Hannu Linturi © Metodix Oy (julkaistu 13.11.2020, päivitetty 12.6.2024)

Delfoi-tutkimus käynnistetään usein ajan- tai tulevankohtaisesta kiistakysymyksestä (engl. issue = ”a matter that is in dispute between two or more” ). Ihanteellinen (kiista)kysymys on kiinnostava, julkinen ja ratkaisematon puheenaihe (”a vital or unsettled matter”), joka odottaa lähitulevaisuudessa ratkaisuaan. Englannin kielen kiistakysymystä tarkoittavalla ”issue” –termillä on mielenkiintoinen lisämerkitys. Se tarkoittaa painosta tai antia, esimerkiksi osakeantia (emissio). Metaforaa jatkaen Delfoi –prosessissa kysymykselle annetaan tulevaisuusannin sivumerkitys. Kysymyksestä käynnistyvä Delfoi-prosessi on parhaimmillaan paneelin ja managerin yhteistyöstä syntyvä intellektuaalinen sijoitus tulevaisuuteen. Sijoituksen arvo kasvaa Delfoi-kierrosten myötä. Jokaisella kierroksella tietämys ja ymmärrys tutkittavasta ilmiöstä syvenee ja laajenee.

Delfoi-prosessissa tuotetaan näkökulmia, hypoteeseja ja väitteitä, jotka saatetaan avoimen asiantuntijatestin ja argumentoinnin kohteeksi. Moniääninen paneeli on luonnostaan erimielinen tarkasteltavan ilmiön vaihtoehtojen todennäköisyydestä ja haluttavuudesta. Delfoi-kierroksella pyritään seulomaan ja keskustelemaan alkuaan erilaiset näkemykset jaetuiksi tai erimielisiksi yhteisönäkemyksiksi. Molemmat lopputulemat ovat arvokkaita. Konsensusta tavoitteleva paneeli hakee valintojen ja perustelujen yhteistä perustaa luomalla painetta erityisesti reunoilla oleviin näkemyksiin. Päinvastaisessa Delfoi-variaatiossa tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vahvat perustelut kaikille vaihtoehdoille. Asetelmasta syntyy aihioita useiden tulevaisuuksien skenaarioille. Erilaiset tavoitteet ohjaavat managerin toimintaa, mutta yhteistä on proaktiivinen kommunikointi paneelin kanssa. Manageri pitää asiantuntijoita ajan tasalla ja nostaa kesken kierroksenkin kiinnostavia asioita esiin.

Ensin panelisti ottaa asteikolla kantaa tulevaisuusteesin todennäköisyyteen ja toivottavuuteen. Toiseksi hän perustelee (kommentoi, argumentoi) asteikkovalintansa. Näistä kahdesta muodostuu vastaamisvaihe. Seuraavaksi panelistin toivotaan tarkastelevan ja lukevan muiden panelistien vastauksia ja perusteluja. Lukemisvaihe synnyttää toivottavasti paineen kommenttien kommentointiin, mikä merkitsee siirtymistä keskusteluvaiheeseen ja lopuksi viimeistelyvaiheeseen, jossa usein myös muokataan omia alkuperäisiä näkemyksiä. Vaiheet eivät ole vain peräkkäisiä vaan tyypillisesti niiden välillä tapahtuu spiraalimaista liikettä sitä mukaa kun aineistoa kertyy ja oma näkemys vahvistuu. Aiemman vaiheen päälle kerrostuu uusi, mutta vaiheistuksessa tapahtuu myös paluita aiempaan kuten tyypillisesti käy, kun opitaan ja kehitytään. Ei ole niin että vain vanha vaikuttaa uuteen vaan myös uusi vaikuttaa vanhaan, kun aineisto ja mieli tuottaa uusia merkityksiä ja ymmärryksiä.

