Muita tekijän kirjoituksia

  • Anna Maija Lämsä & Tuomo Takala: Tulkitseva käsitetutkimus

    Johdanto Kuvio 1. Visualisointikartta Tässä yhteydessä kuvataan ja määritellään tulkitseva käsitetutkimus erityisesti organisaatio- ja johtamistutkimuksen metodina, joskin metodia voi soveltaa laajemminkin ihmistieteiden alueella. Tulkitseva tutkimus on noussut esille ja legitimoitunut tutkimuksen kentässä 1980-luvulta lähtien. Valtaosa kirjoittelusta on kuitenkin keskittynyt empiiriseen… Lue lisää ›

  • Jyri Manninen: Dynaaminen käsiteanalyysi (DCA)

    Professori Seppo Kontiaisen kehittämä dynaaminen käsiteanalyysi (Dynamic Concept Analysis, DCA) on monimutkaisten ilmiöiden ja aineistojen analyysimenetelmä. Tämän suomenkielisen Metodix-esittelyn tarkoitus on antaa yleiskuva DCA-menetelmästä sekä perustiedot sen käytöstä empiirisen, aikuisopiskelijoiden opiskeluprosesseja kuvaavan aineiston avulla. Lisätiedot, muita sovelluksia ja tarvittavan tietokoneohjelman… Lue lisää ›

  • Vesa A. Niskanen: Sumean logiikan käyttö mallinnuksessa, lyhyt oppimäärä

    Onko nykyinen mallisi matemaattisesti monimutkainen? Onko mallisi vaikeatajuinen, jopa musta laatikko? Vaatiiko mallisi numeronmurskausta tai superkonelaskentaa? Etkö tiedä, kuinka rakentaisit mallistasi yksinkertaisen ja ihmismäistä ajattelua noudattavan (numeerisen tai kielellisen) tietokonesimuloinnin? Haluaisitko käyttää kielellisiä arvoja ja relaatioita mallissasi? Haluaisitko käyttää likimääräisiä… Lue lisää ›

  • Kari E. Nurmi: Systemaattinen tekstianalyysi

    Tämä teksti on tarkoitettu lukijalle, joka on kiinnostunut tekstien tai niiden sisältämien aatteiden, filosofioiden tai teorioiden sisällön kvalitatiivisesta analyysista. Pääpaino on teksteissä, joilla on systemaattisesti kuvaileva tai teoreettinen sisältö. Esiteltävä menetelmä on immanentti rekonstruktio, joka keskittyy tekstin ilmisisällön selvittämiseen sen… Lue lisää ›

  • Vesa Raasumaa: Tiedon luominen ja Ba-konsepti

    Tiedon asema yhteiskunnassa Kulttuurien historiallinen kehitys ja keskinäinen kamppailu ovat on perustunut pitkälle tietoon ja osaamiseen. Kulttuuri, joka on tietänyt ja osannut enemmän on yleensä ollut hallitsevassa asemassa.  Nykyäänkin edistyksen ja menestyksen edellytyksenä pidetään koulutukseen ja tutkimukseen panostavaa yhteiskuntaa, joka… Lue lisää ›

  • Liisa Remes: Diskurssianalyysin kolme traditiota

    Diskurssianalyyttinen metodologia koostuu kolmesta tutkimusmenetelmästä. Nämä ovat brittiläinen, ranskalainen ja saksalainen traditio. Tutkimusmenetelmät poikkeavat toisistaan siinä, millainen on tiedon ja ihmisen suhde todellisuuteen. Tämän vuoksi niitä voidaan pitää diskurssianalyysin eri koulukuntina. Diskurssianalyysi Diskurssianalyyttisen tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millä tavoin ihmiset… Lue lisää ›

  • Anita Rubin: Pehmeä systeemimetodologia tutkimusmenetelmänä

    Systeemimetodologian perusoletus on, että havaittava todellisuus – sen organisaatiot, toimintamallit, instituutiot – koostuu keskenään vuorovaikutuksessa olevista systeemeistä ja näiden sisäisistä ja välisistä vuorovaikutuksista. Nämä systeemit ovat luonteeltaan avoimia ja muuttuvia. Systeemi muodostaa kokonaisuuden, jolla on tietty, juuri sille ominainen rakenne…. Lue lisää ›

  • Piritta Seitamaa-Hakkarainen: Kvalitatiivinen sisällönanalyysi

    Sisällön analyysin keskeisiä piirteitä Sisällön analyysin avulla tutkitaan lähinnä kielellistä aineistoa, jossa tutkija pyrkii erilaisten sisällöllisten luokittelujen avulla analysoimaan tutkittavaan ilmiöön liittyviä sisältöjä ja rakenteita (Chi, 1997). Sisällön analyysi luokitellaan nykyisin lähinnä kvalitatiiviseksi aineiston analyysimenetelmäksi, jolla kuvataan kirjoitetun ja puhutun… Lue lisää ›