2011. Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu-julkaisu 1/2011.
• Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus 2030 – Toinen koulu, toinen maailma. Otavan Opiston Osuuskunta. 978-952-6605-00-5 (pdf), ISSN-L 2242-1297, ISSN 2242-1297.
• Linturi, Hannu, Rubin Anita (2014) Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta. Futura 2/2014.
• Linturi, Hannu, Linturi, Jenni, Anita Rubin, Anita (2013, päiv. 2018) eDelphi – metodievoluutiota verkossa. Verkossa https://metodix.fi/2014/11/26/edelfoi-metodievoluutiota-verkossa/.
• Linturi, Hannu ja Linturi, Jenni (2018) Tulevaisuuden tekemisen historiaa. Varttivuosisata metodioppimista. Futura 3/2018.
• Pihlainen, Vuokko, Kivinen, Tuula, Lammintakanen, Johanna (2016) Argumentoiva Delfoi-menetelmä tulevaisuuden johtamisosaamisen tutkimusmenetelmänä. Tampere: Hallinnon tutkimuksen seura 35 (2016):3. URL http://elektra.helsinki.fi/se/h/0359-6680/35/3/argument.pdf 
• Tapio, P. (2002) The Limits to Traffic Volume Growth, Acta Futura Fennica No 8, Finland Futures Research Centre & Finnish Society for Futures Studies, Summary of doctorate dissertation (148 p.) published in www.ethesis.fi .
• Tapio, P. (2002) Disaggregative Policy Delphi: Using cluster analysis as a tool for systematic scenario formation, Technological Forecasting and Social Change 70 (1): 83-101. Internetissä http://www.tukkk.fi/tutu/dpd.htm .
• Turoff, M. & Linstone, H. (2002) The Delphi Method. Techniques and Applications. Verkossa http://is.njit.edu/pubs/delphibook/
• Turoff, M. (1970) The Policy Delphi. Journal of Technological Forecasting and Social Change. No. 2.
• Turoff, M. & Starr, R. H. (1996) Computer Based Delphi Processes. In Adler and Ziglio, editors. Gazing Into the Oracle: The Delphi Method and Its Application to Social Policy and Public Health, London, Kingsley Publishers.

eDelphi-tutkimuksia

1. Väitöksiä

• Dimitrow, Maarit (2016) Development and Validation of a Drug-Related Problem Risk Assessment Tool for Use by Practical Nurses Working with Community-Dwelling Aged. Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta. Helsinki. Verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/167914.
• Kuusi, Osmo (1999) Expertise in the Future Use of Generic Technologies. VATT-tutkimuksia 59. Verkossa http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t59.pdf .
• Korhonen-Yrjänheikki, Kati (2011) Future of the Finnish Engineering Education – A Collaborative Stakeholder Approach. ISBN 978-852-5633-48-1. TEK. Miktor. Helsinki. Verkossa  http://www.tek.fi/ci/pdf/julkaisut/KKY_dissertation_web.pdf.
• Laakso, Kimmo (2011) Matkaviestinnän sääntely ja sen vaikutukset Suomessa 1985–2015 . Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 965. ISBN 978-952-15-2570-4. ISBN 978-15-2597-1. Tampereen yliopistopaino Oy. 2011. Verkossa http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/20535.
• Laakso, Kimmo (2014) Management of major accidents – Communication challenges and solutions in the preparedness and response phases for both authorities and companies. University of Turku. ISBN: 978-952-249-356-9. URL http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-357-6.
• Myllylä, Yrjö (2007) Logistic and Social Future of the Murmansk Region until 2020. Joensuun yliopisto, Yhteiskunta- ja aluetieteiden laitos. Joensuu. Verkossa http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/myllyla_murmanskin/myllyla.pdf.
• Paaso, Aila (2010) Osaava ammatillinen opettaja 2020. Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta. Rovaniemi: Lapin yliopisto 2010, Acta Universitatis Lapponiensis 174. ISBN 978-952-484-348-5. ISSN 0788-7604.
• Palo, Teea (2014) Business model captured?: variation in the usw of business models. University of Oulu, Department of Marketing. URL http://urn.fi/urn:isbn:9789526203430 .
• Raasumaa, Vesa (2010) Perusopetuksen rehtori opettajien osaamisen johtajana. Jyväskylä studies in education, psychology and social research. ISBN 978-951-39-3803-1. URL http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3803-1.
• Soini-Salomaa. Kristiina (2013) Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisia tulevaisuudenkuvia. HY. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Helsinki. Verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41734.
• Sunell, Otto (2016) Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa: Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere.  Verkossa https://tutcris.tut.fi/portal/en/publications/turvallisuuskulttuuri-julkisen-hallinnon-organisaatiossa-vuoteen-2025-tultaessa(d16cf10d-2d88-4bcb-8dad-62349f74bf36).html .
• Tamminen, Nina, Solin, Pia, Kannas, Lasse, Linturi, Hannu, Stengård, Eija, Kettunen, Tarja (2018) ”Mental health promotion competencies in the health sector based on a Delphi study”, The Journal of Mental Health Training, Education and Practice, https://doi.org/10.1108/JMHTEP-01-2018-0003 .
• Tapio, Petri (2002) The limits to traffic volume growth. University of Helsinki. Verkossa http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/maa/limno/vk/tapio/thelimit.pdf.
• Valtonen, Vesa (2010) Turvallisuustoimijoiden yhteistyö. Maanpuolustuskorkeakoulu, taktiikan laitos. Julkaisusarja 1, Helsinki. Verkossa http://www.mpkk.fi/wcm/1c2b3200446516fcb7efb70619e9d60c/Valtonen+-+Turvallisuustoimijoiden+yhteistyo.pdf?MOD=AJPERES.

2. Projekteja

• Opetusministeriön sivistysbarometri 2017 (2006-2009)
• Aalto-yliopiston Cemat-tutkimussarja (2008)
• Kimmo Kevätsalon työn tulevaisuutta käsittelevät Delfoit (2009)
• Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri.
• Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumi 2035.
• Kansalaisfoorumin viisi tulevaisuutta 2035.
• Dare to Learn 2017
• Dare to Disrupt 2018

© Metodix Oy 2020 www.metodix.fi , eDelphi www.edelphi.org 

Kategoriat:artikkeli, Artikkelit, blogi, Tie