Kun manageri kutsuu panelistit vastaamaan kyselyyn Delfoi-kierros käynnistyy. Ensin panelisti ottaa asteikolla kantaa tulevaisuusteesin todennäköisyyteen ja toivottavuuteen. Toiseksi hän perustelee (kommentoi, argumentoi) asteikkovalintansa. Näistä kahdesta muodostuu vastaamisvaihe. Seuraavaksi panelistin toivotaan tarkastelevan ja lukevan muiden panelistien vastauksia ja perusteluja. Lukemisvaihe synnyttää toivottavasti paineen kommenttien kommentointiin, mikä merkitsee siirtymistä keskusteluvaiheeseen ja lopuksi viimeistelyvaiheeseen, jossa usein myös muokataan omia alkuperäisiä näkemyksiä. Vaiheet eivät ole vain peräkkäisiä vaan tyypillisesti niiden välillä tapahtuu spiraalimaista liikettä sitä mukaa kun aineistoa kertyy ja oma näkemys vahvistuu. Aiemman vaiheen päälle kerrostuu uusi, mutta vaiheistuksessa tapahtuu myös paluita aiempaan kuten tyypillisesti käy, kun opitaan ja kehitytään. Ei ole niin että vain vanha vaikuttaa uuteen vaan myös uusi vaikuttaa vanhaan, kun aineisto ja mieli tuottaa uusia merkityksiä ja ymmärryksiä.

Panelistit saavat managerin säätelemällä aikataululla näkyviinsä muiden panelistien vastaukset, joita he pääsevät kommentoimaan samoin kuin muuttamaan omia alkuperäisiä vastauksiaan koko kierroksen eli vastaamisajan. Ensikutsu ajoitetaan usein viikon alkuun eli maanantaiaamuun, jolloin vastaajat ainakin teoriassa saapuvat viikonlopun jälkeen virkeinä töihin. Yleinen Delfoi-kierroksen kesto on kaksi työviikkoa ensimmäisen viikon maanantaista toisen viikon perjantaihin. Jakson loppuun kannattaa varata ainakin viikonlopun verran joustoaikaa, sillä monet panelistit ovat kiireisiä ja ajautuvat vastaamaan vasta viime hetkellä. Tavallista on että joku panelisteista pyytää jatkoaikaa.

Ennen kuin ollaan niin pitkällä että myönnetään lisäaikaa manageri on tarjonnut paneelille useita mahdollisuuksia päivittää vastauksiaan ja tehnyt myös nostoja siitä, mitkä kysymykset jakavat panelisteja. Delfoi-kierroksen aikana managerin viestintä ei kohdistu vain koko paneeliin vaan hän poimii asiantuntijuus- ja osaisuusluokittelun pohjalta alaryhmiä tai jopa yksittäisiä panelisteja personoidun viestinnän kohteeksi. Hyvä nyrkkisääntö on jakaa “uutisia” (vastaajien ja kommentoinnin määrät, sisällölliset jännitteet jne.) koko ryhmälle, mutta kohdistaa karhu- ja motivointikirjeet niin pienille ryhmille, että tekstiin on mahdollista sisällyttää vastaajien kompetenssiin ja intressiin liittyviä vetoomuksia. Managerin on hyödyllistä jo ennen kutsun lähettämistä tehdä päiväkohtainen viestintäsuunnitelma. Suunnitelma ei välttämättä toteudu sellaisenaan, mutta siitä saa turvallisen toimintamallin, josta on myös tilanteen toisin kehittyessä helppo poiketa.

Yllä oleva suunnitelma on jaettu neljään sykliin (vastaamisvaihe, lukemisvaihe, keskusteluvaihe, näkemyksen viimeistelyvaihe), joiden järjestys on selvä vaikka yksittäiset panelistit etenevätkin omissa prosesseissaan eriaikaisesti. Vaiheistusta voi hyödyttää myös viestinnässä paneelin kanssa jo silloin, kun panelisteja rekrytoidaan mukaan. Tulevaisuudessa sovellusalusta tullee tukemaan panelistia vaiheiden tunnistamisessa. 

Syklit ovat saranakohtia, joista siirrytään seuraavaan vaiheeseen, mutta siinä kohtaa on myös ”ovi” josta voi livahtaa ulos kuten usein tapahtuukin. Sinulla on hyvin perusteltu oma vaiheiden kuvaus, johon minulla ei ole huomauttamista. Se on tavallaan laajempi scope prosessiin, kun minä käsittelen enemmän teknisiä siirtymiä.

Managerin päätehtäviä on tukea panelistien välistä vuorovaikutusta ja sen myötä tapahtuvaa oppimista. Paneelin rakenne ja siihen sisältyvät näkökulmien väliset jännitteet ovat potentiaalista uutisruokaa managerin viestinnälle. Monissa Delfoi-prosesseissa voidaan soveltaa karkeaa jakoa sisä- ja ulkopaneeliin, jolloin jälkimmäiset tarkastelevat ilmiötä sen ulkopuolelta ja edelliset sisäpuolelta.

