Kotimaisten kielten keskus jäljittää hybridi-termin biologiaan, jossa “hybridi tarkoittaa kahden eri lajin risteymää, olipa kysymys eläimestä (esim. muuli) tai kasvista.” Yleiskieleen hybridi on levinnyt monessa muussakin yhteydessä. Autoalalla sanalla tarkoitetaan eri käyttövoimien sekoitusta: hybridiautossa on sekä poltto- että sähkömoottori. Nyky-Delfoihin sopivat molemmat metaforat. Metodia käytetään yhtä lailla määrällisesti kuin laadullisesti, nykyhetkessä kuin tulevaisuudessa, tutkimuksessa kuin käytännöllisessä kehittämisessä. Varsinainen kehityksen hybridihyppy on kuitenkin tapahtumassa generatiivisen tekoälyn vauhdittamana. Delfoi tulee saamaan lisääntyvästi käyttövoimansa tekoälystä.
tulevaisuuksientutkimus
Tulevaisuudentutkimuksen idea
Tulevaisuudentutkimus tarkastelee mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Se auttaa ymmärtämään, miten nykyiset päätökset ja toimet vaikuttavat tulevaisuuteen. Tulevaisuudentutkimus yhdistää monia eri tieteitä ja lähestymistapoja ja se on yhtäältä käytännöllistä ja toisaalta teoreettista. Tulevaisuudentutkijat ovat kehittäneet erityiseen tutkimuskohteeseensa sopivia menetelmiä, joista Delfoi on tunnetuimpia ja käytetyimpiä. Delfoin idea-juttusarjan viimeisessä artikkelissa esitellään paitsi tulevaisuudentutkimuksen tiedonalaa niin muutamien futuristien – Toffler, Castells, Kondratieff, Goonatilake, Kurzweil – visioita tulevaisuudesta ja ennakoidaan sitä, miten Delfoi metodina saattaa kehittyä lähitulevaisuudessa.
Anita Rubin: Skenaariotyöskentely Tulevaisuuksientutkimuksessa
Skenaarion kaksi merkitystä Skenaarioajattelun kehittyminen Skenaario tulevaisuuden käsikirjoituksena Perinteiset skenaarion määritelmät Skenaarion luonnetta koskevat määritelmät Suomalaiset skenaarion määritelmät Hyvän tulevaisuudenskenaarion ominaisuudet Skenaarioiden ja toteutuvan tulevaisuuden suhde Ennusteen ja skenaarion ero Skenaariomenetelmä työkaluna Skenaariotyöskentelyn monimuotoisuus Skenaariomenetelmä murrosajan jäsentäjänä Skenaariotyöskentelyn tarkoitus Skenaariotyöskentelyn… Lue lisää ›
Anita Rubin: Tulevaisuuksientutkimus tiedonalana ja tieteellisenä tutkimuksena
Tulevaisuuksientutkimus (puhutaan myös tulevaisuudentutkimuksesta) on omana, itsenäisenä tieteenalanaan ja tulevasta tietämisen tapana luonteeltaan tieteidenvälistä ja poikkitieteellistä tutkimusta. Se on monien tieteenalojen menetelmiä yhdistävää tutkimustoimintaa, joka kuvaa, selittää ja ymmärtää laaja-alaisia yhteiskunnallisia ja luontoon liittyviä, jatkuvasti muuttuvia ilmiöitä sekä niihin liittyviä eri elämänalueiden muutos- ja kehitysprosesseja.
Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta
Lehden artikkeleita sitoo toisiinsa oppimisen tulevaisuuden teema. Useimpia artikkeleita yhdistää myös Delfoi-metodi, jonka avulla tulevaisuusdataa louhitaan. Tärkein lähde on Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri, jota metodisesti voi pitää aikasarjattuna kierroksettoman Delfoin (Real-Time Delphi) versiona. Delfoi ja barometri ovat työkaluja, joilla kartoitamme tulevaisuusmaastoa, jossa edellä esitettyihin kysymyksiin aikanaan reagoidaan. Tulevaisuuden karttatietoa on kartutettu myös varhaisista verkko-oppimiskokeiluista, Suomen Akatemian Futu-murrosprojektista ja sivistysbarometreista vuosina 1996-2007. (kuva Jeff Kubina 03/2007/Flickr)
eDelphi – metodievoluutiota verkossa
eDelphi – metodievoluutiota verkossa Hannu ja Jenni Linturi, Anita Rubin 2013 (päivitetty 17.12.2018) Tiivistelmä Delfoi-menetelmän tunnistaa palautteisista kyselykierroksista sekä niihin reagoivasta anonyymistä asiantuntijaraadista. Viime vuosina Delfoille on löydetty uusia menetelmämurteita ja käyttökohteita, joissa sovelletaan sekä verkkoteknologian että -median nykykehitystä. Suomi… Lue lisää ›
Osmo Kuusi, Elina Hiltunen ja Hannu Linturi: Heikot tulevaisuuden signaalit
Artikkelin tavoitteena on etsiä heikoille tulevaisuussignaaleille sellaista luonnehdintaa, joka mahdollisimman hyvin soveltuu tulevaisuudentutkimuksen käyttöön. Tarkastelu perustuu Tulevaisuudentutkimuksen seuran vuoden 2000 alussa organisoimaan argumentoivaan Delfoi-tutkimukseen. Siinä neljätoista väitellyttä tai väitöskirjaa valmistelevaa tulevaisuudentutkijaa tai viestintätutkijaa haki mielekästä tapaa määritellä heikkoja signaaleja. Kaikki… Lue lisää ›