Hannu Linturi, © Metodix Oy (artikkeli julkaistu 13.3.2020, päivitetty 11.3.2024)

”The purposes of the futures studies are to discover or invent, examine or evaluate, and propose possible, probable and preferable futures.” (Wendell Bell 2003)

Delfoi-metodin käytölle on tunnistettavissa viisi selkeästi toisistaan eroavaa tarkoitusta. Käyttötarkoitus on olennaista tunnistaa, koska se vaikuttaa kaikkeen muuhun. ”Kaikki muu” tarkoittaa eroja tavoitteissa, toteutuksissa ja toimijuuksissa, joita käsitellään jatkoartikkeleissa. Metodiblogisarjassa julkaistaan yhdeksän artikkelia: (1) Delfoin tarkoitukset, (2) Delfoin vaiheet, (3) Delfoin tunnusmerkit, (4) Delfoi-paneeli, (5) Delfoi-manageri, (6) Delfoi-kierrokset (iteraatio), ja (7) Delfoi-metodiyhteydet, (8) Delfoi-analyysi (tulevaisuuskartta), ja (9) Delfoi-metodin tulevaisuus.

Tulevaisuudentutkimus on tiedonala, jolla on oma tieteen valtavirroista poikkeava metodologiansa. Se johtuu tulevaisuustiedon tieto-opillisesta erityisyydestä, jota esiteltiin on esitelty Tulevaisuuden idea-artikkelissa. Kun tieto ei voi koskaan olla varmaa, sitä ei sellaisena voi myöskään kerätä. Ihmisten käsityksiä jostain – tulevastakin – ilmiöstä toki voi kerätä, tallettaa ja analysoida survey-tutkimuksen keinoin, mutta tulos vastaa silloin mielipidekyselyä. Delfoin ja tulevaisuudentutkimuksen idea laajemminkin on asettaa mielipiteet ja niiden esittäjät testiin keskenään niin että (epä)varman tiedon laatu siinä prosessissa paranee. Bahtinilaisin termein eksistentiaalinen tieto lisääntyy ja syvenee, kun sitä moniäänisesti muodostetaan, muokataan ja käsitellään itse menetelmäprosessin sisällä.

Delfoi-metodi toteuttaa ehkä kattavammin kuin mikään muu menetelmä Wendell Bellin määritelmää siitä, mikä on tulevaisuudentutkimuksen tarkoitus. Se on monipuolinen työkalu luonnostella ja hahmottaa tulevaisuuskarttaa, jossa kuvataan mahdollisia, todennäköisiä ja haluttavia tulevaisuuksia.

Mitä Delfoi on?

Delfoi-menetelmä on Yhdysvalloissa Rand-tutkimuslaitoksessa 50-luvulla kehitetty asiantuntijamenetelmä, jossa ohjatun ja anonyymin mielipiteen muodostuksen, argumentoinnin ja keskustelun kautta pyritään vaiheittain syvenevään yhteisölliseen tiedonmuodostukseen monimutkaisesta ilmiöstä, jonka tulevaisuus on avoin, ja jonka suhteen lähitulevaisuudessa  tehdään valintoja ja päätöksiä. Delfoin toimijoita ovat Delfoi-manageri (= tutkija, fasilitaattori), Delfoi-paneeli (monipuolinen ja -ääninen ryhmä) ja Delfoi-panelisti (= asiantuntija, arvioitsija, keskustelija).

Konsensus-Delfoi: päätöksentekopolku

Traditionaalisen ja alkuperäisen Delfoi-variaation funktio oli varmistaa viisas ja vähintäänkin paras mahdollinen päätös tilanteissa, joissa on paine tehdä valintoja nopeasti. Lähtökohtana oli ja on se, että paras perustelu johtaa useimmiten myös parhaaseen päätökseen. Delfoi-prosessin avulla pyritään löytämään ja seulomaan nämä parhaat perustelut. Ensimmäiseksi laaditaan selkeät kysymykset, jotka avaavat erilaiset tulevaisuusoptiot sen suhteen miten ilmiö mahdollisesti kehittyy ja mitä valintoja tulee eteen. Toinen tehtävä on valita asiantunteva arvioijajoukko – jota Delfoissa nimitetään paneeliksi – joka ryhmätasolla on kykenevä katsomaan tutkittavaa ilmiötä monesta näkökulmasta. Kolmanneksi paneelin managerin tehtävä on fasilitoida panelisten välistä vuorovaikutusprosessia kohti konsensusta silloinkin, kun asiantuntija-arviot ensin poikkeavat huomattavasti toisistaan. Manageritutkija ohjaa kohti yksituumaisuutta luomalla perustelupainetta etenkin niille vastaajille, jotka ovat asteikon laitakvartiileilla eli eniten poikkeavat keskiarvosta ja enemmistöstä. Riittävään yhteisymmärrykseen päätyminen tarjoaa rationaalisen ja laajasti hyväksytyn perustan päätöksenteolle. Suomessa alkuperäistä menetelmävariaatiota on käytetty etenkin farmakologian rajaprosessien validoinnissa ja organisaatioiden kehittämisessä.

