Viimeisimmät artikkelit - sivu 9

  • Vesa A. Niskanen: Sumean logiikan käyttö mallinnuksessa, lyhyt oppimäärä

    Kirjoittanut , • ( 0 )

    Onko nykyinen mallisi matemaattisesti monimutkainen? Onko mallisi vaikeatajuinen, jopa musta laatikko? Vaatiiko mallisi numeronmurskausta tai superkonelaskentaa? Etkö tiedä, kuinka rakentaisit mallistasi yksinkertaisen ja ihmismäistä ajattelua noudattavan (numeerisen tai kielellisen) tietokonesimuloinnin? Haluaisitko käyttää kielellisiä arvoja ja relaatioita mallissasi? Haluaisitko käyttää likimääräisiä… Lue lisää ›

  • Kari E. Nurmi: Systemaattinen tekstianalyysi

    Kirjoittanut , • ( 1 )

    Tämä teksti on tarkoitettu lukijalle, joka on kiinnostunut tekstien tai niiden sisältämien aatteiden, filosofioiden tai teorioiden sisällön kvalitatiivisesta analyysista. Pääpaino on teksteissä, joilla on systemaattisesti kuvaileva tai teoreettinen sisältö. Esiteltävä menetelmä on immanentti rekonstruktio, joka keskittyy tekstin ilmisisällön selvittämiseen sen… Lue lisää ›

  • Vesa Raasumaa: Tiedon luominen ja Ba-konsepti

    Kirjoittanut , • ( 0 )

    Tiedon asema yhteiskunnassa Kulttuurien historiallinen kehitys ja keskinäinen kamppailu ovat on perustunut pitkälle tietoon ja osaamiseen. Kulttuuri, joka on tietänyt ja osannut enemmän on yleensä ollut hallitsevassa asemassa.  Nykyäänkin edistyksen ja menestyksen edellytyksenä pidetään koulutukseen ja tutkimukseen panostavaa yhteiskuntaa, joka… Lue lisää ›

  • Liisa Remes: Diskurssianalyysin kolme traditiota

    Kirjoittanut , • ( 0 )

    Diskurssianalyyttinen metodologia koostuu kolmesta tutkimusmenetelmästä. Nämä ovat brittiläinen, ranskalainen ja saksalainen traditio. Tutkimusmenetelmät poikkeavat toisistaan siinä, millainen on tiedon ja ihmisen suhde todellisuuteen. Tämän vuoksi niitä voidaan pitää diskurssianalyysin eri koulukuntina. Diskurssianalyysi Diskurssianalyyttisen tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millä tavoin ihmiset… Lue lisää ›

  • Anita Rubin: Pehmeä systeemimetodologia tutkimusmenetelmänä

    Kirjoittanut , • ( 0 )

    Systeemimetodologian perusoletus on, että havaittava todellisuus – sen organisaatiot, toimintamallit, instituutiot – koostuu keskenään vuorovaikutuksessa olevista systeemeistä ja näiden sisäisistä ja välisistä vuorovaikutuksista. Nämä systeemit ovat luonteeltaan avoimia ja muuttuvia. Systeemi muodostaa kokonaisuuden, jolla on tietty, juuri sille ominainen rakenne…. Lue lisää ›

  • Piritta Seitamaa-Hakkarainen: Kvalitatiivinen sisällönanalyysi

    Kirjoittanut , • ( 2 )

    Sisällön analyysin keskeisiä piirteitä Sisällön analyysin avulla tutkitaan lähinnä kielellistä aineistoa, jossa tutkija pyrkii erilaisten sisällöllisten luokittelujen avulla analysoimaan tutkittavaan ilmiöön liittyviä sisältöjä ja rakenteita (Chi, 1997). Sisällön analyysi luokitellaan nykyisin lähinnä kvalitatiiviseksi aineiston analyysimenetelmäksi, jolla kuvataan kirjoitetun ja puhutun… Lue lisää ›

  • Piritta Seitamaa-Hakkarainen: Protokolla-analyysi

    Kirjoittanut , • ( 0 )

    Ääneenajattelumenetelmä Seitamaa-Hakkarainen, Pirita 1999. Ääneenajattelumenetelmä. Keskeisiä piirteitä Protokolla-analyysin eli ääneenajattelumenetelmän avulla tutkitaan yksilön ajattelu- ja ongelmanratkaisun taustalla olevia tiedonkäsittelyprosesseja. Protokolla-analyysi on ääneen ajattelun tutkimisen menetelmä: se tarkoittaa yksinkertaisemmillaan sitä, että koehenkilö esittää ääneen kaikki ajatuksensa tehtävän alusta sen loppuun (Ericsson… Lue lisää ›

  • Petri Tapio: Disaggregative Policy Delphi

    Kirjoittanut , • ( 0 )

    Abstract A critical phase of scenario making is the choosing of scenarios. In the worst case, a futures researcher creates scenarios according to his/her subjective views and cannot see the real quality of the study material. Oversimplification is a typical… Lue lisää ›