Kerrataanpa vielä! Useimmiten Delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kierroksia, jolloin myös kysymykset muotoutuvat prosessin aikana. Tyypillinen yhden kierroksen kesto on kaksi viikkoa kuten edellä kuvattiin. Uudet kysymykset nostetaan edellisen kierroksen kommenteista ja argumenteista, minkä takia kierrosten välillä muutaman päivän tai viikon mittainen väli, jotta managerit ehtivät analysoida tuloksia ja muodostaa uudet kysymykset.

Viime vuosina on lisääntynyt ns. Real-Time Delphi-variaation (RTD) käyttö, jossa kysymykset ja vastaukset ovat reaaliaikaisesti avoinna koko kierroksen ajan. Real-Time Delphissä järjestetään vain yksi kierros, miksi se on suomennettavissa yhden kierroksen Delfoiksi (engl. roundless). Kierrokseton Delfoi on houkutteleva nopean ja panelisteja kierros-Delfoita vähemmän kuormittavan toteutuksen takia. Real-Time Delpheissä ei kuitenkaan ole tavatonta, että yhden kierroksen sisällä saatetaan nostaa kommenttiaineistosta 1-3 uutta kysymystä äänestykseen.

Täydellinen vaiheiden iteratiivisesti kierroksellinen ja kerroksellinen prosessi toteutuu harvoin jos koskaan täydellisesti. Siinä mielessä se on samanlainen kuin Jürgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoria, joka muodostaa ideaalin jota kohti pyrkiä vaikka tiedetäänkin ettei sitä sataprosenttisesti ole koskaan mahdollista tavoittaa.

Delfoi-kierrosten fasilitointi on Delfoi-managerin näyttöpaikka. Rohkea kommunikointi puolustaa useimmiten paikkaansa. Tärkeä on etukäteen suunnitella aikataulu sille, miten ja milloin paneelin kanssa viestii. Säännöllisin ja suhteellisin lyhyin välein tapahtuva kirjeenvaihto on perusteltua jo senkin takia, että siinä uusitaan paneelin suoralinkki jota ei silloin tarvitse kaivella syvältä postilaatikosta. Viestintää tehostaa, jos se kohdennetaan ja viesti personoidaan osaryhmille ja jopa yksittäisille panelisteille.