Argumentti-Delfoi: skenaariopolku

Suomessa suosituin Delfoi-muoto on Osmo Kuusen väitöksessään muotoilema Argumentti-Delfoi (Argument Delphi), joka on versio Murray Turoffin Politiikka-Delfoista (Policy Delphi). Nimensä mukaisesti kyseessä on menetelmävariaatio, jossa arvostetaan parhaan argumentin lähtökohtaa mutta päinvastaisesti fasilitoiden kuin Randin alkuperäisessä menetelmässä. Lähtökohtana on näkemys, että tulevaisuutta ei tule kutistaa yhdeksi vaihtoehdoksi vaan annetaan tulevaisuuksien “kehittyä” keskustellen (deliberatiivisesti) ilman vaihtoehtojen priorisointia, joka jätetään päätöksentekijän tehtäväksi. Välillisesti vaihtoehtoja toki arvotetaan ja arvostuksen mittarina toimii argumentti eli perustelu esitetyn tulevaisuusväitteen puolesta tai vastaan. Argumentteja on kuitenkin mahdollista esittää keskenään vastakkaisten kehityskulkujen puolesta. Päätöksenteon ja sitä edeltävän keskustelun perustaksi menetelmä tarjoaa siten perusteltuja mutta keskenään ristiriitaisia vaihtoehtoja, joita usein tarinallistetaan tulevaisuuden käsikirjoituksiksi eli skenaarioiksi. Esimerkki argumentointiin perustuvasta Politiikka-Delfoista on Osaamisen ennakointifoorumissa toteutettu kaksivaiheinen työelämän muutoksiin keskittyvä Delfoi-prosessi (ks. https://www.edelphi.org/oef).

Barometri-Delfoi: tulevaisuuskartta

Barometrit tunnetaan talouden suhdanteiden indikaattoreina, jotka perustuvat aikasarjoihin ja trendiennakointiin. Teollisuuden tilauskanta kertoo lähitulevasta kehityksestä. Tulevaisuusodotuksia mitataan säännöllisin väliajoin avainryhmien kohdalla yritysjohdosta taksikuljettajiin. Merkittävin barometrityyppinen instituutio ovat pörssit, joiden kurssikehitysten ympärille ryhmittyvät ylivertaisesti tärkeimmät ihmisen luomat tulevaisuustoimijat. Siinä trendikehitystä käytetään hieman paradoksisesti ennakoinnissa, vaikka kaikki data on kvantitatiivista historiatietoa. Toki trendikäyristä voi päätellä jotain, mutta mitään takuuta tulevasta kehityksestä ei niistä saa, eriasteisia todennäköisyyksiä kylläkin. Kvantitatiivisen datan lisäksi ennakointiin liittyy olennaisesti laadullinen informaatio, jossa arvioidaan esimerkiksi megatrendien ja signaalitason ilmiöiden vaikutuksia. Barometri-Delfoi on ennen mutta tällaiseen laadulliseen arviointiin perustuvaa arviointia,. jonka erityispiirre on mittauksen säännöllinen toistuvuus. Tyypillisesti tulevaisuutta arvioidaan tulevaisuusväittein, joiden kriteereinä usein ovat todennäköisyys ja toivottavuus. Esimerkki tällaisesta Delfoista on Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri, jossa tulevaa kehitystä arvioitiin kymmenen vuoden ajan vuosina 2009-2019. Barometri-Delfoissa syntyy syntyy kehityksen evoluutiokuvaa sitä mukaa, kun lähestytään alkuperäistä kohdevuotta. Prosessi lisää mahdollisuuksia piirtää yhä tarkentuvaa tulevaisuuskarttaa siitä, mitä tulevaisuutta kohti halutaan pyrkiä ja mitä vaihtoehtoja karttaa.

