Lehden artikkeleita sitoo toisiinsa oppimisen tulevaisuuden teema. Useimpia artikkeleita yhdistää myös Delfoi-metodi, jonka avulla tulevaisuusdataa louhitaan. Tärkein lähde on Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri, jota metodisesti voi pitää aikasarjattuna kierroksettoman Delfoin (Real-Time Delphi) versiona. Delfoi ja barometri ovat työkaluja, joilla kartoitamme tulevaisuusmaastoa, jossa edellä esitettyihin kysymyksiin aikanaan reagoidaan. Tulevaisuuden karttatietoa on kartutettu myös varhaisista verkko-oppimiskokeiluista, Suomen Akatemian Futu-murrosprojektista ja sivistysbarometreista vuosina 1996-2007. (kuva Jeff Kubina 03/2007/Flickr)
artikkeli
eDelphi – metodievoluutiota verkossa
eDelphi – metodievoluutiota verkossa Hannu ja Jenni Linturi, Anita Rubin 2013 (päivitetty 17.12.2018) Tiivistelmä Delfoi-menetelmän tunnistaa palautteisista kyselykierroksista sekä niihin reagoivasta anonyymistä asiantuntijaraadista. Viime vuosina Delfoille on löydetty uusia menetelmämurteita ja käyttökohteita, joissa sovelletaan sekä verkkoteknologian että -median nykykehitystä. Suomi… Lue lisää ›
Tutu: osa III: lähteet ja käsitteet ym.
Tulevaisuuden tutkimus tiedonalana ja tieteellisenä toimintana Tulevaisuuden tutkimuksessa on useita kerrostuneita lähestymistapoja, jotka vaihtelevat arvopohjaisen haluttavan tulevaisuuden pohdiskelusta erilaisiksi tekniikoiksi, joilla erilaisia tulevaisuuksia voi tarkastella. Arvot ja elämänodotukset Rubin, Anita 2000. Tulevaisuuden tutkimus tiedonalana ja tieteellisenä toimintana. Olemme… Lue lisää ›
Tutu-osa II: menetelmä ja sovellus
Tulevaisuuden tutkimus tiedonalana ja tieteellisenä toimintana Tulevaisuuden tutkimuksessa on useita kerrostuneita lähestymistapoja, jotka vaihtelevat arvopohjaisen haluttavan tulevaisuuden pohdiskelusta erilaisiksi tekniikoiksi, joilla erilaisia tulevaisuuksia voi tarkastella. Arvot ja elämänodotukset Rubin, Anita 2000. Tulevaisuuden tutkimus tiedonalana ja tieteellisenä toimintana. Olemme… Lue lisää ›
Osmo Kuusi: Delfoi-metodi
Delfoi-tekniikkaa voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja ideoiden tuomisessa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Menetelmän käyttö on perusteltua myös tutkimusongelman ollessa siinä määrin epämääräinen, että sitä voida tarkastella yhden täsmällisen analyyttisen tekniikan avulla. Siitä huolimatta asiantuntijaryhmässä tehtyjä arviointeja voidaan pitää hyödyllisinä. Delfoi-menetelmän käytön yhteydessä käytetään usein myös muita
Iiris Aaltio: Case-tutkimus metodisena lähestymistapana
Case-tutkimuksen eli tapaustutkimuksen perinne on osa kvalitatiivista tutkimusperinnettä ja se muodostaa erityisen tutkimusstrategian ja lähestymistavan. Tapaustutkimus on paljon käytetty menetelmä liiketaloustieteen piirissä tutkittaessa yrityksiä ja organisaatiokäyttäytymistä. Tutkittavat tapaukset ovat ainutkertaisia, ja niitä tutkitaan omassa erityisessä ympäristössään. Toimintamallia voidaan pitää… Lue lisää ›
Jarmo Heinonen: Conjoint-menetelmä
Seuraava teksti on osin Jarmo Heinosen lisensiaatintyöstä ”A Gap Analysis of Customers and Workers” Helsingin yliopistosta, vuodelta 1998. Tässä katsauksessa conjoint menetelmiin kerrotaan yleisesti conjoint menetelmistä, ortogonaalisista asetelmista, eli tässä tapauksessa conjoint korteista, attribuuttien suhteiden laskemisesta conjoint menetelmässä ja mallinnuksesta…. Lue lisää ›
Paul Ilsney & Keith Krasemann: Phenomenological methodology
Phenomenological Methodology Phenomenology is, in the 20th century, mainly the name for a philosophical movement whose primary objective is the direct investigation and description of phenomena as consciously experienced, without theories about their causal explanation and as free as possible… Lue lisää ›