Kirjallisuutta

1. Ahvenharju, Sanna (2022) Futures Consciousness as a Human Anticipatory Capacity – Definition and Measurement. Turun yliopisto. PDF Full Text https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8892-1 .
2. Airaksinen Tiina, Halinen Irmeli, Linturi Hannu (2016) Futuribles of Learning 2030  – Delphi supports the reform of the core curricula in Finland. European Journal of Futures Research. Special topic: Education 2030 and beyond. Internet https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-016-0096-y. 
3. Bell, Wendell (1997, 2003) Foundations of futures studies, Vol I-II, New Brunswick: Transaction Books.
4. The Delphi Technique: Past, present and future prospects. Technological Forecasting and Social Change, Volume 78, Issue 9, Pages 1487-1720 (November 2011)
5. Dimitrow, Maarit (2016) Development and Validation of a Drug-Related Problem Risk Assessment Tool for Use by Practical Nurses Working with Community-Dwelling Aged. Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta. Helsinki. Verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/167914
6. Gordon, T.J. (1994) The Delphi Method. Futures Research Methodology. Millennium Project.
7. Gordon, T.J. (2008) The Real-Time Delphi Method. The Millennium Project. Futures Research Methodology – V3.0. Verkossa http://www.millennium-project.org/FRMv3_0/05-Real-Time_Delphi.pdf .
8. Kauppi, Antti ja Linturi, Hannu (2018) Kansalaisfoorumin viisi tulevaisuutta. Internetissä https://metodix.fi/2018/11/30/kansalaisfoorumin-viisi-tulevaisuutta/ .
9. Korhonen-Yrjänheikki, Kati (2011) Future of the Finnish Engineering Education – A Collaborative Stakeholder Approach. ISBN 978-852-5633-48-1. TEK. Miktor. Helsinki. Verkossa  http://www.tek.fi/ci/pdf/julkaisut/KKY_dissertation_web.pdf.
10. Koskimäki Teemu (2022) Expert perspectives on achieving global sustainability with targeted transformational change. A thesis submitted for the degree of Doctor of Philosophy of The Australian National University. PDF-julkaisu https://openresearch-repository.anu.edu.au/bitstream/1885/274587/1/TK%20-%20PhD%20thesis%20-%20Revised%20version%202022%20FINAL.pdf .
11. Kuusi, Osmo (2000) Delfoi-metodi. Internetissä https://metodix.fi/2014/05/19/kuusi-delfoi-metodi/ .
12. Kuusi, Osmo (1999) Expertise in the Future Use of Generic Technologies. Epistemic and Methodological Considerations Concerning Delphi Studies. Interneissä http://bit.ly/3ayzN4e .
13. Laakso, K., Rubin, A. & Linturi, H. 2010. Delphi Method Analysis: The Role of Regulation in the Mobile Operator Business in Finland. Phuket, Thailand: PICMET 2010: Technology Management for Global Economic Growth. 18.-­ 22.7.2010, 2698-­2704.
14. Laukkanen, Minttu (2020) Sustainable business models for advancing system-level sustainability. Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarja 889. ISBN 978-952-335-470-8 ja ISSN 1456-4491. LUTPub-tietokanta www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-471-5 .
15. Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu-julkaisu 1/2011.
16. Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus 2030 – Toinen koulu, toinen maailma. Otavan Opiston Osuuskunta. 978-952-6605-00-5 (pdf), ISSN-L 2242-1297, ISSN 2242-1297.
17. Linturi, Hannu, Linturi, Jenni ja Rubin Anita (2013) eDelphi – metodievoluutiota verkossa. Metodix https://metodix.fi/2014/11/26/edelfoi-metodievoluutiota-verkossa/ .
18. Linturi, Hannu, Rubin Anita (2014) Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta. Futura 2/2014.
19. Linturi, Hannu (2007) Delfoin metamorfooseja. Futura 1/2007.
20. Linturi, Hannu (2017) OPH:n Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri. Internetissä https://metodix.fi/2017/01/11/oppimisen-tulevaisuus-2030-blogi-2017/ (https://metodix.fi/2016/12/31/oppimisen-tulevaisuus-2030/) .
21. Linturi, Hannu (2020) Delfoin monet tarkoitukset. Metodix  https://metodix.fi/2020/03/08/delfoin-tarkoitukset/ 
22. Linturi, Hannu (2020) Delfoi-prosessin vaiheet. Metodix 
23. Linturi, Hannu (2020) Delfoi-pedagogia. Internetissä https://metodix.fi/2019/11/15/delfoi-pedagogia/.
24. Linturi, Hannu (2020) Ilmastot@komo: viisi työkalua ilmastokasvatukseen. Internetissä https://metodix.fi/2019/12/01/ilmastotakomo/ .Rand (2020) Delphi Method https://www.rand.org/topics/delphi-method.html 
25. Linturi Hannu (2023) Delfoin seitsemän ideaa. Blogisarja https://metodix.fi/2023/10/09/delfoin-seitseman-ideaa/. Metodix Oy.
26. Linturi Hannu & Kauppi Antti (2021) Miten tutkimme tulevaisuuksia Delfoi-menetelmällä, Artikkeli teoksessa Delfoilla tulevaisuuteen, toim. Merja Kylmäkoski & Päivi Raino. Humak-ammattikorkeakoulu https://www.humak.fi/julkaisut/delfoilla-tulevaisuuteen/ .
27. Linturi Hannu & Kuusi Osmo (2022) Tulevaisuuksia ennakoiva Delfoi-menetelmä. Artikkeli teoksessa Tulevaisuudentutkmus tutuksi. Perusteita ja menetelmiä. (toim. Hanna-Kaisa Aalto, Katariina Heikkilä, Pasi Keski-Pukkila, Maija Mäki, Markus Pöllänen). Turun yliopisto https://www.utupub.fi/handle/10024/153465 .