Organisaatio-Delfoi: strateginen systeemityökalu

Lisääntyvä kysyntä on Delfoi-variaatioilla, joilla tähdätään organisaation, yhteisön tai instituution kehittämiseen. Vaikka tiedon muodostuksen kriteerit olisivatkin yhtä tärkeitä kuin tutkimuskontekstissa niin organisaatio-Delfoissa ei vaadita samanasteista tiedon dokumentointia ja lähteistystä kuin tiedeinstituutioissa. Vähempikin riittää vaikka itse tutkimuksen teon metodisista vaatimuksista ei ole syytä tinkiä. Usein organisaatio hakee Delfoilta tukea merkittävään strategiseen valintatilanteeseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon. Käyttötarkoitus voi olla myös pitkäkestoinen, jolloin Peter Checklandin kehittämä pehmeä systeemimetodologia (Soft System Methodology) on toimintatutkimuksen kaltaisena lähestymistapana mainio metodikumppani Delfoille. Organisaatioon keskittyvästä Delfoista käy esimerkiksi Kansalaisfoorumin viittä tulevaisuutta käsittelevä tutkimus- ja kehittämisprojekti (ks. https://metodix.fi/2018/11/30/kansalaisfoorumin-viisi-tulevaisuutta/), jossa nykytila-analyysistä siirryttiin toisessa vaiheessa mahdollisiin haarautuviin tulevaisuuksiin.

Pedagoginen Delfoi: tutkivaa oppimista

Viime vuosina pedagogit ovat löytäneet Delfoi-menetelmän. Se ei ole yllätys, koska Delfoille tunnusomaista on sokraattinen eli kysyvä metodi. Sitä pidetään edelleen tärkeänä syväoppimisen menetelmänä. Delfoi tarjoaa sille yhteisöllisen perustan ja prosessimallin, joka sellaisenaan sopii kouluun eri asteilla. Yhteistä ideaperustaa on kysymyslähtöisyyden lisäksi muutakin kuten keskusteleva ja moninäkökulmainen tapa lähestyä kompleksisia ilmiöitä. Sitä mukaa kun kouluissa ja opetussuunnitelmassa kuvataan tarvetta uudistavaan oppimiseen uusintavan oppimisen lisäksi ja päälle niin Delfoi-pedagogian kysynnän voi uumoilla edelleen vahvistuvan. Ilmastokasvatukseen keskittyvässä Ilmastot@komossa (ks. https://metodix.fi/2019/12/01/ilmastotakomo/) on kehitetty viisi konseptia Delfoi-pedagogian soveltamiseen peruskouluissa ja lukioissa.

Delfoi-evoluutio

Lopuksi muutama sana uusista mahdollisista funktioista. Hyvä kysymys käynnistää usein prosesseja, jotka eivät ensisijaisesti ole tiedollisia ja toiminnallisia. Delfoi-prosesseissa tunteet ovat mukana energisoimassa argumentointia ja keskustelua. Olemme kehittäneet mittaria, jossa mikä tahansa tulevaisuuskeskustelu voidaan jakaa kolmeen eri asemaan: ratkaisu-, dialogi- tai kiistatila. Viimemainitulle on tyypillistä voimakas käsitysten polarisaatio, johon liittyy poikkeuksetta myös tavallista suurempi tunnepitoisuus. 

Korkealla tunnepitoisuuden asteella operoidaan myös silloin, kun Delfoi-prosessin paneeliin kutsutaan ihmisiä, jotka ovat samanlaisessa elämäntilanteessa keskenään. Delfoi-prosessin tarkoitus ei ole silloin tarjota yhteisiä päätöksiä tai valintoja vaan pikemminkin tarjotaan mahdollisuuksia lisätä osallistujien itseymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta. Delfoi-yhteisössä on käynnistynyt kokeilu (Anni Kauppi: Third Culture Kids), joka kohdistuu kahden kulttuurin rajalle syntyneisiin lapsiin ja nuoriin. Tätä Delfoi-variaatiota voisi kutsua myös Identiteetti-Delfoiksi, jossa tunnistetaan ja jäsennetään muiden avulla omaa tilannetta. Muutoin Rooli-Delfoissa hyödynnetään ihmisen kykyä samaistua siihenkin, mikä poikkeaa omista uskomuksista. Roolittaminen on keino etääntyä omista ajatuspinttymistä ja louhia sitä kautta kelpoisia argumenttejä tulevaisuuksille, joita muuten väistelisi. Tällainen lähestymistapa sopii etenkin pedagogisiin tarkoituksiin.

”Tunteettomasti” tunteita kykenee analysoimaan kielimallinen tekoäly, joka on mullistamassa menetelmän kehityksen kaikissa sen vaiheissa. ChatGPT-tyyppinen tekoäly otetaan lisääntyvästi mukaan managerin avuksi Delfoi-paneelia suunnitellessa ja sen kierroksia fasilitoidessa. Ensimmäiset kokeilut on tehty AI-perustaisten panelistien käytöstä ja Delfoi-bottien käytöstä tulosten analysoinnissa.

Delfoi-yhteisössä on kokeiltu myös tarinallista Delfoi-variaatiota. ”Suomi lapsen silmin vuonna 2040”-paneelissa https://www.edelphi.org/tulevaisuuspaiva kymmenvuotiaat Ruska ja Myrsky kertovat toisilleen elämästään eri puolilla Suomea. Panelistit ottavat kantaa lasten kertomusten todennäköisyyteen ja toivottavuuteen. Tuloksista on kirjoitettu blogiraportti Metodixin sivuille https://metodix.fi/category/artikkeli/tie/). Skenaarioiden tarinallinen rakentelu on kuulunut myös ensimmäisiin tekoälyavusteisiin toimintoihin.

Tulevaisuudentutkimuksen metodeita ja metodologiaa kehittää maailman mittakaavassa vuonna 1996 perustettu Millennium Project-verkosto (https://www.millennium-project.org/), johon on liittynyt yli 3000 asiantuntijaa sadassa maassa. Millennium-thinktank pyrkii tunnistamaan ja analysoimaan maapallon mittakaavan tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Se julkaisee vuosittain maapallon tilaa käsittelevän julkaisun “The State of Future”. Toinen tärkeä toimintamuoto on koota ja kehittää tulevaisuudentutkimuksen metodityökaluja, joiden kuvauksia päivitetään muutaman vuoden välein kahden kahden tunnetun futuristimetodistin Jerome Glennin ja Theodore Gordonin toimittamaan Futures Research Methodology-julkaisuun, jossa esitellään lähes 40 metodia. 