28. Myllylä, Yrjö (2007) Logistic and Social Future of the Murmansk Region until 2020. Joensuun yliopisto, Yhteiskunta- ja aluetieteiden laitos. Joensuu. Verkossa http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/myllyla_murmanskin/myllyla.pdf.
29. Mäkelä, Marileena (2020) The past, present and future of environmental reporting in the Finnish forest industry. Turun yliopiston julkaisua – Annaels Universitatis Turkuensis, Ser. E: Oeconomica. URN:ISBN:978-951-29-8087-1. Verkossa https://www.utupub.fi/handle/10024/149753?show=full .
30. Osaamisen ennakointifoorumi: The Finnish National Agency for Education’s Skills Forecasting Forum conducted a multi-phase development project from 2016 to 2019 to explore the future of the workforce and vocational education, employing the Delphi technique as a method to open up futures. Initially, all actors within nine sectoral clusters assessed future developments up to 2035 according to the dynamic multi-level model described by Geels and Schot. From this data, four scenarios were constructed, two of which were selected as the basis for further work. In the second Delphi round, separate Delphi processes were implemented for the nine clusters, which also were based on three levels examining changes in the operating environment, regime adaptation, and signal-level innovation phenomena. See the eDelphi main panel at https://www.edelphi.org/oef and Jukka Vepsäläinen’s video presentation at https://youtu.be/8o2v5nNWqIo?si=T1FyVIibVfX5LdSK.
31. Paaso, Aila (2010) Osaava ammatillinen opettaja 2020. Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta. Rovaniemi: Lapin yliopisto 2010, Acta Universitatis Lapponiensis 174. ISBN 978-952-484-348-5. ISSN 0788-7604.
32. Palo, Teea (2014) Business model captured?: variation in the use of business models. University of Oulu, Oulu Business School, Department of Marketing. PDF Full Text http://urn.fi/urn:isbn:9789526203430 .
33. Pernaa, Hanna-Kaisa (2020) ”Hyvinvoinnin toivottu tulevaisuus – tarkastelussa kompleksisuus, antisipaatio ja osallisuus”. URN:ISBN:978-952-476-910-5. Osuva http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-910-5
34. Pihlainen, Vuokko (2020) Asiantuntijoiden käsityksiä johtamisosaamisen nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista suomalaisissa sairaaloissa 2030. Experts’ perceptions of the present state of management and leadership competence and future directions in Finnish hospitals by 2030 Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, 2020 Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies; 223. ISBN: 978-952-61-3377-5 (print), ISBN: 978-952-61-3378-2 (PDF), ISSN: 1798-5757 (PDF). Verkossa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/22263/urn_isbn_978-952-61-3378-2.pdf
35. Rand Corporation: Delphi Method https://www.rand.org/topics/delphi-method.html 
36. Rubin, Anita (2007) Pehmeä systeemimetodologia. Internetissä https://metodix.fi/2014/05/19/rubin-pehmea-systeemimetodologia/ .
37. Rönkä, Anu-Liisa (2019) Kohti vuorovaikutteista riskiviestintää : Tapausesimerkkinä langattoman viestintätekniikan säteily. University of Helsinki, Faculty of Social Sciences. Doctoral Programme in Interdisciplinary Environmental Sciences. Internet https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301671  .
38. Soini-Salomaa, Kristiina (2013) Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisia tulevaisuudenkuvia. HY. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Helsinki. Verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41734 
39. Sunell, Otto (2016) Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa: Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere.  Verkossa https://tutcris.tut.fi/portal/en/publications/turvallisuuskulttuuri-julkisen-hallinnon-organisaatiossa-vuoteen-2025-tultaessa(d16cf10d-2d88-4bcb-8dad-62349f74bf36).html .
40. Tamminen, Nina (2021) Mental Health Promotion Competencies in the Health Sector. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä. Permanent link to this publication: http://urn.f/URN:ISBN:978-951-39-8666-7 .
41. Tapio, Petri (2002) The limits to traffic volume growth : The content and procedure of administrative futures studies on Finnish transport CO2 policy. Internetissä https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22446 .
42. Tapio, Petri (2002) Disaggregative policy Delphi Using cluster analysis as a tool for systematic scenario formation. Technological Forecasting and Social Change.
43. Toivonen, Annette (2022) The emergence of New Space – A grounded theory study of enhancing sustainability in space tourism from the view of Finland. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 336. ISBN: 978-952-337-311-2, ISSN 1796-6310. University of Lapland, Rovaniemi 2022. Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-311-2 .
44. Turoff, Murray (2002) The Delphi Method, Techniques and Applications. Internetissä  https://web.njit.edu/~turoff/pubs/delphibook/delphibook.pdf .
45. Valtonen, Vesa (2010) Turvallisuustoimijoiden yhteistyö. Maanpuolustuskorkeakoulu,

Kategoriat:artikkeli, blogi, Tie

Avainsanat:delfoi, edelphi, kierrokset, metodix