Linkit ja lähteet

• Ahvenharju, Sanna (2022) Futures Consciousness as a Human Anticipatory Capacity – Definition and Measurement. Turun yliopisto. PDF Full Text https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8892-1 .
• Airaksinen Tiina, Halinen Irmeli, Linturi Hannu (2016) Futuribles of Learning 2030  – Delphi supports the reform of the core curricula in Finland. European Journal of Futures Research. Special topic: Education 2030 and beyond. Internet https://link.springer.com/article/10.1007/s40309-016-0096-y. 
• Bell, Wendell (1997, 2003) Foundations of futures studies, Vol I-II, New Brunswick: Transaction Books.
• The Delphi Technique: Past, present and future prospects. Technological Forecasting and Social Change, Volume 78, Issue 9, Pages 1487-1720 (November 2011)
• Dimitrow, Maarit (2016) Development and Validation of a Drug-Related Problem Risk Assessment Tool for Use by Practical Nurses Working with Community-Dwelling Aged. Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta. Helsinki. Verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/167914
• Gordon, T.J. (2008) The Real-Time Delphi Method. The Millennium Project. Futures Research Methodology – V3.0. Verkossa http://www.millennium-project.org/FRMv3_0/05-Real-Time_Delphi.pdf .
• Kauppi, Antti (2020) Uudistavan oppimisen lähtökohtia (video). Internetissä https://youtu.be/ErtiB1ow5tc .
• Kauppi, Antti ja Linturi, Hannu (2018) Kansalaisfoorumin viisi tulevaisuutta. Internetissä https://metodix.fi/2018/11/30/kansalaisfoorumin-viisi-tulevaisuutta/ .
• Korhonen-Yrjänheikki, Kati (2011) Future of the Finnish Engineering Education – A Collaborative Stakeholder Approach. ISBN 978-852-5633-48-1. TEK. Miktor. Helsinki. Verkossa  http://www.tek.fi/ci/pdf/julkaisut/KKY_dissertation_web.pdf.
• Koskimäki Teemu (2022) Expert perspectives on achieving global sustainability with targeted transformational change. A thesis submitted for the degree of Doctor of Philosophy of The Australian National University. PDF-julkaisu https://openresearch-repository.anu.edu.au/bitstream/1885/274587/1/TK%20-%20PhD%20thesis%20-%20Revised%20version%202022%20FINAL.pdf .
• Kuusi, Osmo (2000) Delfoi-metodi. Internetissä https://metodix.fi/2014/05/19/kuusi-delfoi-metodi/ .
• Kuusi, Osmo (1999) Expertise in the Future Use of Generic Technologies. Epistemic and Methodological Considerations Concerning Delphi Studies. Interneissä http://bit.ly/3ayzN4e .
• Laakso, Kimmo (2011) Matkaviestinnän sääntely ja sen vaikutukset Suomessa 1985–2015 . Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 965. ISBN 978-952-15-2570-4. ISBN 978-15-2597-1. Tampereen yliopistopaino Oy. 2011. Verkossa http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/20535.
• Laukkanen, Minttu (2020) Sustainable business models for advancing system-level sustainability (Kestävät liiketoimintamallit systeemitason kestävyyden edistäjinä). Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarja 889. ISBN 978-952-335-470-8 ja ISSN 1456-4491. LUTPub-tietokanta www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-471-5 .
• Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu-julkaisu 1/2011.
• Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus 2030 – Toinen koulu, toinen maailma. Otavan Opiston Osuuskunta. 978-952-6605-00-5 (pdf), ISSN-L 2242-1297, ISSN 2242-1297.
• Linturi, Hannu, Linturi, Jenni ja Rubin Anita (2013) eDelphi – metodievoluutiota verkossa. Metodix https://metodix.fi/2014/11/26/edelfoi-metodievoluutiota-verkossa/ .
• Linturi, Hannu, Rubin Anita (2014) Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta. Futura 2/2014.
• Linturi, Hannu (2007) Delfoin metamorfooseja. Futura 1/2007.
• Linturi, Hannu (2017) OPH:n Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri. Internetissä https://metodix.fi/2017/01/11/oppimisen-tulevaisuus-2030-blogi-2017/ (https://metodix.fi/2016/12/31/oppimisen-tulevaisuus-2030/) .
• Linturi, Hannu (2020) Delfoin monet tarkoitukset. Metodix  https://metodix.fi/2020/03/08/delfoin-tarkoitukset/ 
• Linturi, Hannu (2020) Delfoi-prosessin vaiheet. Metodix 
• Linturi, Hannu (2020) Delfoi-pedagogia. Internetissä https://metodix.fi/2019/11/15/delfoi-pedagogia/.
• Linturi, Hannu (2020) Ilmastot@komo: viisi työkalua ilmastokasvatukseen. Internetissä https://metodix.fi/2019/12/01/ilmastotakomo/ .Rand (2020) Delphi Method https://www.rand.org/topics/delphi-method.html 
• Linturi Hannu (2023) Delfoin seitsemän ideaa. Blogisarja https://metodix.fi/2023/10/09/delfoin-seitseman-ideaa/. Metodix Oy.
• Linturi Hannu & Kauppi Antti (2021) Miten tutkimme tulevaisuuksia Delfoi-menetelmällä, Artikkeli teoksessa Delfoilla tulevaisuuteen, toim. Merja Kylmäkoski & Päivi Raino. Humak-ammattikorkeakoulu https://www.humak.fi/julkaisut/delfoilla-tulevaisuuteen/ .
• Linturi Hannu & Kuusi Osmo (2022) Tulevaisuuksia ennakoiva Delfoi-menetelmä. Artikkeli teoksessa Tulevaisuudentutkmus tutuksi. Perusteita ja menetelmiä. (toim. Hanna-Kaisa Aalto, Katariina Heikkilä, Pasi Keski-Pukkila, Maija Mäki, Markus Pöllänen). Turun yliopisto https://www.utupub.fi/handle/10024/153465 .
• Myllylä, Yrjö (2007) Logistic and Social Future of the Murmansk Region until 2020. Joensuun yliopisto, Yhteiskunta- ja aluetieteiden laitos. Joensuu. Verkossa http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/myllyla_murmanskin/myllyla.pdf.
• Mäkelä, Marileena (2020) The past, present and future of environmental reporting in the Finnish forest industry. Turun yliopiston julkaisua – Annaels Universitatis Turkuensis, Ser. E: Oeconomica. URN:ISBN:978-951-29-8087-1. Verkossa https://www.utupub.fi/handle/10024/149753?show=full .
• Osaamisen ennakointifoorumi: Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumi selvitti vuosina 2016-2019 työelämän ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta monivaiheisessa kehittämisprojektissa, jossa käytettiin tulevaisuuksien avaamisessa metodina Delfoi-tekniikkaa. Ensin yhdeksän toimialaklusterin kaikki toimijat arvioivat tulevaa kehitystä vuoteen 2035 Geelsin ja Schotin kuvaaman dynaamisen monitasomallin mukaisesti. Tästä aineistosta rakennettiin myös neljä skenaarioita, joista kaksi otettiin jatkotyöskentelyn pohjaksi. Toisella Delfoi-kierroksella toteutettiin yhdeksän klusterin erilliset Delfoi-prosessit, jotka myöskin perustuivat kolmeen tasoon, joissa tarkasteltiin toimintaympäristön muutoksia, regiimin sopeutumista ja signaalitason innovaatioilmiöitä. Ks. eDelphi-pääpaneeli https://www.edelphi.org/oef ja Jukka Vepsäläisen videopuheenvuoro https://youtu.be/8o2v5nNWqIo?si=T1FyVIibVfX5LdSK .
• Paaso, Aila (2010) Osaava ammatillinen opettaja 2020. Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta. Rovaniemi: Lapin yliopisto 2010, Acta Universitatis Lapponiensis 174. ISBN 978-952-484-348-5. ISSN 0788-7604.
• Palo, Teea (2014) Business model captured?: variation in the use of business models. University of Oulu, Oulu Business School, Department of Marketing. PDF Full Text http://urn.fi/urn:isbn:9789526203430 .
• Pernaa, Hanna-Kaisa (2020) ”Hyvinvoinnin toivottu tulevaisuus – tarkastelussa kompleksisuus, antisipaatio ja osallisuus”. URN:ISBN:978-952-476-910-5. Osuva http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-910-5
• Pihlainen, Vuokko (2020) Asiantuntijoiden käsityksiä johtamisosaamisen nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista suomalaisissa sairaaloissa 2030. Experts’ perceptions of the present state of management and leadership competence and future directions in Finnish hospitals by 2030 Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, 2020 Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies; 223. ISBN: 978-952-61-3377-5 (print), ISBN: 978-952-61-3378-2 (PDF), ISSN: 1798-5757 (PDF). Verkossa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/22263/urn_isbn_978-952-61-3378-2.pdf
• Rand Corporation: Delphi Method https://www.rand.org/topics/delphi-method.html 
• Rubin, Anita (2007) Pehmeä systeemimetodologia. Internetissä https://metodix.fi/2014/05/19/rubin-pehmea-systeemimetodologia/ .
• Rönkä, Anu-Liisa (2019) Kohti vuorovaikutteista riskiviestintää : Tapausesimerkkinä langattoman viestintätekniikan säteily. University of Helsinki, Faculty of Social Sciences. Doctoral Programme in Interdisciplinary Environmental Sciences. Internet https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301671  .
• Soini-Salomaa, Kristiina (2013) Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisia tulevaisuudenkuvia. HY. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Helsinki. Verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41734 
• Sunell, Otto (2016) Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa: Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere.  Verkossa https://tutcris.tut.fi/portal/en/publications/turvallisuuskulttuuri-julkisen-hallinnon-organisaatiossa-vuoteen-2025-tultaessa(d16cf10d-2d88-4bcb-8dad-62349f74bf36).html .
• Tamminen, Nina (2021) Mental Health Promotion Competencies in the Health Sector. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä. Permanent link to this publication: http://urn.f/URN:ISBN:978-951-39-8666-7 .
• Tapio, Petri (2002) The limits to traffic volume growth : The content and procedure of administrative futures studies on Finnish transport CO2 policy. Internetissä https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22446 .
• Tapio, Petri (2002) Disaggregative policy Delphi Using cluster analysis as a tool for systematic scenario formation. Technological Forecasting and Social Change.
• Toivonen, Annette (2022) The emergence of New Space – A grounded theory study of enhancing sustainability in space tourism from the view of Finland. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 336. ISBN: 978-952-337-311-2, ISSN 1796-6310. University of Lapland, Rovaniemi 2022. Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-311-2 .
• Turoff, Murray (2002) The Delphi Method, Techniques and Applications. Internetissä  https://web.njit.edu/~turoff/pubs/delphibook/delphibook.pdf .
• Valtonen, Vesa (2010) Turvallisuustoimijoiden yhteistyö. Maanpuolustuskorkeakoulu, taktiikan laitos. Julkaisusarja 1, Helsinki. Verkossa http://www.doria.fi/handle/10024/74154 .

Kategoriat:Artikkelit, blogi, Tie

Avainsanat:delfoi, delphi, method, metodix